Velkojan statuksen murtaminen : tutkimus velkojan osakkeenomistajaan samastamisen mahdollisuudesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611103003
Title: Velkojan statuksen murtaminen : tutkimus velkojan osakkeenomistajaan samastamisen mahdollisuudesta
Author: Tiukkanen, Nea
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611103003
http://hdl.handle.net/10138/169805
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kauppaoikeus
Commercial law
Handelsrätt
Abstract: Yhtiöiden rahoittaminen monipuolistuu ja rahoituksen on entistä paremmin pystyttävä vastaamaan sijoittajien ja velallisten odotuksia. Perinteisiä oman ja vieraan pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja muokataan entistä enemmän - tätä voidaan kutsua myös rahoitusinstrumenttien räätälöinniksi. Rahoitusta räätälöitäessä oman ja vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien välille muodostuu välipääomarahoitusinstrumentteja. Välipääomarahoituksella viitataan sellaisiin rahoitusinstrumentteihin, jotka syntyvät kun oman pääoman rahoitusinstrumentista poistetaan omalle pääomalle tyypillisiä ominaisuuksia tai vastaavasti vieraan pääoman rahoitusinstrumenttiin lisätään omalle pääomalle tyypillisiä tunnusmerkkejä. Välipääomaa ei ole tunnistettu itsenäiseksi rahoituksen luokaksi, vaan välipääomarahoitusinstrumentit sijoittuvat muodollisesti aina joko omaan tai vieraaseen pääomaan. Tässä tutkielmassa keskitytään velkapohjaisiin välipääomarahoitusinstrumentteihin, joihin on kovenanttien avulla lisätty omalle pääomalle ominaisia tunnusmerkkejä, esimerkiksi kontrollia ja residuaalisuutta. Velkoja voi kontrollikovenanttien avulla kontrolloida yhtiötä esimerkiksi hallituspaikan tai rahoitussopimukseen lisättyjen veto-oikeuksien avulla. Velkoja voi kovenanttien avulla myös kohentaa asemaansa suhteessa muihin yhtiön etutahoihin. Velkainstrumenttien räätälöinti voi näin ollen johtaa tilanteeseen, jossa muiden etutahojen riskipositio heikkenee suhteessa kovenanttiehtoiseen velkojaan. Tämän takia tutkielmassa pohditaan myös sitä, pitäisikö kovenanttien olla julkisia kaikille sijoittajille? Kaikilla yhtiön etutahoilla voisi olla parempi ja tasavertaisempi mahdollisuus arvioida sijoitukseen liittyviä riskejä mikäli tiedonsaanti, erityisesti liittyen yhtiön taloudelliseen asemaan, olisi nykyistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää. Todellisuudessa näyttäisi siltä, että kovenanttiehtoinen velkoja voidaan rahoitusinstrumenttiin lisättyjen kovenanttien avulla asettaa hyvin vastaavanlaiseen asemaan kuin yhtiön osakkeenomistaja. Käytännössä kovenanttiehtoinen velkoja voi päästä vaikuttamaan yhtiön liiketoimintapäätöksiin sellaisella tavalla, etteivät muut etutahot tule tietoiseksi velkojan käyttämästä kontrollista. Voidaan siis kysyä: pitäisikö velkojaa joissain tapauksissa kohdella kuten osakkeenomistajaa? Tutkielman tutkimuskysymyksenä on velkojan statuksen murtaminen. Velkojan statuksen murtamisella tarkoitetaan velkojan samastamista osakkeenomistajaan. Koska aiheesta ei ole nimenomaista lainsäädäntöä, käytetään tulkinta-apuna oikeuskäytäntöä ja oikeudellisia periaatteita. Velkojan statuksen murtamiseen pyritään hakemaan ratkaisua velkapohjaisen välipääomarahoittajan lojaliteettivelvollisuuden ja oikeuden väärinkäytön kiellon avulla. Tämän lisäksi tulkinta-apua haetaan korkeimman oikeuden tuoreesta ennakkotapauksesta KKO 2015:17, jossa oikeuden väärinkäytön kiellon periaate on saanut korostuneen aseman. Tutkielman teema liittyy myös rahoitusinstrumenttien jakoon omaan ja vieraaseen pääomaan. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan substance over form –periaatetta, jolla viitataan rahoitusinstrumenttien sisältö- ja talouspainotteiseen tulkintaan ja sen perusteella tehtävään luokitteluun omaan ja vieraaseen pääomaan. Sisältöpainotteiseen tulkintaan liittyvää problematiikkaa tarkastellaan osakeyhtiöoikeudellisen näkökulman lisäksi myös vero- ja kirjanpito-oikeudellisesta näkökulmasta. Velkojan statuksen murtamiseen liittyvän punninnan jälkeen harkitaan myös sitä, voisiko kovenanttiehtoiseen velkojaan olla perusteltua soveltaa yhtiön osakkeenomistajiin kohdistettuja yhtiöoikeudellisia säännöksiä, kuten esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatetta, vahingonkorvausvelvollisuutta tai vaikutusvallan väärinkäyttöä. Tutkielman loppua kohden esitetään erilaisia ratkaisumalleja, joiden avulla kovenanttiehtoisen velkojan ja muiden etutahojen, kuten osakkeenomistajien ja muiden velkojien välistä epätasapainoa voisi mahdollisesti korjata. Tutkielmassa pohditaan ensinnäkin kovenanttien julkaisemisen merkitystä. Toiseksi pohditaan, voiko erillisen välipääomaluokan perustaminen olla mahdollista. Kolmanneksi ratkaisua haetaan rahoitusinstrumenttien sisältöpainotteisesta tulkinnasta ja viimeisenä pohditaan vielä, voisiko lainsäädäntöön ottaa säännöksiä yksittäisistä vakiintuneista välipääomarahoitusinstrumenteista ja tällä tavoin selkeyttää vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien maksunsaantiasemaa suhteessa toisiinsa määräämällä rahoitusinstrumenttien keskinäisestä maksunsaantijärjestyksestä.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record