Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ystäviä vai ei? : kotkalaisten nuorten ystävyyssuhteet ja halukkuus olla kontaktissa maahanmuuttajien kanssa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos: Sosiaalipsykologia fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Studies: Social Psychology en
dc.contributor Helsingfors universitet, Institutionen för socialvetenskap: Socialpsykologi sv
dc.contributor.author Hälvä, Jatta
dc.date.accessioned 2010-06-24T11:30:51Z
dc.date.available 2010-06-24T11:30:51Z
dc.date.issued 2010-06-24T11:30:51Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/17207
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät kotkalaisten suomalaistaustaisten nuorten ystävyyssuhteita ja kontaktihalukkuutta maahanmuuttajien kanssa. Halutaan reasoned action- ja planned behavior -teorioiden mukaisesti erottaa toisistaan kaksi eri asennetyyppiä ryhmien välisissä suhteissa: asenne käyttäytymistä eli maahanmuuttajakontakteja kohtaan (kontaktihalukkuus) ja asenne kohdetta eli maahanmuuttajia kohtaan ja tutkia, miten nämä asennetyypit selittävät ryhmien välistä käyttäytymistä eli ystävyyssuhteita. Tutkimuksessa käännetään myös perinteinen kontaktihypoteesi toisinpäin ja hyödynnetään kontaktihypoteesin uudempia tutkimussuuntauksia. Tutkimus perustuu ”Etninen syrjintä Kaakkois-Suomessa” -tutkimushankkeessa syksyllä 2007 kerättyyn aineistoon Kotkan neljässä eri yläkoulussa. Aineisto koostuu yli 700 kotkalaisen yläkouluikäisen suomalaistaustaisen nuoren kyselylomakkeeseen antamista vastauksista. Analyysimenetelmänä käytettiin askeltavaa regressioanalyysiä. Tutkittiin erikseen kontaktihalukkuutta selittäviä tekijöitä sekä ystävyyssuhteita selittäviä tekijöitä. Ystävien myönteiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan lisäävät nuorten kontaktihalukkuutta, samoin nuorten omat aikaisemmat myönteiset kokemukset maahanmuuttajakontakteista sekä välilliset kontaktit eli se, että heidän ystävillään on maahanmuuttajataustaisia ystäviä. Kontaktihalukkuutta vähentää ahdistus ajatuksesta joutua tekemisiin maahanmuuttajien kanssa sekä voimakas suomalainen identiteetti. Tytöt suhtautuvat myönteisemmin maahanmuuttajakontakteihin kuin pojat ja asuinalueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia, suhtaudutaan kielteisemmin maahanmuuttajakontakteihin kuin asuinalueilla, joilla maahanmuuttajia asuu vähemmän. Myös yleinen sosiaalinen ahdistuneisuus lisää kontaktihalukkuutta maahanmuuttajien kanssa. Nuorten ryhmien välisiä ystävyyssuhteita lisää eniten välilliset kontaktit eli se, että heidän ystävillään on maahanmuuttajataustaisia ystäviä. Myös omat myönteiset aikaisemmat kokemukset maahanmuuttajakontakteista lisäävät ryhmien välisten ystäväsuhteiden määrää samoin kuin koulun muiden oppilaiden myönteiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä nuorten omien suomalaistaustaisten ystävien lukumäärä. Voimakas suomalainen identiteetti puolestaan vähentää ryhmien välisten ystäväsuhteiden määrää. Tutkimuksen mukaan kontaktihalukkuus tai asenteet maahanmuuttajia kohtaan ei selitä ystävyyssuhteita. Tutkimuksessa haluttiin kääntää perinteinen kontaktihypoteesi toisinpäin, mutta sen sijaan tutkimustulos vahvisti kontaktihypoteesia. Lisäksi tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asenne käyttäytymistä kohtaan (kontaktihalukkuus) ja itse käyttäytyminen (ystävyyssuhteet) ovat eri asioita ja niitä selittävät eri tekijät. Tutkielman tärkeimpiä lähteitä olivat yleisen asennetutkimuksen puolelta Ajzen (1988) ja Ajzen & Fishbein (2000) sekä ryhmien välisten suhteiden tutkimuksen puolelta Verkuyten (2001), Verkuyten & Masson (1995), Brown & Hewstone (2005), Allport (1954) ja Dovidio, Gaertner & Kawakami (2003).
dc.subject nuoret
dc.subject asenteet
dc.subject ystävät
dc.subject maahanmuuttajat
dc.subject sosiaalinen identiteetti
dc.title Ystäviä vai ei? : kotkalaisten nuorten ystävyyssuhteet ja halukkuus olla kontaktissa maahanmuuttajien kanssa
dc.date.updated 2010-05-10T07:19:46Z
dc.language.rfc3066 fi
dc.identifier.laitoskoodi H720
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract-fin.pdf 4.408Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account