Kielitiedon didaktiikkaa : Kielentäminen ja visualisointi sanaluokkien ja lauseenjäsenten opetusmenetelminä

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2861-4
Title: Kielitiedon didaktiikkaa : Kielentäminen ja visualisointi sanaluokkien ja lauseenjäsenten opetusmenetelminä
Author: Rättyä, Kaisu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017-01-04
Belongs to series: Kasvatustieteellisiä tutkimuksia - URN:ISSN:2489-2298
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2861-4
http://hdl.handle.net/10138/170150
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Grammar teaching and the meaning of grammar in L1 education often inspires different arguments and opinions in Finland and abroad, whereas concrete, data-based researches on grammar teaching methods are rare. This research aims to extend existing knowledge about grammar teaching. Representing subject matter didactics, my research focuses on two teaching methods in grammar teaching: languaging and visualisations. The aim of the research is also to create theoretical understanding of what constitutes meaningful grammar teaching. This research follows an educational design research (EDR) strategy and features a theory-oriented point of view. The article-based dissertation consists of five articles. The first three focus on teaching experiments in class teacher education and the collection of information on student teachers conceptual knowledge of word classes and sentence constituents through languaging and visualisations. The fourth article discusses languaging and functional grammar teaching methods in the framework of subject matter didactics, teaching methods and teaching objectives. Finally, the fifth article studies the relationship between grammar teaching and literacy exercises in eighth-graders exam answers. This research examines what languaging exercises reveal about what students know and how they apply word classes and sentence constituents, what visualisation exercises tell about what students know regarding word classes and sentence constituents and how the use of a languaging approach and visualisation methods can be explained theoretically. The data examples demonstrate what students' languaging can reveal about their conceptual knowledge. This information on students' conceptual under-standing is combined with theoretical knowledge of learning concepts. The development of teaching methods is based on findings as to how students mix linguistic concepts, how definitions of concepts are reduced, how conceptual categories are incomplete or partial and how this affects problem solving. Even strategies that fail to solve problems are taken into account here. In theoretical phases of EDR, conceptual change theory, constructive alignment, meaningful learning, pedagogical content knowledge and learning objectives have strengthened the knowledge of plausible teaching methods. Applying conceptual change theory to the learning of linguistic concepts points out the meaning of ontological categories and categorical shifts. This research presents possibilities for languaging approach when it is used for conceptual learning and when teachers need information for planning and assessment. Visualisation method can provide teachers with the knowledge of how students understand categorical hierarchies and the dependencies between categories. I argue that, with languaging approach and visualisation methods, a teacher is able to assess and evaluate their students' conceptual, procedural and metacognitive knowledge. According to this research, meaningful grammar teaching is based on a) the use of teaching methods that acknowledge conceptual change and its effects on learning, b) exercises which are constructed and aligned to different dimensions of knowledge and cognitive processes, gives student feedback and c) learning objectives, which describe concepts related to complete categories and hierarchies.Kieliopin ja kielitiedon opetukseen ja sen merkitykseen liittyviä kysymyksiä ja näkökantoja on kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa käsitelty runsaasti, mutta konkreettisia esityksiä kielitiedon opetusmenetelmistä ei juuri ole. Äidinkielen ainedidaktiikan alueeseen kuuluvan tutkimukseni tavoitteena on kehittää kielitiedon opetukseen uusia opetusmenetelmiä ja samalla tuottaa teoreettista ymmärrystä siitä, miten kielitietoa opetetaan mielekkäästi. Tutkimus koostuu viidestä artikkelista, joista ensimmäiset kolme kohdistuvat opetusmenetelmäkokeiluihin luokanopettajaopiskelijoiden sanaluokkiin ja lauseenjäseniin liittyvän käsitetiedon selvittämisessä. Neljännessä artikkelissa tarkastellaan kielitiedon opetusmenetelmiä ainedidaktisessa kehyksessä, opetusmenetelmäkehyksessä ja tavoitteen asettelun näkökulmasta. Viidennessä artikkelissa analysoidaan kielentämismenetelmän yhdistämistä tekstitaitotehtävään 8.-luokkalaisten opetuksessa. Teoreettisesti orientoituneen opetuksenkehittämistutkimuksen aineistoesimerkit osoittavat, mitä opiskelijoiden kirjalliset kielentämis- ja visualisointivastaukset sanaluokkiin ja lauseenjäsentehtäviin voivat paljastaa opiskelijoiden käsitetiedosta. Aineistoanalyysien tuottama tieto opiskelijoiden käsitteiden hallinnan ongelmakohdista liitetään teoreettiseen tietoon käsitteiden oppimisesta. Opetusmenetelmien kehittämisen pohjaksi nousevat havainnot siitä, miten opiskelijat valjastavat arkikielen käsitteitä kielitieteellisiksi käsitteiksi, miten kielitieteellisten käsitteiden määritelmät pelkistyvät, miten käsitekategorioiden vaillinaisuus ja käsitteiden sekoittuminen vaikuttavat tehtävänratkaisuihin ja millaisia ovat tehtävien ratkaisustrategioiden heikkoudet. Opetuksenkehittämistutkimuksen syklien teoreettisessa vaiheessa käsitteellisen muutoksen teoria, opetuksen linjakkuus, mielekäs oppiminen, pedagoginen sisältötieto ja opetuksen tavoitetaksonomian tiedon ja tiedon prosessoinnin dimensiot ovat lisänneet ymmärrystä opetusmenetelmille asetettavista vaatimuksista. Käsitteellisen muutoksen teorian soveltaminen kielitieteellisten käsitteiden oppimiseen kiinnittää huomion ontologisiin kategorioihin, kategorioiden välisiin siirtymiin ja arki- ja metakielikäsitteiden eroihin. Tutkimus osoittaa kielentämismenetelmän mahdollisuudet käsitteellisen tiedon oppimiseen ja soveltamiseen sekä selvittää, kuinka menetelmä auttaa opettajaa opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Visualisointimenetelmän avulla opettaja saa selville, miten opiskelijat hahmottavat käsitteiden välisiä suhteita ja miten opetuksessa on huomioitava käsitekategorioiden sisäiset ja niiden väliset suhteet. Väitän, että kielentämis- ja visualisointimenetelmän avulla opettaja pystyy arvioimaan opiskelijoiden käsitetiedollista, menetelmätiedollista ja metakognitiivista tasoa. Tutkimukseni mukaan mielekäs kielitiedon opettaminen pohjautuu a) sellaisten opetusmenetelmien käyttöön, joissa ymmärretään käsitteellinen muutos ja sen vaikutus oppimiseen, b) sellaisiin oppimistehtäviin, joiden oppimistavoitteissa ymmärretään erilaiset tiedon lajit ja ajatteluprosessit ja joissa oppilas saa itselleen palautetta omasta osaamisestaan sekä haastaa oppilaan pohtimaan omaa osaamistaan, c) sellaisiin oppimistavoitteisiin, joissa opittavat kokonaisuudet esitetään laajoina kokonaisuuksina, suhteutettuna käsitehierarkioihin.
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kielitied.pdf 3.128Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record