Globus and dysphagia - clinical features and diagnostics

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2857-7
Title: Globus and dysphagia - clinical features and diagnostics
Author: Järvenpää, Pia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine
Department of Otorhinolaryngology - Head and Neck Surgery
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017-01-27
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2857-7
http://hdl.handle.net/10138/173083
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Globus, a non-painful sensation of a lump in the throat, is a common symptom; however, little is known about the etiology, and the causes have remained controversial. Dysphagia is a multifaceted symptom. Identifying the stage of the swallowing process at which the problem occurs directs us to possible further investigations in dysphagia diagnostics. The aim of this thesis was to investigate the etiology of globus, to clarify globus and dysphagia diagnostics, and to describe the natural course of these symptoms. In the first study, we examined the esophageal background of globus with transnasal esophagoscopy, high-resolution manometry, and 24-hour multichannel intraluminal impedance and pH monitoring. We had 30 globus patients and, as controls, 24 patients who were referred to the Department of Abdominal Surgery for evaluation of operative treatment because of difficult reflux symptoms. The study indicated that globus patients without reflux symptoms did not have acid or non-acid gastroesophageal reflux disease, the upper esophageal sphincter pressure was not elevated, and esophageal motor disorders diagnosed were mainly minor, a finding evident in healthy subjects, as well. However, globus patients had supragastric belching more often than controls with reflux. In the second study, we observed that globus patients felt symptom relief in the Reflux Symptom Index and Deglutition Handicap Index after a four-month follow-up without any treatment. None of the videolaryngoscopies revealed a laryngopharyngeal reflux using the Reflux Finding Score. A speech and language pathologist examined globus patients after four months and found six patients with simultaneous functional voice problems, possibly associated with persistent globus. In the third and fourth study, we searched from the hospital database all globus (n=76) and dysphagia (n=303) patients, respectively, who were referred to our clinic in 2009. From the medical records, we surveyed patients symptoms, investigations, findings, and treatment. From the Finnish Cancer Registry (FCR) database, we recorded all of these patients cancer diagnoses at the end of 2012. In the third study, the questionnaire concerning the globus patients present symptoms indicated that three and six years after their initial visit half of the globus patients were asymptomatic or had fewer symptoms, whereas the rest suffered persistent symptoms. Videofluorography and neck ultrasound showed no benefit in globus diagnostics. The FCR data revealed no malignancies associated with globus during the follow-up to the end of 2012. In the fourth study, dysphagia patients received a questionnaire about their current symptoms three years after their visit to our clinic. It showed that almost half of the dysphagia patients were asymptomatic or had milder symptoms, implying that spontaneous recovery may occur. Based on the case records, most dysphagia diagnoses remained unspecific dysphagia (55%) despite performing many investigations. All patients with a malignant disease either already had a positive finding at the ear, nose, and throat examination or suffered from alarming signs leading to gastroscopy, which revealed the diagnosis. The FCR data indicated no additional malignant cases during the three-year follow-up. Our study clarifies the esophageal background of globus, but also offers some new insights into possible causes. The study updates globus and dysphagia diagnostics and presents the natural course of these symptoms. According to our study, many swallowing difficulties are mild and no specific cause can be identified. Our results emphasize the importance of a careful clinical evaluation to find possible malignancies and to determine whether further investigations in dysphagia diagnostics are necessary.Palantunne ja nielemisvaikeus ovat yleisiä, perusterveydenhuollossa vastaantulevia, potilaita huolestuttavia oireita, jotka johtavat usein erikoissairaanhoidon konsultointiin. Vaikka palantunne on yleinen vaiva, sen aiheuttajista tiedetään vain vähän. Nielemisvaikeus taas on useita erikoisaloja koskettava oire, ja siitä kärsivää potilasta tutkittaessa onkin tärkeää selvittää, mihin nielemisen vaiheeseen ongelma liittyy. Väitöskirjassa tutkittiin palantunteen ruokatorviperäisiä syitä nenän kautta tehtävällä ruokatorven tähystyksellä (transnasal esophagoscopy), tarkkuusmanometrialla (high-resolution manometry) sekä impedanssin ja pH:n pitkäaikaisrekisteröinnillä (24-hour multichannel intraluminal impedance and pH monitoring). Tutkimuksessa oli 30 HYKS:n korvaklinikkaan lähetettyä palantunnepotilasta, ja kontrolliryhmänä 24 hankalasta refluksista kärsivää, HYKS:n vatsaelinkirurgian klinikkaan lähetettyä potilasta. Niillä palantunnepotilailla, jotka eivät kärsineet närästyksestä, ei todettu hapanta tai ei-hapanta refluksitautia ja ruokatorven yläsulkijan paine oli normaali. Myös todetut ruokatorven liikehäiriöt olivat pääosin lieviä, joiden kaltaisia voidaan löytää myös terveillä henkilöillä. Kuitenkin palantunnepotilailla oli ruokatorviröyhtäilyä yleisemmin kuin refluksista kärsivillä kontrolleilla. Palantunnepotilaiden neljän kuukauden seuranta osoitti, että oireet voivat lievittyä jo lyhyessä ajassa ilman hoitoa. Puheterapeutti löysi kuudelta potilaalta ääneen liittyviä ongelmia, jotka voivat olla myötävaikuttava tekijä palantunteen jatkumiselle. Väitöskirjatyössä kerättiin lisäksi kaikkien vuonna 2009 HYKS:n korvaklinikkaan lähetettyjen palantunne- ja nielemisvaikeuspotilaiden tiedot (oireet, tutkimukset, löydökset, hoito). Videofluorografia ja kaulan ultraääni eivät olleet hyödyllisiä palantunnepotilaiden diagnostiikassa. Palantunnepotilaille lähetetyt kyselyt kolme ja kuusi vuotta ensikäynnistä osoittivat, että puolet potilaista oli oireettomia tai heidän oireensa olivat lievittyneet, kun taas loput kärsivät edelleen palantunteesta. Syöpärekisterin tiedot vahvistivat, ettei kenenkään palantunnepotilaan oire ollut kehittynyt syöväksi kolmen vuoden seurannassa. Yli puolessa tapauksista nielemisvaikeuspotilaan diagnoosi jäi epäselväksi, vaikka potilaita tutkittiin melko paljon. Potilaille lähetetty kysely kolme vuotta ensikäynnin jälkeen kuitenkin osoitti, että puolet vastanneista oli oireettomia tai heidän oireensa olivat lievittyneet. Kaikilla potilailla, joilla nielemisvaikeuden syy oli syöpä, löydös oli ollut nähtävissä jo korva-, nenä- ja kurkkualueen tutkimuksessa tai potilaan hälyttävien oireiden vuoksi tehdyssä gastroskopiassa. Syöpärekisterin mukaan kenellekään muulle nielemisvaikeuspotilaalle ei kehittynyt tähän oireeseen liittyvää syöpää kolmen vuoden seurannassa. Tutkimuksemme osoittaa, että usein palantunteen taustalla epäilty refluksitauti ei ole syy, ellei potilas kärsi närästyksestä. Vaikka palantunne saattaa lievittyä jo lyhyessä seurannassa, osalla potilaista vaiva on pitkäkestoinen. Monet nielemisvaikeudet taas ovat lieviä, eikä oireelle löydy erityistä syytä. Tuloksemme painottavat potilaan esitietojen ja huolellisen kliinisen tutkimuksen tärkeyttä sekä palantunteen että nielemisvaikeuden diagnostiikassa. Jatkotutkimusten tarve harkitaan erityisesti sen perusteella, onko potilaalla huolestuttavia oireita tai löydöksiä.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
globusan.pdf 919.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record