Articles from TUHAT CRIS

 

Kokoelma sisältää TUHAT-tutkimustietojäjestelmän kautta tallennetut Open Access-artikkelit.

Helsingin yliopiston tutkijat voivat rinnakkaistallentaa tutkimusjulkaisujansa HELDAan liittämällä kokotekstin julkaisuun TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä. (Toimintaohje tutkijalle)

This collection contains Open Access articles deposited from the University of Helsinki TUHAT CRIS

Recent Submissions

  • Cvetanovic, Dragana (SUOMEN VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUKSEN SEURA., 2014)
  • Garant, Mikel (2014)
    Current Trends in Translation Teaching and Learning in 2014 This is the fifth volume of Current Trends in Translation Teaching and Learning, but the first totally electronic edition. Hence, the new name: Current Trends in Translation Teaching and Learning E. It was decided that producing a free online version is the best way to make the up-todate articles focusing on translation education available to as many people as possible. This volume has been in the making for the past year and puts forward articles that focus on many of the current themes in teaching and learning translation. It is hoped that it will reach as wide an audience as possible, so feel free to distribute it either using the link provided or as a pdf file. The first article in this volume by María Brander de la Iglesia and Jan-Hendrik Opdenhoff from the University of Granada addresses teaching retour interpreting in interpreter education. Second language metaphor translation is dealt with in the interesting article by Dermot Heaney from Università degli Studi di Milano. Designing an undergraduate economic, financial and commercial translation courses is addressed by Kenneth Jordan-Núñez from San Jorge University.2 Rudy Loock from Université Lille Nord de France and UMR 8163 du CNRS and Cindy LefebvreScodeller from the Université de Limoges have written an interesting article on refering to the dead in French obituary translation. Anikó Makkos from University of West Hungary and Edina Robin from Eötvös Loránd University contributed an article on explicitation and inplication in back-translation. This edition also includes Wang Shu-huai from Huazhong University of Science and Technology description of translation teaching in China, an area “Westerners” know little about. After a double blind review process, selected papers were published in this volume. There is also a companion website located at http://www.cttl.org. I would like to express my heartfelt thanks to the following individuals: the writers for submitting their contributions to a blind review process, because without their courage and effort an edited collection like this would not be possible; the members of the editorial review board for their thoughtful and timely reviews. I would also like to warmly thank Ville-Veikko Jylhämäki from the University of Helsinki for his editorial assistance. His dedication to this project and keen eye have contributed to the high quality of this volume. I would also like to thank members of the independent specialized translation class who 3 helped proofread and edit this volume. They are: Noora Eskelinen, Essi Fröberg, Taika Ismälä, Maija Käcklund, Riikka Korpela, Torsti Laine, Jonna Latva-aho, Hanna Ruuhonen, Jenni Salovaara, Hannamari Sivonen, Matias Tamminen, Taru Tirkkonen, and Laura Tolvanen. I hope the readers will find reading Current Trends in Translation Teaching and Learning E both interesting and rewarding. Mikel Garant November 27, 2014
  • Olin, Mikko; Lappalainen, Antti; Sutela, Tapio; Vehanen, Teppo; Ruuhijärvi, Jukka; Saura, Ari; Sairanen, Samuli (2014)
    Kalataloustarkkailujen yhteydessä tehtävien koekalastusten tavoitteena on seurata mm. jokirakentamisen, jäteve-sipäästöjen, turvetuotannon, ruoppausten, perkausten tai kunnostusten vaikutuksia kalastoon tietyllä alueella. Kalastossa tapahtuvien muutosten arviointiin sekä kalanäytteiden keräämiseen järvillä ja rannikkoalueilla käyte-tään verkkokoekalastusta. Virtavesien koekalastuksissa käytetään sähkökalastusta. Tässä raportissa esitetään oh-jeet standardinmukaisiin koekalastuksiin.Järvien verkkokoekalastuksissa noudatetaan eurooppalaista CEN-standardia (SFS-EN 14757) ja käytetään NORDIC-verkkoa. Pyyntivuorokausien määrä riippuu tutkittavan vesialueen pinta-alasta ja syvyyssuhteista. Verk-koöiden määrä jaetaan eri syvyysvyöhykkeille (< 3 m, 3–10 m, 10–20 m ja > 20 m) niiden pinta-alojen mukaisessa suhteessa. Järvialueiden verkkokoekalastuksissa käytetään pinta-, välivesi- ja