Puoliso testamentin saajana ja lakimääräisenä perillisenä : lesken toimien merkitys

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Metsäranta, Reima
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201611103009
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/169790
dc.description.abstract Tutkielman aiheena on tarkastella lesken toimien merkitystä tilanteessa, jossa leski on samanaikaisesti perintökaaren (jatkossa PK) 3 luvun mukainen perillinen ja omistusoikeustestamentin saaja. Lesken toimia, joiden merkitystä tarkastellaan, on kolme: ensinnä tarkastellaan testamentin vetoamisen merkitystä, toiseksi PK 14:4:n mukaisesti suoritetun testamentin tiedoksiannon merkitystä ja kolmanneksi alkuperäisen testamentin katoamisen merkitystä, kun katoaminen on tapahtunut leskeyden aikana. Koska leski saa määrätä omaisuudesta vapaasti inter vivos periessään puolisonsa PK 3 luvun perusteella, ei lesken käyttäytymisestä voida välttämättä päätellä kummassa roolissa, PK 3 luvun mukaisena perillisenä vai testamentin saajana, leski on toiminut. Tutkielmassa esitellään erot, jotka liittyvät siihen, onko leski perinyt puolisonsa PK 3 luvun mukaisesti vai testamentin nojalla. Merkittävin ero liittyy siihen, ketkä ovat perillisiä lesken jälkeen. Jos leski on perinyt puolisonsa PK 3 luvun perusteella, tulevat hänen kuolinpesänsä osakkaiksi ensiksi kuolleen puolison perilliset ja lesken omat perilliset. Mikäli leski perii puolisonsa testamentin nojalla, tulevat lesken kuolinpesän osakkaiksi lähtökohtaisesti vain hänen omat sukulaisensa. Näin ollen jo yksistään taloudelliset intressit voivat olla suuria päätettäessä onko leski ollut testamentin saajan roolissa. Perintökaaresta poistettiin testamentin valvontaa koskevat säännökset vuonna 1990. Testamentin valvontaa koskevat säännökset asettivat testamentin saajalle velvoitteen valvoa testamentti puolessa vuodessa siitä, kun testamentin saaja sai tietää hyväkseen tehdystä testamentista ja perinnönjättäjän kuolemasta. Vaihtoehtoisesti testamentin saajan tuli hankkia hyväksyntä testamentille perillisiltä. Valvontasäännösten perusteella saatiin melko lyhyen ajan sisällä tietää varmasti se, haluaako testamentin saaja vedota testamenttiin. Valvontasäännösten kumoaminen on johtanut tilanteeseen, jossa lesken kuoleman jälkeen joudutaan miettimään sitä, vetosiko leski testamenttiin vai ei. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, jonka mukaan testamentin saajan olisi toimitettava testamentin tiedoksianto 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Tutkielmassa on kuitenkin osoitettu, ettei lainsäädännöstä ole löydettävissä tukea testamentin tiedoksiannon määräajalle. Tämän havainnon vuoksi sillä, kuinka kauan leski eli puolisonsa kuoleman jälkeen, ei ole tyypillisesti ratkaisevaa merkitystä. Jos leski on vedonnut testamenttiin PK 16 luvussa edellytetyllä tavalla, poistuu hänen testamenttiin perustuvan oikeuden vanhentumisen uhka. Näin ollen lesken toimena testamenttiin vetoamisella on merkittävä vaikutus. Testamentin tiedoksiannon suorittaminen lesken elinaikana on tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella suositeltavaa. Tiedoksiannon suorittaminen voi johtaa testamentin lainvoimaisuuteen. Ensiksi kuolleen puolison perilliset eivät tule ollenkaan lesken kuolinpesän osakkaiksi, mikäli lesken hyväksi tehty testamentti on lainvoimainen lesken kuollessa. Muussa tapauksessa ensiksi kuolleen puolison perilliset tulee ottaa lesken kuolinpesän osakkaiksi siihen saakka, kunnes testamentti on lainvoimainen heihin nähden. Ensiksi kuolleen puolison perillisten osakkuus kuolinpesässä voi aiheuttaa mm. pesänselvityksen kustannusten kasvua ja pitkittymistä. Lesken toimena testamentin lainvoimaiseksi saattamisella on näin ollen merkittävä vaikutus. Alkuperäinen testamentti voi kadota ensiksi kuolleen puolison kuoleman ja lesken kuoleman välisenä aikana. Testamentin tiedoksianto edellyttää kuitenkin oikeaksi todistetun jäljennöksen luovuttamista tiedoksiannon kohteelle. Perintökaari ei mahdollista testamentin tiedoksiannon suorittamista kopion nojalla. Tästä johtuen testamentin katoaminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa. Ensiksi kuolleen puolison perillisillä on kuitenkin mahdollisuus hyväksyä testamentti, vaikkei alkuperäistä testamenttia olisi enää saatavilla. Jos he tai joku heistä ei kuitenkaan hyväksy testamenttia, voi testamentin saaja nostaa vahvistuskanteen testamentin olemassaolon vahvistamiseksi. Tutkimuksen perusteella testamentin saajalla on tämän tuomion jälkeen mahdollista antaa testamentti PK 14 luvun mukaisesti tiedoksi, jolloin myös moitekanteelle varattu määräaika alkaa kulua. Tutkielmassa esitetään lopuksi näkemys mahdollisista muutostarpeista lainsäädäntöön (de lege ferenda). fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Puoliso testamentin saajana ja lakimääräisenä perillisenä : lesken toimien merkitys fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Perhe- ja jäämistöoikeus fi
dc.subject.discipline Family and inheritance law en
dc.subject.discipline Familje- och kvarlåtenskapsrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201611103009

Files in this item

Files Size Format View
Puoliso testame ... esken toimien merkitys.pdf 875.3Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record