The psychosocial wellbeing of orphans and youth in Rwanda : Analysis of predictors, vulnerability factors and buffers

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2578-1
Title: The psychosocial wellbeing of orphans and youth in Rwanda : Analysis of predictors, vulnerability factors and buffers
Author: Caserta, Tehetna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social Psychology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017-01-09
Belongs to series: Publication of the department of social sience 36 (2017) - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2578-1
http://hdl.handle.net/10138/172337
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The psychosocial well-being of orphans in Africa has received little attention in the empirical literature despite experiences of orphan crisis in Sub-Saharan Africa precipitated by war, diseases, and natural disasters. The purpose of this dissertation is to shed light on factors associated with the psychosocial well-being of orphans by taking into consideration living environments, quality of care, the psychological vulnerability, and the sources and functions of social support in buffering stressful situations. This study was based on a survey of Rwandan orphans (N=430) consisting of participants from four living environments (i.e., child-headed households, orphanages, streets, and foster homes). The thesis applied a set of instruments to measure psychosocial well-being, social support, stigma and marginalization, and socio-demographic factors through a close-ended questionnaire administered to survey participants. First, the study assessed the psychosocial well-being of orphans in Rwanda by focusing on their living environments and the quality of care they received. Results indicated that the living environments played an important role where orphans in the orphanage exhibited a higher level of emotional wellbeing, lower mental distress and risk taking behavior than others. Quality of care such as having three meals a day and going to school were associated with high levels of emotional well-being and low levels of mental distress. However, length of time spent in a particular living environment was associated strongly with lower levels of emotional well-being and higher levels of mental distress. Second, orphans psychological vulnerability, such as perceived stigma and marginalization, were explored with respect to living environments, status and cause of parental death, and their roles on emotional well-being and mental distress. The result indicated perceived stigma and marginalization were associated strongly only with the living environments. High levels of stigma and marginalization were associated with lower level of emotional well-being and higher level of mental distress. Furthermore AIDS orphans exhibited higher levels of mental distress compared to those orphaned by genocide or other causes after controlling for stigma, marginalization and social support. Low levels of social support due to stigma and marginalization contributed to low levels of emotional well-being and mental distress. Third, the study explored the relative importance of social support in buffering stressful events. The findings suggest that higher perceived social support was associated with higher emotional well-being and lower mental distress. In addition not all sources and functions of perceived social support were equally beneficial for emotional well-being and mental distress. The most important finding was that the variations in psychosocial well-being across living environments diminished significantly when controlling for stigma, marginalization, and social support, suggesting that community interactions with orphans were important factors in shaping the emotional and mental health of orphans. Understanding this complex reality could provide significant insight into the improvement of the psychosocial well-being of orphans.Vaikka Afrikan orpolasten määrä kasvaa jatkuvasti Saharan eteläpuolisten maiden sotien, sairauksien ja luonnonkatastrofien takia, empiirisessä kirjallisuudessa on käsitelty hyvin vähän Afrikan orpolasten psykososiaalista hyvinvointia. Tämän väitöskirjan tavoitteena on valaista orpolasten psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen kohteena ovat olleet elinolot, huolenpidon laatu sekä orpolasten psyykkinen haavoittuvuus. Lisäksi on huomioitu sosiaalisen tuen lähteet ja toimintatavat, jotta kuormittavia tekijöitä voidaan vähentää. Tämän tutkimuksen perustana on ruandalaisille orpolapsille (N=430) tehty kysely. Kyselyyn vastanneet orpolapset tulivat neljästä eri elinympäristöstä (lasten itsensä hoitamista kotitalouksista, orpokodeista, kaduilta ja kasvattiperheistä). Tutkimukseen osallistujille tehtiin suljettuja kysymyksiä sisältänyt kysely, jossa hyödynnettiin erilaisia psykososiaalista hyvinvointia, sosiaalista tukea, leimautumista ja marginalisoitumista sekä sosiodemografisia tekijöitä mittaavia menetelmiä. Ensin tutkimuksessa arvioitiin ruandalaisten orpolasten psykososiaalista hyvinvointia keskittymällä heidän elinympäristöönsä ja heidän saamansa huolenpidon laatuun. Tulokset osoittivat, että elinympäristön vaikutus oli suuri. Orpokodeissa elävät lapset voivat emotionaalisesti paremmin, kärsivät vähemmän henkisestä hädästä ja ottivat vähemmän riskejä kuin muissa elinympäristöissä eläneet. Korkeampi laatuista huolenpitoa, kuten kolme ateriaa päivässä ja koulun käynti, saaneet orpolapset kokivat suurempaa emotionaalista hyvinvointia ja vähemmän henkistä hätää. Tietyssä elinympäristössä vietetyn ajan pituus liittyi kuitenkin vahvasti heikompaan emotionaaliseen hyvinvointiin ja suurempaan henkiseen hätään. Toiseksi orpolasten psyykkistä haavoittuvuutta, kuten esimerkiksi leimautumisen ja marginalisoitumisen kokemusta, tarkasteltiin suhteessa elinympäristöön, statukseen ja vanhempien kuolinsyyhyn. Lisäksi tutkittiin näiden tekijöiden vaikutusta emotionaaliseen hyvinvointiin ja henkiseen hätään. Tulokset osoittivat, että vain elinympäristöllä oli vahva yhteys koettuun leimautumiseen ja marginalisoitumiseen. Korkea leimautumisen ja marginalisoitumisen taso oli yhteydessä heikkoon emotionaaliseen hyvinvointiin ja korkeaan henkisen hädän tasoon. Tuloksista ilmeni myös, että AIDS-orpojen henkisen hädän kokemus oli syvempi kuin kansanmurhan tai muiden syiden takia orvoiksi jääneiden, kun arvioidaan leimautumista, marginalisoitumista ja sosiaalista tukea. Leimautumisesta ja marginalisoitumisesta aiheutuneesta sosiaalisen tuen vähyydestä seurasi heikkoa emotionaalista hyvinvointia sekä henkistä hätää. Kolmanneksi tutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen tuen suhteellista merkitystä stressaavien tilanteiden sietokykyyn, joita vanhempien kuolema ja sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja henkiseen hätään aiheuttavat. Tulokset viittaavat siihen, että koettu korkea sosiaalisen tuen määrä on yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin ja vähempään ahdistukseen. Tulokset osoittivat myös, että kaikki koetun sosiaalisen tuen lähteet ja toimintatavat eivät olleet emotionaalisen hyvinvoinnin ja henkisen hädän kannalta yhtä merkittäviä. Tärkein tulos oli, että psykososiaalisen hyvinvoinnin vaihteluväli pieneni huomattavasti, kun leimautumiseen, marginalisoitumiseen ja sosiaaliseen tukeen kiinnitettiin huomiota. Tästä voi päätellä, että orpolasten ja ympäröivän yhteisön välinen vuorovaikutus on erittäin tärkeä tekijä orpolasten emotionaalisen ja henkisen terveyden kannalta. Tämän kompleksisen todellisuuden ymmärtäminen voisi johtaa aivan uudenlaiseen käsitykseen siitä, kuinka orpolasten psykososiaalista hyvinvointia voidaan parantaa.
Subject: Social Psychology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
THEPSYCH.pdf 688.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record