Muuttiko rohkaisukeskeinen interventio viidesluokkalaisten minäpystyvyyttä?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701231096
Title: Muuttiko rohkaisukeskeinen interventio viidesluokkalaisten minäpystyvyyttä?
Author: Pasula, Susanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701231096
http://hdl.handle.net/10138/174395
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals. The writing performance level of Finnish schoolchildren, especially of boys, has been an area of concern over the past few years. The present study is part of a longitudinal intervention study (RoKKi), which has created an encouraging feedback model for trying to find ways to enhance writing skills. Research has shown that writing self-efficacy and writing performance are related, so this study will examine whether the encouraging feedback model will improve the self- efficacy of the students. A central element of the encouraging feedback model is peer feedback. The idea is that the pupils feel that attention is being paid to what they have written. Pupil experience has not figured significantly as an issue in writing research, so this study will tackle that subject as well. Methods. The study was carried out in three 5th-grade classes between autumn 2011 and autumn 2012. The established class had already used the encouraging feedback model before the study, while the treatment class started to use it at the beginning of the intervention. In the control class, the teacher gave feedback according to a more traditional manner. The data consists of four measures of self-efficacy and writing experience. They were analysed using one-way ANOVA, repeated measures ANOVA, t-tests and the equivalent nonparametric tests. Results and conclusions. The encouraging intervention didn't have a statistically significant effect on the self-efficacy beliefs of the 5th-graders. However, the self-efficacy in the established class was higher and the writing experiences were statistically significantly higher than in the other two classes. In the established class, the experiences remained positive regardless of the genre that was being exercised whereas, in the control group, not even the normally positively experienced genre of story could improve the writing experience of the boys. The intervention seemed to have a positive effect for boys in particular, but one needs to take into account that the starting level of the self-efficacy of the boys in the test class was also high, which is exceptional in the light of earlier research. In the control class, the girls had much higher levels of self-efficacy and better writing experiences than the boys whereas, in the established class, the results were quite even. The positive writing experiences and self-efficacy beliefs – and the equality of the genders – in the established class suggest that the encouraging feedback model might be of value in long-term use.Tavoitteet. Koululaisten kirjoitustaitojen taso on herättänyt huolta viime vuosina varsinkin poikien osalta, ja käsillä oleva tutkielma etsii osana Rohkaisukeskeinen kirjoittamisinterventio -hanketta (RoKKi) keinoja kirjoitustaitojen kohentamiseksi. Tutkimusten mukaan kirjoitussuorituksilla ja minäpystyvyydellä eli sillä, millaiseksi ihminen arvioi kykynsä annetussa tehtävässä, on yhteys. Niinpä tässä tutkimuksessa kokeillaan, voisiko rohkaisevan palautteen interventiolla kohentaa oppilaiden minäpystyvyyttä. Palautemallissa keskeistä on vertaispalaute ja se, että oppilaat kokevat, että heidän kirjoituksensa tulevat kuulluiksi. Tavoitteena on myös tutkia oppilaiden kirjoituskokemuksia, sillä niitä on Suomessa tutkittu vähän. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kolmessa viidennessä luokassa syksyn 2011 ja syksyn 2012 välillä. Vakiintuneella luokalla oli ollut käytössä rohkaisukeskeinen palautemenetelmä jo ennen interventiota, testiluokka otti sen käyttöön intervention alussa, ja vertailuluokalla opettaja antoi palautteen normaalien käytänteidensä mukaisesti. Aineistoksi saatiin neljä minäpystyvyys- ja kirjoituskokemusmittausta. Niitä analysoitiin riippumattomien ryhmien ja toistettujen mittausten varianssianalyysilla, t-testillä ja näiden ei-parametrisilla vaihtoehdoilla. Tulokset ja johtopäätökset. Rohkaisukeskeisellä interventiolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden viidesluokkalaisten minäpystyvyyteen. Vakiintuneella luokalla minäpystyvyys oli kuitenkin korkeampi kuin testiluokalla ja vertailuluokalla. Sen kirjoituskokemukset poikkesivat muista luokista minäpystyvyyttäkin voimakkaammin ja pysyivät myönteisinä tekstilajista riippumatta. Vertailuluokalla taas edes tavallisesti oppilaita innostava tarina ei kohentanut poikien kirjoituskokemuksia. Interventio vaikutti olevan myönteinen varsinkin poikien minäpystyvyyden ja kirjoituskokemusten kannalta. Tosin testiluokan poikien minäpystyvyys oli hyvä jo lähtötilanteessa, mikä on aiempien tutkimusten valossa poikkeuksellista. Kontrolliluokalla tyttöjen minäpystyvyys ja kirjoituskokemukset olivat selvästi paremmat kuin pojilla, kun vakiintuneella luokalla tilanne oli tasainen. Vakiintuneen luokan myönteisemmät kirjoituskokemukset ja minäpystyvyysarviot sekä sukupuolten välinen tasaisuus viittaavat siihen, että rohkaisevan palautteen malli voi olla pitkäaikaisessa käytössä hyödyllinen.
Subject: writing
self-efficacy
self-assessment
peer feedback
genre
intervention
writing performance
elementary school
minäpystyvyys
vertaispalaute
tekstilaji
kirjoitustaidot
Subject (yso): kirjoittaminen
itsearviointi
vertaisarviointi
tekstilajit
kirjoitustaito
interventio
peruskoulu
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record