Mediahaastatteluiden jännittäminen tutkijoiden kokemana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133257
Title: Mediahaastatteluiden jännittäminen tutkijoiden kokemana
Author: Sivula, Sampo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133257
http://hdl.handle.net/10138/173532
Thesis level: master's thesis
Abstract: Social anxiety has been widely studied, and it has been established to be a common phenomena. However, there are not studies on anxiety in media interviews or among researchers. Interview in radio or television is a special interaction situation. Firstly, it is a bilateral conversation, which still has an audience. Secondly, media interview often is a rare situation for the interviewee. On the one hand, researcher's media performance is a part of the societal interaction of universities. On the other hand, it is a personal communication situation of the researcher. Presumably people experience anxiety also in this kind of situations. This thesis approaches anxiety as a subjective experience. The aim is to describe and understand anxiety experienced by researchers, who are interviewed in media as professionals. The data of this qualitative research consisted of nine focused interviews. The interviewees were people of different ages and at different stages of career. They had a researcher's education, and they worked as researchers in either university or other research institution. A media interview record was listened or watched during each interview providing a stimulus to the interviewee. Transcribed interviews were analyzed using qualitative content analysis. Descriptions of anxiety were categorized based on the reported appearance and defined object of anxiety. The results of this study show the many types of anxiety experienced by the interviewed researchers. The most important reported aspect of anxiety was the experience of changes in concentration. It was interesting, that one interviewee could experience anxiety as having both the increasing and the decreasing influence on concentration. In addition, according to interviewees, anxiety appeared as physical sensations, changes in action, and emotions. Interviewees experienced, that one reason for the anxiety was their lack of competence. They were, for example, uncertain of their expertise. Another reason for the anxiety were some situational factors. In order to reduce or control anxiety, it could be useful for researchers to get communications training. Important competence in media interviews includes, for example, the skills to popularize and to understand the logic of media. In the future, it is advisable to examine more deeply the interaction between researcher and journalist. Another subject of further investigation would be the anxiety experienced in media by other groups of people.Sosiaalista jännittämistä on tutkittu paljon, ja sen on todettu olevan yleistä. Aiemmin ei ole kuitenkaan tutkittu erityisesti jännittämistä mediahaastatteluissa eikä tutkijoiden kokemana. Radio- tai televisiohaastattelu on erityinen vuorovaikutustilanne ensinnäkin siksi, että se on kahdenvälinen keskustelu, jolla kuitenkin on yleisö. Toiseksi mediahaastattelu on usein haastateltavalle harvinainen viestintätilanne. Tutkijoiden esiintyminen asiantuntijana mediassa on toisaalta yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja toisaalta tutkijoiden henkilökohtainen viestintätilanne. On oletettavaa, että tällaisissakin vuorovaikutustilanteissa koetaan jännittämistä. Jännittämistä lähestytään tässä tutkielmassa subjektiivisena kokemuksena. Tavoitteena on kuvata ja ymmärtää jännittämistä, jota mediassa asiantuntijana haastateltavat tutkijat kokevat. Laadullisen tutkimuksen aineistona oli yhdeksän teemahaastattelua. Haastateltavat olivat eri ikäisiä ja eri vaiheessa uraa olevia tutkijan koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka tekivät tutkimustyötä yliopistossa tai jossakin muussa tutkimuslaitoksessa. Jokaisen teemahaastattelun yhteydessä käytettiin virikkeenä tallennetta mediahaastattelusta, jossa haastateltava oli ollut. Litteroidut haastattelut analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Aineiston sisältämät kuvaukset jännittämisestä luokiteltiin jännittämisen ilmenemisen ja kohteen mukaan. Tutkielman tulokset kertovat aineiston tutkijoiden kokeneen monen tyyppistä jännittämistä. Keskeisin jännittämisen ilmenemismuoto olivat muutokset keskittymisessä. Mielenkiintoista oli, että samakin haastateltava saattoi kokea jännittämisen sekä parantavan että heikentävän keskittymistä. Edellisen lisäksi jännittäminen ilmeni haastateltavien mukaan fyysisinä tuntemuksina, muutoksina toiminnassa sekä tunteina. Jännittäminen kohdistui toisaalta kokijan omaan osaamiseen ja toisaalta hänestä riippumattomiin tilannetekijöihin. Osaamisen jännittäminen liittyi esimerkiksi epävarmuuteen omasta asiantuntijuudesta. Yksi jännittämistä vähentävä tai sen hallintaa lisäävä tekijä voisi olla viestintäkoulutuksen saaminen. Mediahaastatteluissa tärkeää osaamista ovat esimerkiksi yleistajuistamisen taito sekä median toimintatapojen ymmärtäminen. Jatkossa on aiheellista tutkia tutkijan ja toimittajan vuorovaikutusta syvällisemmin. Toinen jatkotutkimuksen aihe olisi muiden mediassa esiintyvien kokema jännittäminen.
Subject: mediahaastattelu
radio
televisio
tutkija
Subject (yso): jännittäminen
media
puheviestintä
Discipline: Phonetics (Speech Communication)
Fonetiikka (Puheviestintä)
Fonetik (talkommunikation)


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sampo_sivula_gradu.pdf 828.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record