Vankeuslakiuudistuksen arviointitutkimuksen yhteenveto

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/170067
Title: Vankeuslakiuudistuksen arviointitutkimuksen yhteenveto
Author: Liimatainen, Anu; Rantala, Kati
Belongs to series: Katsauksia 17/2016
ISSN: 2342-7760
ISBN: 978-951-51-0630-8
Abstract: # Suljetuissa vankiloissa ongelmia vankeuslakiuudistuksen toteutumisessa Vankeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteet toteutuvat jokseenkin hyvin avovankiloissa. Oikeuksien toteutumisessa on kuitenkin puutteita suljetuissa vankiloissa. Vankien oikaisuvaatimusten ja hallinto-oikeusvalitusten menestyminen on yleisesti ottaen vähäistä. Kehitystarpeet kohdistuvat erityisesti vankeinhoidon toimintaedellytysten turvaamiseen sekä vankilakäytäntöjen ja rangaistusajan suunnitelmia koskevien menettelyjen yhdenmukaistamiseen. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa on tutkittu erityyppisten aineistojen ja näkökulmien avulla vankeuslakiuudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumista. Aineisto muodostuu vangeille, tutkintavangeille, vankilahenkilökunnalle ja arviointikeskusten henkilökunnalle suunnatuista kyselyistä, muutoksenhaku- ja kantelumateriaaleista, vankilan järjestyssäännöistä, vankien rekisteritiedoista sekä vankien ja henkilökunnan haastatteluista. # Vankien oikeudet toteutuvat jokseenkin hyvin avovankiloissa Avovankiloissa vankien oikeudet ja rangaistusajan suunnitelma toimivat jokseenkin hyvin. Suljetuissa vankiloissa oli puutteita erityisesti vangin kuulemisessa, päätösten perustelemisessa ja tiedonsaannissa henkilökunnalta. Jonkin verran ongelmia ilmeni myös terveydenhuoltoon liittyvien oikeuksien toteutumisessa sekä vankien yhteyksissä vankilan ulkopuolelle. # Muutoksenhaku tehoton oikeusturvakeino Vankien oikaisuvaatimusten ja erityisesti hallinto-oikeusvalitusten menestyminen oli vähäistä. Kun oikaisuvaatimus menestyi, lakia oli yleensä sovellettu väärin tai viranomainen oli toiminut ilman laissa säädettyä perustetta. Muutoksenhakujärjestelmä ei siis ole tehokas oikeusturvakeino tulkinnanvaraisemmissa harkintavaltakysymyksissä. Noin kolmannes vankeusvangeista ei tiennyt, kuinka muutosta haetaan tai kantelu tehdään, tutkintavangeista vielä harvempi. Moni arveli, että muutoksen hakemisesta tai kantelemisesta voisi seurata vankilan henkilökunnan asenteiden huononemista vankia kohtaan. Vankilahenkilöstön suhtautuminen vankien muutoksenhakuoikeuden hyödyntämiseen oli ristiriitaista; erityisesti muutoksenhakuoikeuden laajentamista vastustettiin. # Rangaistusajan suunnitelman laadinnan ja toteuttamisen käytännöissä kirjavuutta Rangaistusajan suunnitelma laadittiin lähes kaikille vankeusvangeille, mutta niiden laatu vaihteli. Resurssipulan vuoksi suuri osa suunnitelmista laadittiin asiakirjojen perusteella vankia kuulematta, eli ne eivät olleet tarkoitetussa mielessä yksilöllisiä. Henkilöstön mukaan suunnitelmat olivat usein myös liian ylimalkaisia, ja niiden tavoitteita oli vaikea toteuttaa vankiloissa. Suljetuissa vankiloissa oli liian vähän toimintoja ja henkilöstöä suunnitelmien toteuttamista varten. Avovankiloissa tilanne oli parempi. Vankilahenkilöstö seurasi suunnitelmien toteutumista eri tavoin eri vankiloissa, eikä tavoitteiden toteutumisen arvioinnille ollut yhteistä kriteeristöä. Tietojärjestelmä oli seurantaa ajatellen epätarkoituksenmukainen. Vangit olivat motivoituneita noudattamaan suunnitelmaa erityisesti siksi, että noudattaminen on avolaitokseen pääsyn ja monien lupien edellytys. Tämä oli myös lain tarkoitus: vankeja haluttiin motivoida suunnitelman toteuttamiseen kytkemällä se etuuksiin. Osa henkilöstöstä suhtautui kuitenkin kielteisesti rangaistusajan suunnitelman "välineellisen suorittamiseen" ja peräänkuulutti vangeilta aitoa motivaatiota rikoksettomuuteen. # Epäyhdenmukaisten vankilakäytäntöjen syynä rakenteet, resurssit ja linjausten puutteet Tutkimuksessa havaittiin siis melko selkeitä eroja vankilakäytäntöjen yhtenäisyydessä (oikeuksien toteutumiseen ja rangaistusajan suunnitelmaan liittyen). Osa eroista selittynee rakenteellisilla seikoilla, kuten vankipopulaation erilaisuudella ja erilaisella valvonnan tasolla. Vankilahenkilöstön näkökulmasta resurssitilanne vaikuttaa kielteisesti vankien oikeuksien toteutumiseen erityisesti suljetuissa vankiloissa. Käytäntöjen vaihtelevuus selittyy myös toisistaan poikkeavilla laintulkinnoilla. Selkeiden linjausten puute saattaa osaltaan tuottaa lain tavoitteiden vastaisia toimintakulttuureja tai käytäntöjä. Tutkimuksen perusteella kehittämistarpeet kohdistuvatkin ennen kaikkea lain tavoitteita tukevien yhtenäisten menettelytapojen kehittämiseen ja riittävien resurssien turvaamiseen.
URI: http://hdl.handle.net/10138/170067
Date: 2016-12-08


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View Description
Katsauksia_17_Liimatainen_Rantala_2016.pdf 308.8Kb PDF View/Open Julkaisu
Vankeuslakitutkimus tiedote.pdf 89.91Kb PDF View/Open Tiedote

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record