Imaginaries of Early Childhood Education : Societal roles of early childhood education in an era of accountability

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2882-9
Title: Imaginaries of Early Childhood Education : Societal roles of early childhood education in an era of accountability
Author: Paananen, Maiju
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education, Kasvatustieteellinen tiedekunta
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017-02-11
Language: en
URI: http://hdl.handle.net/10138/173807
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2882-9
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The emergent knowledge on early brain development together with the aims related to knowledge economy have turned international focus and hopes towards early childhood education. At the same time, increasing economic pressures have been posed to providers of early childhood education. As a result, managerial trends in both private and public organizations have strengthened and governance has, to some extent, been shifted to statistical and outcome-based. This kind of focus has been called the era of accountability. It is not clear, what kind of early childhood education the era of accountability produces. Moreover, we need new tools for examining the formation of everyday life at preschools in this era which is marked by transnational flow of ideas. The arguments posed in this dissertation draw upon the analyses of data from four different scales: from international documents, national docu-ments, interviews of local actors and ethnographic data from preschools. This thesis draws upon ontological premises of social materialism for building a conceptual framework for the study of formation of every day practices within institutions. I argue that these practices are formed in the interplay of governing instruments and discourses concerning the societal roles of early childhood education. Furthermore, to understand the formation of the governing instruments and discourses concerning the societal roles of early childhood education there is a need to take into account both transna-tional and national trajectories of policy and governance. The findings of this dissertation study show that the discourses of the societal roles of early childhood education which are entangled with governance instruments formulate the every day practices of preschools. The findings suggest that outcome-based governance fits ill with the early child-hood education s aims of social justice. The era of accountability the discourses and the governance tools related to it transforms the societal roles of early childhood education. All in all, the findings underline that it is useful to examine early child-hood education by integrating micro- and macro-level analysis; this dissertation study argues for an approach on research which takes into account the transnationality of policy trajectories. Furthermore, a basic premise of the application of these findings is that the tools of governing have always unintended consequences. In order to meet the demand of accountability, the evaluation of early childhood education cannot be reduced to examination of simple outcome-based quantitative indicators. The study concludes with suggestions for avenues of further research.Sekä poliittinen että tutkimuksellinen kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on kasvanut. Tämä liittyy toisaalta aivotutkimuksen tuottamaan ymmärrykseen aivojen varhaisesta kehittymisestä ja toisaalta haluun investoida inhimilliseen pääomaan kansallisen kilpailukyvyn vaateen korostuessa. Samanaikaisesti puhe kilpailukyky-yhteiskunnasta on asettanut uusia vaatimuksia julkiselle taloudelle. Tähän on liittynyt pyrkimyksiä kehittää tapoja tarkastella julkisten palveluiden tuottavuutta. Uudet tulosvastuullisuutta korostavat hallinnan ja ohjauksen välineet ovat keskittyneet pääosin määrällisten datojen ja tilastojen hyödyntämiseen. Olemme siirtyneet tulosvastuullisuuden aikakaudelle. Meillä ei ole tutkimustietoa siitä, millaista varhaiskasvatuksen arkea tulosvastuullisuuden aikakausi uudenlaisine hallinnan tapoineen tuottaa. Myös uusille teoreettisille välineille varhaiskasvatuksen arjen muotoutumisen ymmärtämiseksi on tarvetta. Tässä tutkimuksessa varhaiskasvatusta tarkastellaan neljällä eri tasolla: kansainvälisellä, kansallisella, kunnallisella ja arkipäivän toiminnan tasolla. Aineistona käytetään kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia dokumentteja, paikallisten toimijoiden dokumenttiavusteisia haastatteluja sekä etnografista ja osallistavaa havainnointiaineistoa päiväkotien arkipäivistä. Tulokset osoittavat, että tulosohjaus sopii huonosti yhteen varhaiskasvatukseen liitetyn sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteen kanssa. Tulosvastuullisuuden ja tehostamisen pyrkimykset asettavat lapsille yhä tiukempia vaatimuksia: lapsilta vaaditaan enemmän odottamista, reippautta, nopeutta ja itsesäätelyä. Erityisesti silloin, kun päiväkodin kasvattajayhteisö korostaa lasten yksilöllisiä oikeuksia ja tulevaisuuteen valmistautumista, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja inkluusioon tähtäävä toiminta jää vähäiselle huomiolle. Tämä on erityisen epäedullista niille lapsille, jotka tarvitsisivat ympäristöltään tukea tullakseen kuulluiksi ja osaksi ryhmää. Toisaalta tulokset osoittavat myös, että osa lastentarhanopettajista pyrkii rakentamaan vaihtoehtoisia, ryhmätasoisia ohjausjärjestelmiä, jotka parhaassa tapauksessa puskuroivat tiukkenevien resurssien seurauksia. Tämä väitöstutkimus esittää, että kykenemme ymmärtämään paremmin varhaiskasvatuksen arkipäiväisiä käytäntöjä kun tarkastelemme niitä varhaiskasvatusta ohjaamaan laadittujen ohjausvälineiden tuottamien reunaehtojen ja varhaiskasvatukselle annettujen yhteiskunnallisten merkitysten vuoropuheluna. Epätarkkojen muotikäsitteiden kuten tuottavuuden ja laadun käsitteiden epätarkka käyttö mahdollistaa kehityskulut, jossa paikalliset varhaiskasvatusta koskevat ohjausjärjestelmät ovat vain näennäisesti linjassa kansallisten ja kansainvälisten suuntausten kanssa. Ohjausvälineitä ja järjestelmiä kehitettäessä ja käytettäessä on syytä myös muistaa, että ne tuottavat väistämättä ei-toivottuja vaikutuksia. Näin ollen esimerkiksi määrällisiksi indikaattoreiksi tuotetut yksinkertaiset kriteerit eivät sellaisenaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla varhaiskasvatuksen ohjauksessa. Tämän rinnalle tarvitaan myös laadullista tarkastelua.
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Imaginarie.pdf 1.055Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record