Pakko suvaita: Eurooppa harmaantuu, työmarkkinat kansainvälistyvät

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för ekonomi och politik sv
dc.contributor.author Paukku, Tuulikki
dc.date.accessioned 2010-06-21T13:49:24Z
dc.date.available 2010-06-21T13:49:24Z
dc.date.issued 2010-06-21T13:49:24Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/17136
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tässä yleisen valtio-opin pro gradu –työssä erittelen asennoitumista maahanmuuttajiin. Lähden liikkeelle Euroopan unionin rakenteilla olevasta maahanmuuttopolitiikasta. Käytän lähteinä prosessin aikana tuotettuja asiakirjoja, kuten Tampereen huippukokouksen päätösasiakirjaa ja Haagin ohjelmaa. Tekstianalyysiin pohjalta väitän, että huolimatta julkilausutusta pyrkimyksestä vapauden, oikeuden ja turvallisuuden vahvistamiseen, keskeiseksi diskurssiksi nousee kautta linjan turvallisuus. Vapaus ja oikeus ovat sille alisteisia. Mutta vaikka turvallisuusdiskurssi onkin vahvoilla EU:n maahanmuuttopolitiikassa, maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen. Globaalilla tasolla uusliberalistisen markkinatalouden siivittämä globalisaatiokehitys on johtanut elintasoerojen kärjistymiseen, mikä voimistaa muuttopaineita, sillä ne ovat kiinteässä yhteydessä globaalin talouden ja kansainvälisen politiikan yleiseen kehitykseen. Koska liikkuvuutta eivät edistä niinkään vauraampien maiden houkuttelevuus kuin paineet lähtömaassa, on muuttovirtojen säänteleminen vaikeaa. Euroopan unionin alueelle ei kuitenkaan haluta mitä tahansa maahanmuuttajia. Maahanmuuttopolitiikka onkin jakautumassa mielenkiintoisella tavalla kahtia: hallitun maahanmuuton nimissä pyritään valta-osa Euroopan unionin alueelle haluavista pitämään poissa, ja samalla käydään keskinäistä kilpailua maahan kipeästi tarvittavista ulkomaalaisista osaajista. Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista. Globaalin ja alueellisen tason jälkeen siirryn tarkastelemaan ilmiötä kansallisella tasolla. Suomessa väestörakenteen muutoksen pelätään, suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, tulevan rajumpana kuin muualla Euroopassa. Siksi Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen. Hankkeen kannatus ei kuitenkaan ole kovin laajamittaista, mikä käy ilmi nettikeskustelusta, joka käytiin Helsingin Sanomien verkkosivuilla helmikuun 2010 Kuukausiliitteen ilmestymisen jälkeen. Lehdessä oli haastateltu maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia. Sovellan runsaasta kolmesta sadasta mielenilmauksesta koostuvaan aineistoon luokitusta, jota Elisa Rustenbach on käyttänyt omassa laajemmassa ja tilastoaineistoon pohjaavassa tutkimuksessaan. Tutkimukseni perusteella ulkomaalaisvastaisia asenteita ruokkivat ennen kaikkea voimakkaat kulttuurierot tulokkaiden ja valtaväestön välillä. Kiinnostava on myös havainto, että rajallisia resursseja jaettaessa konfliktiherkkää aluetta on nimenomaan hyvinvointivaltion kautta tuotettujen etuuksien ja palvelujen jako. Työperäiseen maahanmuuttoon ei joko uskottu tai se ei herättänyt nimimerkeissä voimakkaita tunteita. Erikoislaatuista sen sijaan – ottaen huomioon Suomen vaatimattomat maahanmuuttoluvut – oli monien nettikeskusteluun osallistuneiden voimakas huoli siitä, että mikäli maahanmuuttajien omaa kulttuuria tuetaan, maahanmuuton ja maahanmuuttajien lisääntyessä, suomalainen elämäntapa jää heikompana häviölle ja sulautuu vieraaseen.
dc.language.iso fi
dc.subject globalisaatio fi
dc.subject maahanmuutto fi
dc.subject kotoutuminen fi
dc.title Pakko suvaita: Eurooppa harmaantuu, työmarkkinat kansainvälistyvät fi
dc.date.updated 2010-05-09T14:17:09Z
dc.identifier.laitoskoodi H725
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text fi
dc.subject.discipline Political Science, World Politics en
dc.subject.discipline Yleinen valtio-oppi, maailmanpolitiikan tutkimus fi
dc.subject.discipline Allmän statslära, forskning i världspolitik sv
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract-fin.pdf 4.626Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record