Taidemuseopedagogiikan diskursiivinen kenttä : Neuvotteluja toiminnan yhteiskunnallisuudesta ja tavoitteellisuudesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133218
Title: Taidemuseopedagogiikan diskursiivinen kenttä : Neuvotteluja toiminnan yhteiskunnallisuudesta ja tavoitteellisuudesta
Author: Viita-Aho, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133218
http://hdl.handle.net/10138/173539
Thesis level: master's thesis
Abstract: The starting point of this thesis is the question of a probable tension between educational and economic objectives in art museums. I have chosen to approach this question by focusing on gallery education. My primary aim has been to analyse what kind of concepts, goals and values gallery education is founded on. I have also deliberated upon the change in gallery education during the last decades. The data for this thesis was produced by interviewing gallery educators in nine (9) separate interviews. The interviews were partly structured and proceeded according to chosen themes. I have analysed the interviews by using the discursive approach. The main themes and negotiations that arose in the interviews were set between institutional and individual point of views, but also between economic objectives and intrinsic values. As a result of the analysis of these negotiations I have constructed a discursive field of gallery education. On this discursive field gallery education is approached from four points of view – as an experience, as service, as learning, and as an opener of new horizons. On the basis of the discursive field, I conclude that gallery education and its development at the present time has two strong emphases: individual experience and economic interests. These emphases are partly opposite and partly supportive to each other. There is a tendency to underscore the economic objectives and design activity according to these objectives. Sometimes this tendency is opposed and answered by using the concept of experience. By using experience it becomes possible to keep the economic objectives at a distance. On the other hand, the stress on experience shifts activity to more individualistic ways of thinking and sometimes further away from cultural and educational goals. On the basis of this thesis it seems that emphasizing individualism in general is producing a need to strengthen the connection between society and individuals, and anchor the activity back to the society. It also seems that this is done by bringing the focus back to the intrinsic values of the activity by applying the goal of societal effects to gallery education as a separate object.Tässä tutkielmassa pohdin, rakentuuko museoiden sivistyksellisten päämäärien ja tulostavoitteiden välille jännite. Olen lähestynyt kysymystä ottamalla tarkastelun keskiöön taidemuseopedagogiikan. Keskeisenä tavoitteenani on ollut jäsentää, millaisten käsitteiden, päämäärien ja arvolähtökohtien pohjalle taidemuseopedagogiikka toimintana rakentuu. Olen pohtinut myös, millainen muutos taidemuseopedagogisessa toiminnassa on tapahtunut viime vuosikymmeninä. Lähdin avaamaan ongelmanasettelua haastattelemalla taidemuseopedagogeja. Aineisto koostuu yhdeksästä (9kpl) osittain strukturoidusta teemahaastattelusta, jotka toteutin Helsingissä tammi–maaliskuussa 2016. Analyysimetodina olen soveltanut diskursiivista lukutapaa. Keskeisenä piirteenä haastatteluissa nousivat esiin neuvottelut taidemuseopedagogisen työn sisällöistä yhtäältä yhteisöllisyyttä ja individualismia, toisaalta tulostavoitteita ja itseisarvoista toimintaa koskien. Näitä neuvotteluja kuvaamaan olen rakentanut taidemuseopedagogiikan diskursiivisen kentän, jolle haastattelut asemoituvat. Diskursiivisella kentällä taidemuseopedagogista toimintaa lähestytään neljällä tavalla: elämyksenä, palveluna, oppimisena ja uusia näkökulmia avaavana toimintana. Taidemuseopedagogiikan diskursiivista kenttää lukuvälineenä käyttäen keskeisinä johtopäätöksinä esitän, että taidemuseopedagoginen toiminta ja sen kehittäminen nykyaikana painottuvat yhtäältä yksilön kokemuksen korostumiseen ja toisaalta tasapainoiluun tulostavoitteiden kanssa. Yksilön kokemuksen itseisarvoa korostetaan vastauksena ulkoapäin asetetuille, voimistuville tulostavoitteille. Kokemuksen käsitteellä otetaankin etäisyyttä taidemuseoihin tuotuun tulostavoitteiseen ajatteluun. Toisaalta kuitenkin yksilön kokemuksen korostaminen vie toimintaa individualistisempaan suuntaan ja siten kauemmas aiemmin nimetyistä yhteisöllisistä, sivistyksellisistä ja kasvatuksellisista päämääristä. Kun toiminnan suunnittelussa ei enää nojata sivistyksellisiin arvoihin ja päämääriin, asettuu tulostavoitteiden saavuttaminen luontevasti uudeksi päämääräksi. Tuolloin toiminnan kehittäminen kaventuu kuitenkin alueelle, jolla tulosten nimeäminen on mahdollista. Individualismin korostuminen näyttääkin vahvistavan tulostavoitteista ajattelua. Sivistyksellisistä arvoista ja päämääristä pois siirtyminen vaikuttaa luovan tyhjiön yhteiskunnallisten tavoitteiden suhteen ja tarpeen ankkuroida toiminta takaisin yhteiskuntaan. Tutkielmani pohjalta tulkitsenkin, että usein esiin nostettu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käsite on tuotettu keskusteluun vastauksena tähän tarpeeseen.
Subject: konstmuseer
museipedagogik
publikarbete
samhälleliga effekter
nyliberalism
diskursforksking
art museums
gallery education
audience engagement
neoliberalism
discoursive approach
societal effects
taidemuseot
museopedagogiikka
yleisötyö
yhteiskunnallinen vaikuttavuus
uusliberalismi
diskursiivinen lukutapa
diskurssintutkimus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Viita-aho pro gradu.pdf 94.44Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record