Aavekipu koirilla ja kissoilla raaja-amputaatioleikkausten jälkeen -kirjallisuuskatsaus

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Equine and Small Animal Medicine en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Avdelningen för klinisk häst- och smådjursmedicin sv
dc.contributor.author Helenius, Laura
dc.date.accessioned 2010-06-28T08:23:32Z
dc.date.available 2010-06-28T08:23:32Z
dc.date.issued 2010-05
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/17245
dc.description.abstract Ihmisillä amputaatioleikkausten jälkeinen aavekipu on hyvin yleistä ja se heikentää merkittävästi elämän laatua. Koirille ja kissoille tehdään runsaasti raaja-amputaatioita ympäri maailman useimmiten trauman tai luukasvaimen vuoksi. Kuitenkaan aavekivun esiintyvyydestä koirilla ja kissoilla ei tiedetä mitään. Kroonisen kivun synnyssä on mukana nosiseptiivisten hermoratojen kipua vahvistavien järjestelmien voimistuminen tai kipua hillitsevien järjestelmien vaimeneminen. Selkäytimen takasarvessa sijaitsevat NMDA-reseptorit ovat keskeisessä asemassa keskushermoston herkistymisessä ja kroonisen kivun kehittymisessä. Aavekivulla tarkoitetaan kivun tunnetta amputoidussa ruumiinosassa. Aavekipu alkaa ihmisillä useimmiten heti ensimmäisellä viikolla amputaation jälkeen. Osalla potilaista aavekivun intensiteetti laskee ajan kanssa ja jopa häviää kokonaan, kun taas osalla aavekipu voi jopa pahentua ajan myötä. Suurin osa amputoiduista kokee kärsivänsä kivusta kohtalaisesti tai enemmän. Amputoidut kokevat yleisesti myös kivuttomia aavetuntemuksia, tynkäkipua ja teleskooppi-ilmiön amputoidussa raajassaan. Aavekipu on neuropaattista kipua, jonka syntymekanismi on edelleen osittain tuntematon, mutta siinä tiedetään olevan mukana sekä keskus- että ääreishermoston mekanismeja. Aavekivusta kärsivillä amputoiduilla potilailla on tapahtunut muutoksia kipua välittävissä ääreishermoissa, selkäytimen takasarvessa, talamuksessa ja aivokuorella. Myös autonomisen hermoston aktiivisuudella ja psykologisilla tekijöillä on yhteys aavekivun kokemiseen. Aavekivun mekanismia selittämään on kehitetty erilaisia teorioita kuten kipumuistiteoria. Aavekivulle altistavia riskitekijöitä on yritetty selvittää useissa tutkimuksissa kuitenkin melko huonoin tuloksin. Aavekipu on ihmisillä erittäin vaikeasti ehkäistävissä eikä tehokasta hoitokeinoa ole löydetty. Aavekipua hoidetaan ihmisillä yleisesti samoilla lääkeaineilla kuin muitakin neuropaattisia kiputiloja, vaikka näitä ei ole todettu tutkimuksissa tehokkaiksi aavekivun hoitoon. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tämän hetkinen tutkimustieto aavekivun esiintyvyydestä, syntymekanismeista, riskitekijöistä ja hoitomenetelmistä ihmisillä, jotta voimme soveltaa tätä tietoa koiriin ja kissoihin tutkimusten vielä puuttuessa eläinten aavekivusta. fi
dc.language.iso fi
dc.subject aavekipu fi
dc.subject aavetuntemus fi
dc.subject tynkäkipu fi
dc.title Aavekipu koirilla ja kissoilla raaja-amputaatioleikkausten jälkeen -kirjallisuuskatsaus fi
dc.identifier.laitoskoodi E9002
dc.subject.ysa kipu fi
dc.subject.ysa amputaatio fi
dc.type.ontasot Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) fi
dc.type.dcmitype Text
dc.subject.discipline Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia fi
dc.subject.discipline Pieneläinten sairaudet fi
dc.subject.discipline Veterinärmedicinska farmakologi och toxikologi sv
dc.subject.discipline Smådjurssjukdomar sv
dc.subject.discipline Veterinary Pharmacology and Toxicology en
dc.subject.discipline Small Animal Diseases en

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lisensiaatin tutkielma_Laura Helenius.pdf 145.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record