Glass cliff-ilmiö Suomessa : Tapaukset Merja Ailus ja Anneli Jäätteenmäki

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273657
Title: Glass cliff-ilmiö Suomessa : Tapaukset Merja Ailus ja Anneli Jäätteenmäki
Author: Mäkipaakkanen, Katri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273657
http://hdl.handle.net/10138/169923
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Administration and Organisations
Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Allmän statslära, förvaltnings- och organisationsforskning
Abstract: Glass cliff -ilmiöllä tarkoitetaan naisten palkkaamista epävakaisiin tai kriisitilassa oleviin organisaatioihin. Haslam ja Ryan löysivät ilmiön tutkiessaan naisten palkkaamista pörssiyhtiöihin Isossa-Britanniassa. He tulivat johtopäätökseen, jonka mukaan naisia palkataan organisaatioiden johtoon silloin kun organisaatio on epävakaassa tilassa. Lasijyrkänne-ilmiö on tutkimuksen moniulotteinen ilmiö, jota selittävät useat psykologiset ja sosiaalisesti strukturoidut tekijät. Lasijyrkänne-ilmiölle altistavia tekijöitä tutkimuksen mukaan ovat muun muassa sukupuolistereotypiat, miesvaltainen organisaatiohistoria ja suora syrjintä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko Suomessa havaita lasijyrkänne-ilmiötä. Tutkin tapaustutkimuksen avulla Merja Ailuksen ja Anneli Jäätteenmäen tapauksia, jotka ovat aiheuttaneet suurta mediahuomiota. Sekä Ailus että Jäätteenmäki jättivät johtoaseman kohun saattelemana. Tarkoitukseni on selvittää, voidaanko heidän tapauksissa havaita glass cliff -ilmiön vaikutusta. Perehdyin tapauksiin tutkimalla Keskustapuolueen ja Kevan organisaatioiden miesvaltaisuutta ja tilaa ennen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämistä. Tämän lisäksi tutkin, miten lasijyrkänne-ilmiölle altistavat sukupuolistereotypiat ilmenivät ennen ja jälkeen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämisen johtoasemaan. Aineistona käytin lehtiartikkeleita ja kirjallisuutta. Lehtien osalta päälähteeni olivat Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Halusin myös selvittää yleisiä lasijyrkänne-ilmiö ja siihen liittyvät sukupuolistereotypiat ovat suomalaisten naisjohtajien keskuudessa. Tätä kysymystä tutkin haastattelemalla tasa-arvoasioiden asiantuntijaa ja kolmea korkeassa asemassa olevaa naisjohtajaa. Merja Ailuksen ja Anneli Jäätteenmäen tapauksissa voidaan nähdä useita elementtejä lasijyrkänne-ilmiöstä. Molempien tapausten kohdalla esiin nousivat voimakkaat naisjohtajiin liitetyt stereotypiat. Tämän lisäksi sekä Kevan että Keskustan organisaatioissa oli havaittavissa epävakautta ennen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämistä johtoasemaan. Anneli Jäätteenmäen puheenjohtajuutta edeltänyttä Keskustaa voidaan pitää myös hyvin miesvaltaisena. Kevan organisaatiossa miesvaltaisuus ei puolestaan näkynyt ennen Ailuksen nimittämistä toimitusjohtajaksi. Haastattelemani naisjohtajat eivät tunnistaneet glass cliff -ilmiötä suomalaisessa yhteiskunnassa. He toivat haastatteluissa kuitenkin esiin glass cliff -ilmiölle altistavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että sukupuolistereotypiat vaikuttavat yhä johtoasemissa toimiviin naisiin.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Makipaakkanen_yleinenvaltiooppi.pdf 295.5Kb PDF View/Open
Makipaakkanen_yleinenvaltio-oppi.pdf 295.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record