Neutraalia uutisointia vai kantaaottavaa kirjoittelua? : Helsingin Sanomien kouluvalintadiskurssit 2010-luvun alkupuolella

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133230
Title: Neutraalia uutisointia vai kantaaottavaa kirjoittelua? : Helsingin Sanomien kouluvalintadiskurssit 2010-luvun alkupuolella
Author: Halsti, Jenni-Elisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133230
http://hdl.handle.net/10138/173536
Thesis level: master's thesis
Abstract: In this study I examine the discussion of school choice in Helsingin Sanomat in early 2010s. School choice has been part of the finnish comprehensive school system since 1990s. In the earlier studies school choice has been linked to educational inequality. It causes segregation of schools when taking into account students' socio-economical backgrounds, learning results and school's reputations. In 2010s Finnish media has also started to publish more articles about school choice from this point of view. Research literature considers that media has power to control discussions in the society: it defines which topics are important and what should be thought about them. The aim of this study is to examine what kind of discourses can be found in Helsingin Sanomat during 2011–2015 and discover if some of the discourses are hegemonical. The research material consisted of 52 articles about school choice. The articles can be found from the internet archives of Helsingin Sanomat. I used rhetorical discourse analysis as a method. Discourse analysis is based on the idea of language as social actions that reconstructs reality. From this point of view newspaper discourses are crucial part of school choice phenomenon. There were four discourses in this material: segregation discourse, trust discourse, parenthood discourse and realism discourse. First three of the discourses were more critical towards school choice than realism discourse. Segregation discourse emphasized the consequences of school choice to equality. Trust discourse represented trust to the Finnish comprehensive school system and parenthood discourse described parental actions. Realism discourse questioned connection between school choice and segregation. It doesn't believe in denying school choice as a solution to segregation. Segragation discourse and parenthood discourse were in hegemonical position, whereas realism discourse in marginal. The study concludes that the Finnish comprehensive school system has strong position in Finnish society and that there were concerns about growing segragation. In addition to that parents' growing interest in their children's education were essential part of school choice phenomenon.Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua kouluvalinnasta 2010-luvun alkupuolella. Kouluvalinta on suomalaiseen peruskoulujärjestelmään 1990-luvulla vakiintunut toimintapolitiikka, joka aikaisemmissa tutkimuksissa liitetään monin paikoin koulujen eriytymiseen oppilaiden sosioekonomisen taustan, koulujen oppimistulosten sekä maineiden suhteen. Tämän nähdään aiheuttavan koulutuksellista eriarvoisuutta. 2010-luvulla myös media on tarttunut yhä enemmän aiheeseen tästä näkökulmasta. Medialla katsotaan olevan valtaa ohjata yhteiskunnallista keskustelua: se määrää mistä aiheista puhutaan ja mitä niistä tulisi ajatella. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, millaisia diskursseja Suomen laajalevikkisimmässä sanomalehdessä aiheesta esiintyy vuosina 2011–2015 ja onko jokin näistä hegemonisessa asemassa. Tutkimusaineisto koostui 52 kouluvalintaa käsittelevästä kirjoituksesta, jotka ovat peräisin Helsingin Sanomien internet-arkistosta. Analysoin aineiston retorisella diskurssianalyysilla. Käyttämäni analyysimenetelmän taustalla on ajatus kielestä sosiaalisena toimintana, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta ja vaikuttaa näin siihen, millaiseksi ilmiöksi kouluvalinta rakentuu. Paikansin aineistosta neljä eri diskurssia: eriytymisdiskurssin, luottamusdiskurssin, vanhemmuusdiskurssin sekä realismidiskurssin. Diskursseista kolme ensimmäistä kuvaavat kouluvalintaa realismidiskurssia kriittisemmin. Eriytymisdiskurssissa kouluvalinta kytkettiin koulujen eriytymiseen. Luottamusdiskurssi taas ilmensi luottamusta suomalaiseen peruskouluun ja vanhemmuusdiskurssissa puolestaan lähestyttiin aihetta vanhempien toiminnan näkökulmasta. Realismidiskurssissa kouluvalinnan kieltämisen ei nähty vaikuttavan koulujen eriytymiseen, minkä vuoksi kieltäminen ei ratkaisisi eriytymisongelmaa. Eriytymisdiskurssi sekä vanhemmuusdiskurssi olivat hegemonisessa asemassa, kun taas realismidiskurssi jäi marginaaliin. Diskurssien perusteella suomalainen peruskoulu näyttäytyi aineistossa asemaltaan kyseenalaistamattomalta ja sen eriytymisestä oltiin huolissaan. Vanhempien kasvanut kiinnostus lastensa koulutukseen liitettiin kouluvalintailmiöön keskeisesti.
Subject: kouluvalinta
diskurssianalyysi
retorinen diskurssianalyysi
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record