pohjaverkkoja. Rannikkovesien verk-kokoekalastuksissa käytetään COASTAL-verkkoa. Rannikkoalueilla verkkoöiden lukumäärän yhdellä alueella tulisi olla 30–45. Rannikkoalueella verkkokoekalastuksissa käytetään ainoastaan pohjaverkkoja. Verkkoöiden määrä jaetaan tasan kolmelle eri syvyysvyöhykkeelle (< 3 m, 3–6 m ja 6–10 m). Järvillä ja rannikkovesissä verkkokoekalas-tukset tehdään kesäkerrostuneisuuden aikana. Pyyntipaikkojen valinta tehdään satunnaisotannalla. Pyyntiajaksi suositellaan verkkojen laskua illan suussa ja nostoa seuraavana aamuna, jolloin pyyntiajaksi tulee n. 12 tuntia. Verkkokoekalastuksissa saalis käsitellään verkko- ja solmuvälikohtaisesti.Sähkökalastuksessa noudatetaan eurooppalaista CEN-standardia (SFS-EN 14011). Sähkökalastukset tehdään loppukesällä ja alkusyksyllä, jolloin taimenen ja lohen saman vuoden poikaset ovat pyydystettävissä. Kun sähköka-lastus kuuluu vesienhoidon seurantaan, käytetään yhden poistopyynnin menetelmää. Suositeltava kalastettavan alueen koko on vähintään 300 m2, kuitenkin mieluiten yli 450 m2. Alle 15 m leveissä joissa kalastetaan koko uoman leveys, suurissa yli 15 m leveissä joissa kalastetaan ranta-alue joko toiselta tai molemmilta puolilta jokea. Suosi-tuksena on, että kaikki kalat mitataan ja punnitaan yksitellen.Koekalastusrekisteri on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) hallinnoima ja Suomen ym-päristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä tietokantarekisteri kaikille maassamme tehdyille standardinmukaisille verkko- ja sähkökoekalastuksille. Rekisteri ei ole kaikille avoin vaan sen käyttäjä tarvitsee käyttöoikeuden.
  • Vehmas, Tuula (Edita Publishing Oy,, 2014)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin työvoiman kohtaanto-ongelman taustalla olevia syitä pk-yritysten näkökul-masta, ja pyrittiin muodostamaan käsitys, mitä erityisesti 2-20 henkeä työllistäville yrityksille tarkoittaa sopiva työvoima. Viitekehikkona käytettiin kvalifikaatioiden luokitusmallia. Tutkimusaineistona olivat yk-silö- ja fokusryhmähaastattelut sekä verkkokyselyn vastaukset. Kohdealueina oli kolme maakuntaa: Uusimaa (poislukien pääkaupunkiseudun kunnat), Kanta-Häme ja Kymenlaakso. Osa sopivan työntekijän kriteereistä on yleisesti toivottuja yrityksen toimialasta riippumatta. Nämä kri-teerit painottuvat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja asenteisiin sekä asiakassuhteiden hallintaan. Eni-ten esiintyneitä sopivan työntekijän kriteereitä toimialasta riippumatta olivat omatoimisuus ja oma-aloitteisuus, asiakassuhdeosaaminen, joustavuus, oppimiskyky ja -halu sekä sosiaalisuus ja ulospäin suuntautuneisuus. Tutkimuksessa muodostettiin ammattialakohtaiset sopivan työntekijän profiilit viideltä ammattialalta. Tarkoituksena ei ollut tarkastella alakohtaista ammattiosaamisen tarvetta, joka kiistatta on tärkeä, vaan tutkia, löytyykö muiden kvalifikaatioiden osalta selviä eroja tarkasteltavien ammattialojen välillä. Näyttää siltä, että näille aloille toivotaan profiililtaan erilaisia työntekijöitä. Myös yritysten kokemuksia sopivan työvoiman saatavuudesta selvitettiin. Merkittävä osa pk-yrityksistä on kokenut rekrytointiongelmia, ja nämä ongelmat ovat selvästi yleisempiä 2-20 henkeä työllistävissä yrityksissä, kuin 21-100 henkeä työllistävissä yrityksissä. Rekrytointiongelmien yleisimmät syyt olivat tarvittavan työkokemuksen puuttuminen ja hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Haastateltujen yrittäjien kertomat syyt rekrytointiongelmille liittyivät mm. siihen, että ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole vapaana, yritys toimii niin kapealla alalla, että mistään koulutuksesta ei suoraan valmistu osaajia, alan pätevyysvaatimukset tekevät sopivan työntekijän löytämisen vaikeaksi, ja erityisesti ruotsinkielisellä alueella kielitaitovaatimukset vaikeuttavat työntekijöiden löytymistä. Tutkimuksessa tehdystä verkkokyselystä ilmeni että kaikkein pienimpien eli 2-20 henkeä työllistävien yritysten yleisimmin käyttämä rekrytointikanava ovat työnhakijoiden suorat yhteydenotot yritykseen. Tämä tieto kannattaa huomioida työnhakuvalmennuksissa. Yrittäjien esittämien kehittämistoiveiden pohjalta muodostettiin toimenpidesuosituksia sekä koulutussektorille että viranomaisille. Koulutuksen järjestäjien toteutettavissa olevia toimenpiteitä ovat vuoropuhelun lisääminen erityisesti pienten yritysten kanssa, alueen pk-yritysten tarpeiden huomioiminen koulutusten sisällöissä yhä enemmän, työssäoppimisen laadun kehittäminen ja työssäoppimisen osuuden lisääminen vaihtoehtoisia malleja hyödyntäen.
