Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Aitopuolalaiset, europuolalaiset ja eurorealistit : puolalaisen identiteetin suhde Euroopan unioniin kahden puolalaispäivälehden diskursseissa

Show simple item record

dc.contributor.author Koikkalainen, Anna
dc.date.accessioned 2010-07-13T07:04:47Z
dc.date.available 2010-07-13T07:04:47Z
dc.date.issued 2010-07-13T07:04:47Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/17309
dc.description Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, valtio-opin laitos, kansainvälinen politiikka, 2005. en
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan uusista EU-maista suurimman eli Puolan suhdetta Euroopan unioniin. Tutkimuskysymyksenä on, miten ja millaisin perustein puolalaisuus (eli puolalainen kollektiivinen kansallinen identiteetti) Puolan näkökulmasta tarkasteltuna asemoidaan diskursiivisesti suhteessa Euroopan unioniin. Kansallinen identiteetti nähdään tutkielmassa siis konstruktiona, joka rakentuu relationaalisesti. Tutkielman lähtökohtana on oletus, että puolalaisuuden EU-suhteen tutkimisen avulla voidaan lisätä ymmärrystä siitä perustasta, jonka pohjalta kansakunta edustajiensa välityksellä unionissa toimii. Tutkimuskysymykseen vastataan sanomalehtiaineiston avulla. Primaariaineisto koostuu kahden puolalaisen päivälehden, valtavirtaisen Gazeta Wyborczan sekä katolis-nationalistisen Nasz Dziennikin artikkeleista joulukuulta 2002, jolloin Puolan EU-jäsenyysneuvottelut huipentuivat. Puolalaisuuden suhdetta Euroopan unioniin tarkastellaan tutkielmassa diskurssianalyysin avulla, sen analyyttiseen traditioon kiinnittyen. Teoreettisesti tutkimus ponnistaa yhtäältä identiteettiä, toisaalta kansakuntaa konstruktivistisina ilmiöinä lähestyvästä teoreettisesta keskustelusta. Tutkielman viitekehykseen on omaksuttu vaikutteita mm. Ernest Gellneriltä, Eric Hobsbawmilta, Stuart Hallilta, Pasi Saukkoselta, Vilho Harlelta, Ted Hopfilta ja Anna Triandafyllidoulta. Kansallisen identifioitumisen prosessissa keskeisenä nähdään identiteetin tilallinen ulottuvuus eli eron ja samuuden rakentaminen. Tällöin olennaista on suhde ulkoisiin ja sisäisiin, negatiivisiin ja positiivisiin merkityksellisiin Toisiin. Tutkielmassa luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen puolalaisen identiteetin rakentamisesta mm. Ilya Prizelin, Andrzej Walickin ja Norman Daviesin tuotantoa hyödyntäen. Puolalaisesta identiteettitutkimuksesta ja -keskustelusta erotetaan kaksi päälinjaa: kansakunnan poliittista määrittelyä korostava liberaali puolalaisuusnäkemys ja etnistä yhtenäisyyttä painottava etninen puolalaisuusnäkemys. Tutkimuksessa havaitaan, että kahden päivälehden diskursseissa rakentuu EU-suhteen kautta kolme erilaista puolalaisten ryhmää. Gazeta Wyborczassa dominoi europuolalaisuuden diskurssi, jossa unioni näyttäytyy yhteensopivana puolalaisuuden kanssa. Nasz Dziennik puolestaan rakentaa eurorealistisen puolalaisuuden diskurssin avulla unionista puolalaisuuden itsenäisyyttä ja olemusta uhkaavan ulkoisen Toisen, jopa vihollisen. Molempien lehtien hegemoniset diskurssit paikantavat toisensa puolalaisuuden sisäisiksi Toisiksi: europuolalaisille eurorealistit näyttäytyvät antieurooppalaisina demagogeina, eurorealistit taas leimaavat europuolalaiset Kansasta vieraantuneeksi eliitiksi. Lehtien identiteettikamppailun kiistellyimmäksi kohteeksi nousee aitopuolalaisten ryhmä ja ryhmän suhde EU:hun. Kumpikin lehti mystifioi aitopuolalaiset ikiaikaisen, alkukantaisen puolalaisuuden edustajiksi. Puolalaisuuden määrittelyssä Gazeta Wyborcza kytkeytyy paljolti liberaaliin, Nasz Dziennik etniseen näkemykseen. Puolalaisuuden EU-suhteesta erottuvat hierarkiat nostavat aineistosta esiin moniulotteisia ulkoisen toiseuden asetelmia. Yhtäältä kummassakin tutkitussa lehdessä paikannetaan puolalaisuutta moraalisesti EU:ta korkeammalle tasolle. Toisaalta europuolalaisuuden diskurssissa unioni näyttäytyy myös puolalaisuutta ylempänä: korkeampana sivilisationaalisena tasona ja puolalaisuutta lempeän paternalistisesti oikealle tielle opastajana. Aiemmassa tutkimuksessa hahmoteltu positiivista toiseutta kuvaava käsitteistö havaitaan riittämättömäksi, jolloin tutkielmassa jäsennetään europuolalaisuuden ja unionin suhdetta viiteryhmätoiseuden käsitteen avulla. en
dc.language.iso fi en
dc.subject Euroopan unioni en
dc.title Aitopuolalaiset, europuolalaiset ja eurorealistit : puolalaisen identiteetin suhde Euroopan unioniin kahden puolalaispäivälehden diskursseissa en
dc.type Opinnäyte en
dc.identifier.laitoskoodi 941 en
dc.subject.ysa kansallinen identiteetti en
dc.subject.ysa puolalaisuus en
dc.subject.ysa toiseus en
dc.subject.ysa diskurssianalyysi en
dc.subject.ysa kansainvälinen politiikka en
dc.subject.ysa Puola en

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Koikkalainen_gradu_2005.pdf 3.872Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account