Lapsen temperamentin vaikutus mielen teoriaan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133229
Title: Lapsen temperamentin vaikutus mielen teoriaan
Author: Kallinen, Jutta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133229
http://hdl.handle.net/10138/173514
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives. Theory of mind is the ability to assign mental states (e.g. beliefs, intentions and desires) to oneself and others as well as to recognise that others have mental states that differ from one's own. Theory of mind helps individuals understand others' minds and interpret and predict their behaviour in relation to their mental states. Thus, it is one of the most important skills for children's social development. Normally developing children are usually able to make inferences about the mental states of other people by 5 years of age. Theory of mind development is associated with e.g. verbal ability, gender, culture and family background. Recent studies indicate that temperament may also have an influence on children's theory of mind. Specifically, a less reactive, more observant temperament seems to enhance theory of mind development. Poor theory of mind may lead to various difficulties in social relationships. Thus, it is important to investigate relations between temperament and theory of mind. The aim of this study was to examine if children's temperament at 9 months and 3 years predicts theory of mind at 5 years of age. Gender differences in the relationship between temperament and theory of mind were also investigated. Method. This study used a sample from the prospective British Millennium Cohort Study. Child temperament was assessed by parental reports at 9 months and 3 years of age. Theory of mind was assessed with a false belief task at 5 years of age. The relations between child temperament and theory of mind were examined using logistic regression (n=8041). Results and conclusions. Child temperament at age 9 months did not predict theory of mind at age 5. However, low hyperactivity and inattention, high independence and self regulation, and high prosocial behaviour at age 3 predicted theory of mind at age 5 after controlling for gender, ethnicity, vocabulary and maternal education. There were no significant gender differences in the relations between temperament and theory of mind. In accord with previous studies, these findings suggest a relation between individual differences in temperament and theory of mind development. Future research is needed to clarify relations between temperament and theory of mind during infancy and early childhood.Tavoitteet. Mielen teorialla tarkoitetaan kykyä liittää mentaalisia tiloja kuten uskomuksia, aikomuksia ja toiveita itseen ja muihin sekä ymmärtää, että muiden mentaaliset tilat eroavat omista. Mielen teoria auttaa ymmärtämään toisen mieltä sekä tulkitsemaan ja ennustamaan ihmisten käyttäytymistä suhteessa heidän mentaalisiin tiloihinsa. Se on siten yksi tärkeimmistä taidoista lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta. Normaalisti kehittyvät lapset pystyvät yleensä tekemään päätelmiä muiden mentaalisista tiloista viiteen ikävuoteen mennessä. Mielen teorian kehittymiseen voivat vaikuttaa mm., kielelliset kyvyt, sukupuoli, kulttuuri ja perheen taustatekijät. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös lapsen temperamentilla on yhteys mielen teoriaan. Erityisesti tarkkaavainen, vähemmän reaktiivinen temperamentti näyttäisi edistävän mielen teorian kehittymistä. Heikot mielen teorian taidot voivat johtaa monenlaisiin vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissa, joten temperamentin ja mielen teorian välisen yhteyden tutkiminen on tärkeää.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, ennustaako lapsen temperamentti yhdeksän kuukauden ja kolmen vuoden iässä lapsen mielen teoriaa viiden vuoden iässä. Lisäksi tarkasteltiin, onko temperamentin ja mielen teorian välisissä yhteyksissä eroa sukupuolten välillä. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin brittiläisen UK Millennium Cohort Study -seurantatutkimuksen aineistoa. Lasten temperamenttia arvioitiin yhdeksän kuukauden ja kolmen vuoden iässä vanhempien täyttämien kyselylomakkeiden avulla. Mielen teoriaa arvioitiin viiden vuoden iässä väärän uskomuksen tehtävällä. Temperamentin ja mielen teorian välisiä yhteyksiä tarkasteltiin logistisen regressioanalyysin avulla (n=8041). Tulokset ja johtopäätökset. Lapsen temperamentti yhdeksän kuukauden iässä ei ennustanut mielen teoriaa viiden vuoden iässä. Sen sijaan matala yliaktiivisuus ja tarkkaamattomuus, korkea itsenäisyys ja itsesäätely sekä korkea prososiaalinen käytös kolmen vuoden iässä ennustivat mielen teoriaa viiden vuoden iässä, kun sukupuolen, etnisyyden, sanavaraston ja äidin koulutuksen vaikutus oli kontrolloitu. Sukupuolten välillä ei ollut merkitseviä eroja siinä, miten temperamentti vaikutti mielen teoriaan. Tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa siitä, että lasten yksilölliset temperamenttierot vaikuttavat mielen teorian kehittymiseen. Temperamentin ja mielen teorian välisistä yhteyksistä etenkin varhaislapsuudessa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.
Subject: mielen teoria
väärä uskomus
lapsuus
temperamentti
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record