Rypsi, härkäpapu ja mikrolevä (Spirulina platensis) lypsylehmien valkuaistäydennyksenä : vaikutus pötsikäymiseen, plasman energiametaboliitteihin ja maidontuotantoon

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612143268
Title: Rypsi, härkäpapu ja mikrolevä (Spirulina platensis) lypsylehmien valkuaistäydennyksenä : vaikutus pötsikäymiseen, plasman energiametaboliitteihin ja maidontuotantoon
Author: Mäkinen, Henna-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612143268
http://hdl.handle.net/10138/172472
Thesis level: master's thesis
Discipline: Husdjursvetenskap
Animal Science
Kotieläintiede
Abstract: Valkuaisomavaraisuuden ja ruoantuotannon lisäämiseksi uusien valkuaisrehujen tutkiminen on tarpeellista. Härkäpapu (Vicia faba) on typensitojakasvi ja siten hyvä valinta monipuoliseen viljelykiertoon. Härkäpavun siemenet sisältävät vähemmän valkuaista ja huomattavasti enemmän tärkkelystä kuin rypsirouhe. Härkäpavun valkuaisesta suuri osa hajoaa pötsissä ja se sisältää metioniiniä rypsirouheen valkuaista vähemmän. Mikrolevät sisältävät runsaasti raakavalkuaista ja niiden tuotanto vaatii vähemmän pinta-alaa kuin peltokasvien viljely. Lisäksi mikroleviä voidaan kasvattaa vaikeissakin ilmasto-olosuhteissa. Mikrolevät ovat kuitenkin vähentäneet osassa aikaisempia lypsylehmäkokeita rehuannoksen maittavuutta. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli verrata lämpökäsitellyn rypsirouheen ja härkäpavun siemenen sekä Spirulina platensis -mikrolevän vaikutusta syöntiin ja maidontuotantoon. Hypoteeseja olivat rehun syönnin väheneminen, kun Spirulinaa lisätään ruokintaan, pienempi maitotuotos härkäpapuruokinnassa kuin rypsiruokinnassa kuitenkin niin, että Spirulina lisää maitotuotosta härkäpapuruokinnassa. Koe suoritettiin Viikin opetus- ja tutkimustilalla Helsingissä keväällä 2015. Kokeeseen osallistui 8 vähintään kaksi kertaa poikinutta ayrshire-lypsylehmää, joiden poikimisesta oli kokeen alkaessa kulunut keskimäärin 113 päivää. Koemalli oli toistettu 4x4 latinalainen neliö. Toisen neliön lehmät olivat pötsifistelöityjä. Koekäsittelyt (rypsirouhe, rypsirouhe + Spirulina, härkäpapu, härkäpapu + Spirulina) olivat isonitrogeeniset. Leväruokinnoissa Spirulinan valkuainen korvasi puolet rypsin tai härkäpavun valkuaisesta. Seosrehu sisälsi valkuaisrehujen lisäksi nurmisäilörehua, ohraa, melassileikettä ja kivennäistä. Lehmät saivat koeseosrehuja vapaasti. Kuiva-aineen syönnissä ei ollut eroa rypsi- ja härkäpapuruokintojen välillä. Hypoteesin mukaisesti kuiva-aineen syönti väheni, kun Spirulinaa lisättiin ruokintaan. Hypoteesit toteutuivat myös tuotoksen osalta niin, että maitotuotos, energiakorjattu maitotuotos sekä rasva- valkuais- ja laktoosituotos olivat pienemmät härkäpapu- kuin rypsiruokinnassa. Spirulinan lisääminen ruokintaan lisäsi maito-, valkuais- ja laktoosituotosta härkäpapuruokinnassa sekä vähensi niitä rypsiruokinnassa. Spirulinan lisääminen rypsi- tai härkäpapuruokintaan ei vaikuttanut energiakorjattuun maitotuotokseen tai rasvatuotokseen merkitsevästi. Tutkimuksen tulosten perusteella härkäpapu ja Spirulina eivät ole rypsin veroisia valkuaisrehuja nurmisäilörehu- ja viljapohjaisessa ruokinnassa. Härkäpavun valkuaisen suuri pötsihajoavuus ja pieni metioniinipitoisuus todennäköisesti rajoittavat maidontuotantoa. Spirulina ja härkäpapu seoksena vastasivat paremmin eläimen aminohappojen tarpeeseen kuin härkäpapu yksinään. Spirulinan maittavuus voi kuitenkin rajoittaa sen käyttöä lypsylehmien valkuaistäydennyksenä.In order to increase protein self-sufficiency and food production, it is necessary to study new protein feeds. Faba bean (Vicia faba) is a nitrogen-fixing plant, and thereby a good choice for versatile rotation of crops. Faba beans contain less crude protein and considerably more starch than rapeseed meal. Most of the faba bean protein degrades in rumen and it contains less methionine than rapeseed meal protein. Microalgae contain plenty of crude protein and their production requires less surface area than cultivation of field crops. Microalgae can also be grown in harsh climate conditions. However, microalgae have, in some of the earlier studies, reduced palatability of the diet. Aim of this Master’s Thesis was to compare rapeseed meal, faba bean seeds and Spirulina microalgae effects on feed intake and milk production of dairy cows. Hypothesis were decreased feed intake when Spirulina was added to the diet; lower milk production with faba bean diet than with rapeseed diet; and increased milk production when a part of faba bean protein was replaced with Spirulina protein. The study was conducted at Viikki research farm at Helsinki during the spring of 2015. Eight multiparous ayrshire dairy cows were used. At the beginning of the study, on average 113 days were passed since calving of the cows. The study design was a replicated 4 x 4 Latin square. Cows of the other square were rumen fistulated. Treatments (rapeseed, rapeseed + Spirulina, faba bean, faba bean + Spirulina) were isonitrogenous. In microalgae treatments protein from Spirulina was used to substitute half of the protein from rapeseed or faba bean. Total mixed ration (TMR) included in addition to protein feeds grass silage, barley, molassed sugar beet pulp and vitamins and minerals. Cows received TMR ad libitum. There were no differences in dry matter intake (DMI) between rapeseed and faba bean treatments. According to the hypothesis, DMI was decreased with Spirulina diets. Hypothesis regarding milk production were also realised. Milk, energy-corrected milk, fat, protein and lactose yields were lower with faba bean than with rapeseed treatments. Adding Spirulina to diet increased milk yield in faba bean treatment, but decreased it in rapeseed treatment. Adding Spirulina to diet did not affect energy-corrected milk yield significantly. Spirulina did not affect fat yields, and it lowered the protein and lactose yields in rapeseed treatment, and increased them in faba bean treatment. Based on the findings of the study, faba bean and Spirulina are inferior protein feeds compared to rapeseed meal in grass silage and grain based diets. Faba bean protein’s high rumen degradability and low methionine concentration probably limit milk production. Spirulina and faba bean combined meet dairy cow’s amino acid needs better than faba bean alone. However, Spirulina’s negative impact on DMI may restrict its usage as a protein feed for dairy cows.
Subject: Spirulina platensis
härkäpapu
mikrolevä
rypsi
lypsylehmä
valkuaisrehu
maitotuotos


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mäkinen_Henna_Maisterintutkielma.pdf 480.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record