International academic employees' access to the work environment of the University of Helsinki : Perceived obstacles and possibilities from language perspective

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133223
Title: International academic employees' access to the work environment of the University of Helsinki : Perceived obstacles and possibilities from language perspective
Author: Kinnunen, Laura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133223
http://hdl.handle.net/10138/173535
Thesis level: master's thesis
Abstract: The study presents international academics working in the University of Helsinki and their access to the work environment language-wise. The transformations encountered by the higher education systems, like the University of Helsinki, have changed the face of the academic profession. Many of the goals of internationalization, such as increased international cooperation and ability to operate in international and intercultural environments, are connected to the need to use languages. This is why the meaning of language has come relevant to the access to different work environments. The data for the study came from the research subproject "Foreign professional's access to Finnish labour market" in the project "Opening up pathways for competence and employment for immigrants" by the University of Jyväskylä and the University of Helsinki. The questionnaire survey was carried out among employees from abroad on the payroll or on a grant (n=236) at the University of Helsinki in spring 2010. The method to analyze the data was quantitative for closed questions and statistical analysis was utilized. For open-ended questions qualitative analysis was used. The study subject was approached from the theoretical point view of second language acquisition, international communication competence, and concept of stranger. The research questions address more closely on what are the perceptions of the foreign academic professionals on their current level of language skill as well as learning and using language, what conditions related to language limit the access and possibilities to the commitment in the work environment of the University of Helsinki, and what are the perceived needs and development suggestions related to language that would improve the commitment to the work environment of the University of Helsinki. The study showed that there has not really been development in the Finnish skill during the time and to attend Finnish language courses did not have remarkable affect especially to the usage of Finnish in more official work situations. The most used language at work was English and change using Finnish came around after ten years in Finland. For accessing the work environment, Finnish language barrier, difficulties in finding ways to participate in decision making and social sphere, and difficulties in understanding one's rights and obligations in the working environment were evident among the international academics working at the University of Helsinki. The improvements on how international academics perceive working environment would language-wise require systematic changes in the University of Helsinki that go beyond surface level actions that have taken place, despite of the existing discussion on internationalization of higher education, strategic plans, and policies. The language policy in a multilingual work environment works in an excluding manner by blocking access of certain employees without sufficient Finnish skill.Tutkimus kuvaa Helsingin yliopistossa työskenteleviä kansainvälisiä akateemisia työntekijöitä ja heidän pääsyään työympäristöön kielen näkökulmasta. Muutokset korkeakoulujärjestelmissä, kuten Helsingin yliopistossa, ovat muuttaneet korkeakouluissa työskentelevien työtä. Monet kansainvälistymisen tavoitteet, kuten lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö ja kyky toimia kansainvälisessä ja kulttuurienvälisessä ympäristössä, ovat yhteydessä tarpeeseen käyttää kieliä. Tästä syystä kieli vaikuttaa erilaisiin työympäristöihin pääsyyn. Tutkimustieto kerättiin Ulkomaalaisten ammattilaisten pääsy Suomen työmarkkinoille -alaprojektissa, joka oli osa Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen projektia "Maahanmuuttajien osaamis- ja työllistymisväylien avautuminen". Kyselytutkimus tehtiin Helsingin yliopistossa työskenteleville tai apurahalla oleville ulkomaalaisille (n=236) keväällä 2010. Suljetut kysymykset analysoitiin kvantitatiivisesti tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Avoimet kysymykset käsiteltiin kvalitatiivisesti. Teoreettiset käsitteet olivat toisen kielen oppiminen, kansainvälinen viestintäosaaminen ja muukalaisuuden käsite. Tutkimusaihetta lähestyttiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: miten ulkomaalaiset korkeakoulutetut ammattilaiset kokevat nykyisen kielitaitonsa, sen oppimisen ja käytön, mitkä kieleen liittyvät tekijät rajoittavat Helsingin yliopiston työympäristöön pääsyä ja mahdollisuuksia sitoutua siihen ja mitkä ovat kieleen liittyvät koetut tarpeet ja kehittämiskohteet, jotka parantaisivat sitoutumista Helsingin yliopiston työympäristöön. Tutkimus osoitti, ettei suomen osaaminen lisääntynyt juurikaan ajan kuluessa ja ettei suomenkielen kursseille osallistumisella ollut merkittävää vaikutusta erityisesti suomen käyttöön virallisemmissa työtilanteissa. Käytetyin työkieli oli englanti. Suomenkielen käytössä työkielenä näytti tapahtuvan muutos noin kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen. Suomenkielen aiheuttama kielimuuri, vaikeudet löytää keinoja osallistua päätöksentekoon ja sosiaalisiin piireihin sekä vaikeus ymmärtää omia työympäristöön liittyviä oikeuksia ja vastuita vaikuttivat selvästi Helsingin yliopistossa työskentelevien kansainvälisten akateemisten työntekijöihin työympäristöön pääsyyn. Huolimatta korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymiseen liittyvästä keskustelusta, strategisista suunnitelmista ja politiikoista ja sen perusteella, kuinka kansainväliset akateemiset työntekijät kokevat työympäristönsä kielellisesti, Helsingin yliopiston tulisi tehdä järjestelemällisiä muutoksia, jotka ulottuvat syvemmälle kuin jo tehdyt toimenpiteet. Kielipolitiikka monikielellisessä työympäristössä jättää ulkopuolelleen ja estää työntekijöiden, joiden suomenkielen osaaminen ei ole riittävää, pääsyn työyhteisöön.
Subject: higher education
international organizations
second language learning
intercultural communication
social integration
korkea-asteen koulutus
kansainväliset organisaatiot
toisen kielen oppiminen
kulttuurien välinen viestintä
sosiaalinen integraatio
Discipline: Adult education
Aikuiskasvatustiede
Vuxenpedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record