Inflaation ennustaminen kapasiteetin käyttöasteen avulla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor.author Niskanen, Juhana
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201703273669
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/169858
dc.description.abstract Kapasiteetin käyttöasteella tarkoitetaan todellista tuotannon tasoa suhteessa potentiaaliseen tuotannon tasoon. Potentiaalinen tuotos on korkein tuotannon taso joka voidaan realistisesti tavoittaa, kun otetaan huomioon tuotantoprosessia koskevat rajoitteet. Tasapaino kapasiteetin käyttöaste NAIRCU:lla tarkoitetaan kapasiteetin käyttöastetta joka pitää inflaation vakaana. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että toisin kun luonnollinen työttömyyaste, NAIRCU on pysynyt suhteellisen vakaana tutkituissa maissa. Tämän ansiosta kapasiteetin käyttöaste voisi toimia työttömyysastetta paremmin selittävänä muuttujana inflaatiota ennustettaessa. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kapasiteetin käyttöasteen käyttökelpoisuutta kokonaiskysynnän tasoa mittaavana muuttujana. Phillipsin käyrään perustuvassa inflation ennustemallissa. Inflaation vuosimuutosta ennustettaessa ennustemallina käytettiin Phillipsin käyrään perustuvaa autoregressiivistä jakautuneiden viiveiden mallia (ADL-malli), jossa selittävänä muuttujana on inflaation muutoksen viiveet, sekä kapasiteetin käyttöaste ja sen viiveet. Vertailumalleina käytettiin ADL-mallia, jossa selittävänä muuttujana käytettiin työttömyysasteen muutosta, puhdasta autoregressiivistä mallia, sekä naiivia mallia. ADL-mallit sekä AR-malli sovitettiin pienimmän neliösumman menetelmällä rekursiivisesti. Ennustamisessa käytettiin suoran ennustamisen metodia. Mallien ennustetarkkuutta vertailtiin niin sanottujen MRSE-lukujen avulla. Kun tuloksia katsotaan koko ennusteperiodilta, kapasiteetin käyttöasteen käyttäminen selittävänä muuttujana ei tuottanut parannusta ennustetarkkuuteen suhteessa puhtaaseen autoregressiiviseen malliin. Kun mallien ennustetarkkuuta taraksteltiin niin, että ennusteperiodi jaettiin kahteen likimain yhtä pitkään periodiin, huomattiin, että kapasiteetin käyttöasteen käyttäminen selittävänä muuttujana tuotti ensimmäisellä periodilla kaikista malleista tarkimmat ennusteet inflaation muutokselle. Toisella periodilla kaikkien mallien ennustetarkkuus heikkeni, mutta eniten heikkeni juuri kapasiteetin käyttöastetta selittävänä muuttujana käyttävän mallin ennustetarkkuus. Tutkimus tulokset antavat viitteitä rakennemuutoksessa inflaatioprosessissa. Mahdollista rakennemuutosta testattiin sekä formaalisti, että tutkimalla mallin parametrien käyttäytymistä ajassa rullaavan regression avulla. Formaalin testin perusteella inflaatioprosessissa tapahtui rakenne muutos ajankohtana 2008/Q4. Parametrien rullaavat estimaatit viittaavat siihen, että kapasiteetin käyttöasteen ja inflaation välinen yhteys katoaa ennusteperiodin lopussa. Myös niin sanotussa inflaation persistenssissä on tapahtunut muutoksia ennuste periodilla. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Inflaation ennustaminen kapasiteetin käyttöasteen avulla fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Economics en
dc.subject.discipline Taloustiede fi
dc.subject.discipline Ekonomi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201703273669

Files in this item

Files Size Format View
Niskanen_Taloustiede.pdf 9.966Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record