”Siin oli vähän niinku eläinpoikaa ja sitte taas ihmistyttöä” : lasten esiin tuomia sukupuolen merkityksiä videoteosten pohjalta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133251
Title: ”Siin oli vähän niinku eläinpoikaa ja sitte taas ihmistyttöä” : lasten esiin tuomia sukupuolen merkityksiä videoteosten pohjalta
Author: Heinonen, Helka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612133251
http://hdl.handle.net/10138/173545
Thesis level: master's thesis
Abstract: In this thesis I examined meanings of gender articulated by children, on the basis of video art pieces. I am interested in the meanings of gender the children would bring up and how this would be related to the wider thematic of gender. Based on earlier research, children have been noted to express normative interpretations of feminist fairy tales which challenge traditional gender positions. This has been seen as a wish to localize in a gender position that is perceived as correct. Children have been noted to challenge the norms in addition to maintaining them. In my thesis I reflect on how the children I interviewed position themselves and the video art pieces related to my research based on gender. My research was supported by post-structural feminist thought and feminist film theory. The essential concepts were gender, discourse, subjectivity and subject position. For my research I interviewed ten children between the ages of 7 and 10. I examined their views on gender thematic on the basis of the video art pieces Punahilkka ja susi (2012), Lasso (2000) and Masa (1999). I applied discourse analysis as a research method. I read material with my focus on gender thematic and, for instance, searched for gender related distinctions and different gender related positions mentioned by the interviewees. I aimed for gender sensitivity while doing research. In my research, gender appeared as a complex discourse. The children expressed many dualistic and normative views on gender. On the other hand, gender related dualisms and norms were also subverted. The children could be seen to simultaneously describe normative discourses and still position themselves or others outside of these discourses. They can be noted to both repeat and resist gender related cultural ways of thinking. The meanings of gender were shown to be persistent but also something containing possibilities for change. Views on gender could be subverted and the concept of gender could be deconstructed during the research process. On the basis of my research, I propose that critical examination of gender with children can contribute to, for example, the deconstruction of normative views on gender. This kind of examination is important because it contributes to the actualization of gender sensitivity, equality and diverse possibilities for being human. Video art pieces can offer a rich conversational basis for thinking about gender.Tarkastelin tutkielmassani lasten esiin tuomia sukupuolen merkityksiä videoteosten pohjalta. Minua kiinnostaa, minkälaisia sukupuolen merkityksiä lapset tuovat esiin ja miten tämä suhteutuu sukupuolen tematiikkaan laajemmin. Aiemman tutkimuksen pohjalta lasten on todettu esittävän normatiivisia tulkintoja perinteisiä sukupuolen positioita haastavista feministisistä saduista. Tämän on nähty liittyvän haluun paikantua oikeanlaiseksi ymmärrettyyn sukupuoliseen positioon. Normien ylläpitämisen lisäksi lasten on nähty myös haastavan niitä. Tutkimuksessani pohdin, miten haastattelemani lapset positioivat itseään ja tutkimukseeni liittyviä videoteoksia sukupuoleen liittyen. Tutkimukseni tukeutui jälkistrukturalistiseen feministiseen ajatteluun ja feministiseen liikkuvan kuvan teoriaan. Keskeisiä käsitteitä olivat sukupuoli, diskurssi, subjektiviteetti ja subjektipositio. Haastattelin tutkimusta varten kymmentä 7–10-vuotiasta lasta. Syvennyin tutkimuksessani heidän sukupuolen tematiikkaan liittyviin tai liitettävissä oleviin näkemyksiinsä videoteosten Punahilkka ja susi (2012), Lasso (2000) ja Masa (1999) pohjalta. Tutkimusmenetelmänä sovelsin diskurssianalyysiä. Luin aineistoa sukupuolen tematiikalle herkistyen, etsien siitä esimerkiksi sukupuoleen liittyviä erontekoja ja erilaisia haastateltavien mainitsemia sukupuoleen liittyviä positioita. Pyrin sukupuolisensitiivisyyteen tutkimuksen teossa. Tutkimuksessani sukupuoli näyttäytyi monisäikeisenä diskurssina. Lapset esittivät monia dualistisia ja normatiivisia näkemyksiä sukupuolesta. Toisaalta sukupuoleen liittyviä dualismeja ja normeja myös horjutettiin. Lasten saattoi myös nähdä samanaikaisesti kuvaavan normatiivisia diskursseja, mutta silti positioivan itseään tai muita toimijoita näiden samaisten diskurssien ulkopuolelle. Heidän voikin huomata toisaalta uusintavan, toisaalta vastustavan sukupuoleen liittyviä kulttuurisia ajattelutapoja. Sukupuolen merkitykset näyttäytyivät sitkeinä, mutta silti myös muutoksen mahdollisuuksia sisältävinä. Näkemyksiä sukupuolesta saatettiin horjuttaa ja sukupuolen käsitettä dekonstruoida tutkimusprosessinkin aikana. Tutkimukseni pohjalta esitän, että sukupuolen kriittinen tarkastelu lasten kanssa voi edesauttaa esimerkiksi normatiivisten sukupuoleen liittyvien näkemysten dekonstruointia. Tällainen tarkastelu on tärkeää, sillä se edesauttaa sukupuolisensitiivisyyden toteutumista, tasa-arvoa ja monipuolisia mahdollisuuksia ihmisyyteen. Videoteokset voivat tarjota rikkaan keskustelualustan sukupuolen pohtimiseen.
Subject: sukupuoli
videotaide
lapset
eronteot
subjektiviteetti
subjektipositio
jälkistrukturalismi
feministinen tutkimus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record