  • Hiippala, Tuomo (Finnish Journal of Tourism Research, 2014)
  • Ruuhijärvi, Jukka; Olin, Mikko; Malinen, Tommi Tapani; Ala-Opas, Pasi; Westermark, Ari; Lehtonen, Hannu (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2014)
    Vanajanselällä, Vesijärvellä ja Pääjärvellä tutkittiin kuhan kalastuksen ohjauksen vaikutuksia kuhakantaan, kuhan saaliskalakantoihin ja muiden petokalojen runsauteen vuosina 2010-2012. Kalastuskyselyillä arvioitiin pyydysten käyttöä ja kuhasaalista sekä kalastajien mielipiteitä kuhan alamitasta ja verkkojen solmuvälirajoituksista. Lisäksi tutkittiin kuhien selviämistä vapautuksen jälkeen. Laajan standardiverkkoaineiston perusteella vertailtiin kuhakan-tojen rakennetta Suomessa ja Ruotsissa. Kuhakannat vaihtelevat vuosiluokkien voimakkuuden vaihdellessa, minkä vuoksi kalastuksen ohjauksen vaiku-tusten arvioinnissa tarvitaan usean vuoden seurantaa. Solmuvälisäätelyn vaikutuksia on seurattu pisimpään Vesi-järvellä. Kuhasaaliit ovat nousseet säätelyä edeltävistä vuosista samalle tasolle kuin perinteikkäällä kuhajärvellä Vanajanselällä. Rehevillä Vesijärvellä ja Vanajanselällä kuha kasvaa nopeasti ja kuhanaaraat ovat nykyisillä säädöksillä kalastet-tavissa jo 1-2 vuotta ennen kutukypsymistään. Kalastus on tehokasta, eikä kalastuksen ohjaus täytä ekologisen kestävyyden vaatimusta. Kuhasaaliiden arvo luultavasti paranisi, mikäli alamitta nostettaisiin näillä järvillä 45-50 cm. Suurempi pyyntikoko voisi vähentää saaliiden vaihtelua ja helpottaa sosiaalisen kestävyyden saavuttamista. Pääjärvellä karuhkona humusjärvenä kuha kasvaa hitaammin, saavuttaen 45 cm alamitan vasta sukukypsytty-ään. Alamitta yhdessä 50 mm solmuvälirajoituksen kanssa on Pääjärvellä johtanut vapakalastussaaliin kasvuun, verkkokuhasaaliin pysyessä ennallaan. Toisaalta Pääjärven kuhakanta on ravintovaroihinsa nähden tiheä ja kuhien kasvunopeus on hidastunut. Kuhakannan kokojakauma on muuttunut oletettua hitaammin hitaan kasvun vuoksi. Yli 37 cm alamittaa kuhalle kannatti enemmistö kalastajista. Verkkokalastajat suosivat alamitta-solmuväli-yhdistelmiä, joilla kuhat rekrytoituvat verkkopyyntiin heti alamitan saavutettuaan. Vapakalastajat taas toivovat, että verkkopyynti alkaisi vasta reilusti mitan täyttävistä kaloista. Verkkokoekalastusvertailun perusteella Suomen järvissä on paljon alle 40 cm kuhia ja ruotsalaisissa järvissä puolestaan paljon yli 40 cm kuhia. Ruotsin koekalastusaineistossa melko tavanomaiset yli 60 cm kuhat puuttuvat Suomen aineistosta lähes kokonaan. Ruotsissa verkkopyynti on rajoitetumpaa ja vähäisempää kuin Suomessa, kuhan alamitat ovat korkeampia ja vapakalastukselle on usein asetettu saaliskiintiö. Suomalainen kalastus pitää kuhakannat pienistä kaloista koostuvina, mutta ei näytä useimmiten uhkaavan kuhan lisääntymistä. Tutkimustulokset ovat käytettävissä kuhan kalastuksen ohjauspäätöksiin. Kalastus kohdistuu usein liian nuoriin ja pieniin yksilöihin. Kuhan kasvunopeus vaihtelee järvittäin, joten tietoa kuhakannasta tarvitaan ennen kalastuk-sen ohjauksen muutoksia. Kuha on usein kalastuksen ohjauksen avainlaji. Ohjauspäätöksille pitää saada kaikkien kalastajaryhmien tuki, eli varmistaa kalastuksen sosiaalinen kestävyys.
