Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla

Show simple item record

dc.contributor.author Mäkelä, Antti
dc.contributor.author Lehtonen, Ilari
dc.contributor.author Ruosteenoja, Kimmo
dc.contributor.author Jylhä, Kirsti
dc.contributor.author Tuomenvirta, Heikki
dc.contributor.author Drebs, Achim
dc.date.accessioned 2016-12-09T12:16:36Z
dc.date.available 2016-12-09T12:16:36Z
dc.date.issued 2016-12
dc.identifier.isbn 978-952-336-007-5
dc.identifier.issn 0782-6079
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/170155
dc.description.abstract Ilmasto on jo muuttunut ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena. Ilmastomalleihin perustuvien arvioiden mukaan lämpeneminen jatkuu ja sen suuruus ja vaikutukset riippuvat päästöjen määrän kehityksestä eli niiden rajoittamisen tehokkuudesta. Koska ilmakehään jo tähän mennessä päässeet kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat siellä vielä vuosikymmeniä, muuttuviin olosuhteisiin varautuminen esimerkiksi kaupungeissa on joka tapauksessa välttämätöntä. Tuoreimpien arvioiden mukaan pääkaupunkiseudun ilmasto lämpenee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä. Mikäli päästöjen hillinnässä onnistutaan tyydyttävästi, vuoteen 2100 mennessä tammikuun keskilämpötila on arvioiden mukaan reilut 5°C korkeampi kuin nykyään, ja vastaavasti heinäkuussa ero on noin 3°C. Äärimmäisen alhaiset lämpötilat harvinaistuvat voimakkaasti. Vuorokauden korkeimmat lämpötilat kesäisin kohoavat samaa tahtia keskilämpötilan kohoamisen kanssa. Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän ja aurinkoa nähdään harvemmin. Keskimääräiset ja suurimmat sademäärät sekä sadepäivien määrä kasvavat. Kesällä rankkasateiden arvioidaan voimistuvan runsaat 10 % sadassa vuodessa. 1900-luvun loppuvuosikymmeninä noin kerran 20 vuodessa havaittu rankkasade koetaan 2000-luvun lopulla hiukan useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa, ja kerran sadassa vuodessa esiintynyt rankkasade noin kerran 30 vuodessa. Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysyvät likimain ennallaan. Merenpinnan keskimääräinen korkeus Helsingin edustalla noussee muutamia kymmeniä senttimetrejä. Merellä jäät keskimäärin ohenevat ja jään pinta-ala pienentyy. Kuitenkin yksittäisiä runsasjäisiäkin talvia esiintyy vielä lähivuosikymmeninä. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksista osan voidaan ajatella olevan Suomessa suotuisia (lämmitystarpeen pieneneminen, pidempi kasvukausi), maailmanlaajuisesti suurin osa vaikutuksista on ihmiskunnan ja maapallon eliöstön kannalta erittäin epäsuotuisia (entistä voimakkaammat äärisääilmiöt, kuivuus, nälänhätä, pakolaisuus). Koska päästöt eivät tunne valtakuntien rajoja, päästöjen hillinnästä on sovittava kansainvälisesti. Kansainvälisistä sopimuksista tuorein on Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015, jota tarkastellaan myös lyhyesti tässä raportissa. Tähän raporttiin on koostettu viimeisin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista pääkaupunkiseudulla perustuen IPCC:n 5. arviointiraportin RCP-kasvihuone-kaasupäästöskenaarioihin. Raportti siten päivittää aiempia pääkaupunki-seudulle tehtyjä vastaavia arviointeja. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Finnish Meteorological Institute fi
dc.relation.ispartofseries Raportteja - Rapporter - Reports 2016:8 fi
dc.subject ilmasto fi
dc.subject ilmastonmuutos fi
dc.subject säähavainnot fi
dc.subject ilmastomallit fi
dc.subject ilmastoskenaariot fi
dc.subject todennäköisyysennusteet fi
dc.subject toistuvuusaika fi
dc.subject ääriarvoanalyysi fi
dc.subject ilmastonmuutokseen sopeutuminen fi
dc.title Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla fi
dc.type Työpaperi fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PKS_ilmastonmuutos.pdf 2.503Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record