"Pretty in both languages" : Nimenanto suomalais-amerikkalaisissa perheissä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia etunimiä suomalais-amerikkalaisten perheiden lapsille annetaan, millä perusteilla ne valitaan ja miten kaksikulttuurisuus näkyy nimivalinnoissa. Tarkastelun kohteena ovat perheet, joissa toinen vanhemmista on syntyperäinen suomalainen ja toinen syntyperäinen yhdysvaltalainen. Tutkimusaineistona on kymmenen suomalais-amerikkalaisille pariskunnille tammi-maaliskuussa 2015 ja maalis-kesäkuussa 2016 tehtyä haastattelua, jotka käsittelivät perheiden yhteensä 26 lapsen etunimien valintaprosesseja. Lapset ovat syntyneet vuosina 1998–2015. Tutkimus on sosio-onomastinen ja siinä käytetään kvalitatiivista menetelmää.

Tutkimus tarkastelee, miten kaksi eri kieltä ja kulttuuria vaikuttavat suomalais-amerikkalaisten lasten etunimiin ja niiden valintaprosesseihin. Aineiston 26 ensinimestä vanhemmat ääntävät 14 suomeksi, 4 englanniksi ja 8 molemmilla kielillä. Aineiston ensinimistä vain kaksi on yksinomaan suomenkielisiä (Hilla ja Lumi) ja kolme vieraskielisten nimien suomalaistuneita asuja (Inka, Nelli ja Sakari). Nimiyhdistelmiin valitaan erikielisiä nimiä, eikä sukunimen kieli vaikuta valintoihin. Kaksikielisyys näkyy siinä, miten vanhemmat pohtivat nimien ääntämistä ja kirjoittamista molempien synnyinmaissa.

Analyysin pohjana käytetään Eero Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokittelua. Suomalaisten ja suomalais-amerikkalaisten vanhempien nimenantokriteerit eroavat hieman toisistaan. Suomalaisissa perheissä valitaan eniten suvussa kiertäviä nimiä tai niiden variantteja sekä ensimmäisiksi että jälkimmäisiksi etunimiksi, mutta suomalais-amerikkalaisissa perheissä suvun nimiä valitaan eniten jälkinimiksi. Tutkimuksen ensinimien tärkeimmät valintaperusteet ovat mieltymys nimeen ja nimen käytännöllisyys. Yhdeksän perhettä kymmenestä mainitsi perusteissaan toiveen, että lapsen nimi äännetään täysin tai lähes samalla tavalla sekä suomeksi että englanniksi.