  • Tolonen, Mikko Sakari (ACADEMIC PRINTING AND PUBLISHING., 2014)
  • Di Minin, Enrico; Veach, Victoria; Lehtomäki, Joona; Montesino Pouzols, Federico; Moilanen, Atte (Helsingin yliopisto, 2014)
  • Andersson, Maria; Salo, Johanna; Lipponen, Olli; Salonen, Pauliina; Viljanen, Martti; Ojamo, Heikki; Mikkola, Raimo; Sistonen, Esko; Gasik, Michael; Teplova, Vera V; Salin, Mikko; Salkinoja-Salonen, Mirja Sinikka (2014)
    Antimikrobisia biosideja ja muita bioreaktiivisia kemikaaleja sisältyy rakennus tuotteisiin ja käytetään rakennusten ylläpidossa, huollossa, siivouksessa ja (home)saneerauksessa. Käytetyt aineet ovat pääosin pitkävaikutteisia biosideja, jotka sisätiloissa käytettyinä kertyvät muodostaen tilojen käyttäjille pysyvän kemiallisen rasitteen, koska mekanismit (luonnonvalo, sade, tuuli, biohajottavat mikrobit, jotka niitä hävittäisivät, puuttuvat. Selvitimme kokeellisesti ja kirjallisuudesta näiden kemikaalien: 1) antimikrobista tehoa terveyshaitallisiksi tunnettuihin, toksiineja tuottaviin mikrobilajeihin; 2) herkistävyyttä ja muita vaikutuksia ihmisen ja muiden lämminveristen soluihin; 3) tekijöitä, jotka vaikuttavat mikrobien haitta-aine päästöihin ja läpäisevyyteen rakennuksessa.
  • Vierikko, Kati; Salminen, Jere; Niemelä, Jari; Jalkanen, Joel; Tamminen, Niina (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2014)
    Tämän kaupunkiekologisen tutkimustyön selvitysalueena oli Helsingin uusi yleiskaava-alue (maapinta-ala 185 km2). Työ oli Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteishanke. Työtä on ollut toteuttamassa kuusihenkinen työryhmä. Lisäksi erikseen järjestettyyn työpajaan osallistui 32 asiantuntijaa ja työhön ovat osallistuneet suullisilla kommenteilla yli 10 suomalaista tai ulkomaista asiantuntijaa. Esittelemme raportissa kaupungin nykyistä viherrakennetta, metsä- ja niittyverkostoa, tulkitsemme karttakuvien avulla viheralueiden kytkeytyneisyyttä, sekä esittelemme eliölajiasiantuntijoiden arvioihin perustuvat Helsingin kaupunkiluonnon lajistollisen rikkauden. Raportti esittelee tiivistetysti mitä nykypäivän kaupunkiekologisen tutkimustiedon perustuen voimme arvioida miten kaupunkiluonnon käy tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Työn tuloksena esitämme yleiskaavatyön pohjaksi kahdeksan kaupunkiekologista suositusta.
  • Rosendahl, Ulrika (Suomen keskiajan arkeologian seura., 2013)
  • University of Helsinki, Department of Computer Science; University of Helsinki, Department of Computer Science; Toivonen, Juhani; Hätönen, Seppo; (2014)
  • Lehtisaari, Katja (Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti, 2015)
    Viime aikojen muutokset median sääntelyssä Venäjällä näyttävät johtavan kohti samaa päämäärää, yhä suurempaa valtion ohjailua, kirjoittaa Katja Lehtisaari.
  • Sherman, Michael; Clark, Gradeigh; Yang, Yulong; Sugrim, Shridatt; Modig, Arttu; Lindqvist, Janne; Oulasvirta, Antti; Roos, Teemu (2014)
  • Lindström, Jan Krister; Norrby, Catrin; Wide, Camilla; Nilsson, Jenny (2014)
    This paper presents the research program "Interaction and variation in pluricentric languages: Swedish communicative patterns in Sweden and Finland" and a specific study of address practices in doctor-patient conversations in Sweden and Finland. The comparison shows that address forms in second person singular are used more in the Sweden Swedish conversations. Moreover, in Finland Swedish conversations, there is some use of address in second person plural which counts as a formal mode of address. The results suggest that the doctors in Sweden are more personally oriented whereas the doctors in Finland may tone down personal orientation. In the former case, commonalities between the interlocutors are taken to the forefront; in the latter case, there is a tendency to respect the other participants space in the interaction.