Does Attending an Elite High School Have an Effect on Learning Outcomes? : Evidence from the Helsinki Capital Region

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273676
Julkaisun nimi: Does Attending an Elite High School Have an Effect on Learning Outcomes? : Evidence from the Helsinki Capital Region
Tekijä: Tervonen, Lassi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2016
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273676
http://hdl.handle.net/10138/169863
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Economics
Taloustiede
Ekonomi
Tiivistelmä: Finnish high schools are different in terms Matriculation Examination results. In some of the schools the results are very good on average. However, schools also differ in terms of student characteristics and some of the schools can be seen as ‘elite’, at least in terms of academic ability. If elite high schools students end up with good results in Matriculation Examination, to what extent the results are due to the school environment and to what extent due to the baseline characteristics of students? The Finnish National Joint Application procedure allocates students to general upper secondary schools based on applicants’ preferences and comprehensive school grade point average (GPA). Schools have limited number of seats, which means that they can admit only a limited number of applicants. This procedure leads to an entrance threshold, which determines a cutoff GPA for every school. This study’s focus is on schools in the Helsinki Capital Region which have very high entrance threshold. Those who have GPA above the cutoff are offered a seat, while those who have GPA below the cutoff are not. Because this cutoff is determined randomly, a regression discontinuity design (RDD) can be used to obtain a quasi-experimental setting. RDD exploits thresholds as a rule assigning applicants just above and just below the threshold to treatment and control groups, respectively. This makes it possible to estimate causal elite high school effects using rich data sources containing information on students’ application preferences, GPA, background characteristics, enrollment, Matriculation Examination results, and the cutoff GPAs. However, due to imperfect compliance, the enrollment to elite high schools is probabilistic, so only the elite high school offers are randomized. These offers are used to estimate intention-to-treat effects. Also, by using the offer as an instrumental variable to elite high school enrollment, the effect of enrollment is estimated. This is done by using fuzzy RDD, which allows for imperfect compliance. These estimates represent local average treatment effects for compliers, i.e., for those whose enrollment is determined by their offer status. An elite high school offer gives a possibility to study with high-achieving peers in terms of comprehensive school GPA. The peer group one gets is also often more homogenous in terms of GPA. In some cases, the peers are also more often female and have more often highly educated parents. Nevertheless, intention-to-treat and local average treatment effect estimates suggest that receiving an offer to an elite high school or enrolling to an elite high school does not have systematic positive or negative effect on learning outcomes, as measured by Matriculation Examination results. These results can be seen as evidence against the importance of peer group in terms of learning outcomes. On the other hand, attending in an elite high school can be beneficial in some other way that is not observed in Matriculation Examination grades.Suomalaiset lukiot eroavat toisistaan siinä, millaisia arvosanoja niiden opiskelijat saavat ylioppilaskirjoituksissa. Joissain lukioissa nämä tulokset ovat keskimäärin erittäin hyviä. Lukiot eroavat kuitenkin myös oppilasmateriaalinsa suhteen, ja joitain lukioita voidaan pitää 'eliittilukioina' opiskelijoiden taitotason perusteella. Jos tällaiset eliittilukiot saavat hyviä tuloksia ylioppilaskirjoituksissa, kuinka suuri osa tästä johtuu lukioympäristöstä ja kuinka suuri osa opiskelijoiden lähtötasosta? Toisen asteen yhteishakuprosessi allokoi opiskelijat toisen asteen kouluihin hakijoiden preferenssien ja heidän peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Kouluissa on rajallinen määrä paikkoja, minkä vuoksi ne voivat hyväksyä opiskelijaksi vain rajallisen määrän hakijoita. Tämä prosessi johtaa keskiarvorajaan kunkin koulun kohdalla. Tämä tutkielma keskittyy pääkaupunkiseudulla sijaitseviin lukioihin, joissa on hyvin korkea keskiarvoraja. Niille, joiden keskiarvo ylittää rajan, tarjotaan opiskelupaikkaa, kun taas niille, joiden keskiarvo jää alle rajan, ei tarjota paikkaa. Koska tämä raja määräytyy satunnaisesti, on mahdollista saavuttaa kvasikokeellinen asetelma regressioepäjatkuvuusasetelman (RDD) avulla. RDD hyödyntää keskiarvorajoja sääntönä, joka määrää juuri rajan yläpuolella olevat koeryhmään ja juuri rajan alapuolella olevat kontrolliryhmään. Tämä mahdollistaa eliittilukioiden kausaalivaikutusten estimoinnin. Tässä apuna käytetään aineistoja, jotka sisältävät informaatiota opiskelijoiden hakupreferensseistä, heidän peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvostaan, ominaisuuksistaan, kirjautumispäätöksestään lukioon ja ylioppilaskirjoitusarvosanoistaan. Lisäksi apuna käytetään aineistoja keskiarvorajoista. Asetelman asettaman säännön epätäydellinen noudattaminen aiheuttaa kuitenkin sen, että lukioon valituksi tuleminen ei välttämättä tarkoita siellä aloittamista. Siksi vain eliittilukion keskiarvorajan ylittäminen on satunnaistettua. Keskiarvorajan ylittämisen avulla estimoidaan ns. intention to treat (ITT) -vaikutuksia. Tämän lisäksi rajan ylittämistä käytetään instrumenttimuuttujana eliittilukiossa aloittamiselle, jolloin aloittamisen vaikutusta voidaan estimoida. Tämä tapahtuu sumean regressioepäjatkuvuusasetelman avulla, joka sallii asetelman asettaman säännön epätäydellisen noudattamisen. Saadut estimaatit voidaan tulkita lokaaleina keskimääräisinä koevaikutuksina (LATE) niille, joiden lukiossa aloittaminen määräytyy keskiarvorajan ylittämisen seurauksena. Eliittilukion keskiarvorajan ylittäminen mahdollistaa opiskelun vertaisryhmässä, jonka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo on korkea. Usein vertaisryhmä on myös keskiarvon suhteen homogeenisempi kuin vaihtoehtoisessa koulussa olisi ollut. Lisäksi joissain tapauksissa vertaisryhmässä on enemmän naispuolisia opiskelijoita ja opiskelijoiden vanhemmat ovat useammin korkeasti koulutettuja. Näistä muutoksista huolimatta ITT- ja LATE-estimaatit antavat ymmärtää ettei eliittilukion keskiarvorajan ylittämisellä tai eliittilukion aloittamisella ole systemaattisia positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia oppimistuloksiin ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla mitattuna. Tulokset voidaan nähdä merkkinä siitä, ettei vertaisryhmä ole välttämättä tärkeä oppimistulosten kannalta. Toisaalta, eliittilukiossa opiskelu voi olla hyödyllistä jollain muulla tavalla, joka ei näy ylioppilaskirjoitusten arvosanoissa.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Taloustiede_Tervonen.pdf 1.996MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot