Kolme näkökulmaa Helsingin yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmaan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133243
Title: Kolme näkökulmaa Helsingin yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmaan
Author: Hämäläinen, Helena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133243
http://hdl.handle.net/10138/173530
Thesis level: master's thesis
Abstract: This study discusses the Helsinki University Museum Craft Science collection, the objects of which have been accumulated during the history of textiles teacher education in Helsinki, starting in the late 19th century. The collection was transferred to Helsinki University Museum in 2002. While a number of its objects have been discussed in historical studies, research on the collection as a whole has been scarce. This study presents the history of the Craft Science collection and discusses the history of textiles teacher education in Helsinki on the basis of the collection. The study is a historical case study with a microhistorical approach. The material of the study consisted of context data for those objects in the Craft Science collection that had been catalogued in the collection in 1959–2003. The context data had originally been recorded in record books, which were reviewed to compile an Excel spreadsheet of the material and catalogue the data using Atlas.ti software. The data in the record books were supplemented with e.g. archive material. Three themes emerged in the body of the material. The first theme were objects from the upper socioeconomic class, which highlighted the fact that textiles teacher education in Helsinki was established by, and long controlled by, women from the upper socioeconomic classes. The second theme, coursework, demonstrated that while a number of other educational curricula were long run in parallel to textiles teacher education in Helsinki, textiles teacher education had a particularly high status. The timing of the coursework objects donated showed that when textiles teacher education was transferred to the University of Helsinki in 1975, the Craft Science collection increasingly shifted from a teaching collection to a historical collection. The third theme that emerged in the material was wartime, as the war greatly influenced textiles teacher education in Helsinki just as it influenced society as a whole. A number of persons involved in textiles teacher education in Helsinki had an active role under the military administration in East Karelia during the Continuation War. This history has been preserved in the Craft Science collection. Research on the history of textiles teacher education in Helsinki also indicated that major changes occurred after the war. In the post-war setting, the work of Hulda Kontturi created a strong connection between textiles teacher education in Helsinki and the cottage industry ideology, which increased financial stability and helped to establish permanent activity.Tutkimuksen kohde on Helsingin yliopistomuseon käsityötieteen kokoelma, jonka esineistö on koottu Helsingin käsityönopettajien koulutuksen historian aikana 1800-luvun lopulta lähtien. Kokoelma siirtyi vuonna 2002 Helsingin yliopistomuseon hallintaan. Kokoelman esineitä on käytetty aineistona historian tutkimukselle, mutta kokoelmaa on tutkittu kokonaisuutena vain vähän. Tutkimuksessa selvitetään käsityötieteen kokoelman vaiheet, ja kokoelman kautta tarkastellaan Helsingin käsityönopettajien koulutuksen historiaa. Tutkimuksen lähestymistapa oli historiallinen tapaustutkimus mikrohistoriallisella otteella. Tutkimuksen aineisto koostui käsityötieteen kokoelman niiden esineiden kontekstitiedoista, jotka oli luetteloitu kokoelman osaksi vuosina 1959–2003. Kontekstitiedot oli kirjattu diaariokirjoihin, joista aineisto koottiin Excel-taulukoksi ja luokiteltiin Atlas.ti-ohjelman avulla. Diaariokirjojen tietoja täydennettiin muun muassa arkistoaineistolla. Aineistosta nousi esiin kolme teemaa. Ensimmäinen teema oli ylemmän yhteiskuntaluokan esineistö, joka havainnollisti sitä, että Helsingin käsityönopettajien koulutus oli ylempien yhteiskuntaluokkien naisten perustama ja pitkään myös heidän hallinnoimansa. Kurssityöt-teema toi esiin sen, että vaikka Helsingin käsityönopettajien koulutuksen rinnalla toimi pitkään useita muita opiskelulinjoja, käsityönopettajien koulutusta arvostettiin erityisen paljon. Kurssitöiden lahjoitusajankohdista havaitsi, että käsityönopettajien koulutuksen siirryttyä Helsingin yliopistoon vuonna 1975, käsityötieteen kokoelman toiminta suuntautui yhä enemmän opetuskokoelmasta historiaa tallettavaksi kokoelmaksi. Kolmas aineistosta esiin noussut teema oli sota-aika, joka vaikutti Helsingin käsityönopettajien koulutuksen toimintaan aivan kuten muuhunkin yhteiskuntaan. Helsingin käsityönopettajien koulutukseen kytkeytyneitä henkilöitä toimi jatkosodan aikana aktiivisesti Itä-Karjalassa Sotilashallintoesikunnan alaisina, ja tätä historiaa on talletettu käsityötieteen kokoelmaan. Helsingin käsityönopettajien koulutuksen historian tutkiminen paljasti myös viitteitä siitä, että sota-aika oli koulutukselle murroskohta. Sodan jälkeen muodostui Hulda Kontturin kautta selkeä yhteys Helsingin käsityönopettajien koulutuksen ja kotiteollisuusaatteen välille, mikä tasapainotti koulutuksen taloudellisen tilanteen ja vakiinnutti toiminnan.
Subject: käsityötieteen kokoelma
Helsingin yliopistomuseo
kokoelmat
käsityötieteen historia
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kasityotieteenkokoelma_HHamalainen.pdf 1.379Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record