Kortisolin ja persoonallisuuden yhteys masennukseen ja ahdistukseen : Poikkileikkaustutkimus MIDUS-aineistolla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701231106
Title: Kortisolin ja persoonallisuuden yhteys masennukseen ja ahdistukseen : Poikkileikkaustutkimus MIDUS-aineistolla
Author: Hirvelä, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701231106
http://hdl.handle.net/10138/174403
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objective: Depression and anxiety disorders are mood disorders which may result from a number of psychological, social and biological reasons. Dysregulation of HPA-axis, such as hypercortisolism and hypocortisolism, is thought to be connected to depression and anxiety. On the other hand depression and anxiety are also connected to the personality characteristics like high neuroticism. The aim of this study was to examine the connections of personality characteristics and evening cortisol to depression, anxiety and their comorbidity. These have not been previously studied together. Methods: This study used data from the second wave of the MIDUS (Midlife in the United States) longitudinal study. The data was collected by the Institute on Aging at the University of Wisconsin-Madison during 2004-2006. Personality characteristics were assessed by the short personality scale of MIDUS, where respondents assessed the suitability of 25 adjectives to themselves in a four-step scale. Depression and anxiety were measured by MASQ (Mood and Anxiety Symptom Questionnaire) which had been modified for MIDUS. Cortisol was measured from saliva at four different time points during four days. ANOVA, linear regression and multi-nominal logistic regression were used for data analysis. Results and conclusions: Low evening cortisol level appears to be predictive of anhedonic depression in low educated young people. The personality characteristics of high neuroticism and low conscientiousness predicted all symptom groups, which is in line with previous studies. High neuroticism was the biggest risk for comorbid depression and anxiety. In addition to high neuroticism and low conscientiousness, female sex, middle and low level education also predicted somatic anxiety and hypocortisolism, female sex, low extraversion and middle and low level education predicted anhedonic depression. Furthermore, a low level of education was positively associated with comorbidity. Neuroticism is a risk for mood disorders and understanding its development in childhood requires further research. Neuroticism should be taken in account in clinical practice. Psychotherapy might be effective to reduce neuroticism.Tavoitteet: Masennus ja ahdistus ovat mielialahäiriöitä, joiden taustalla voi olla monia psykologisia, sosiaalisia ja biologisia syitä. Masennukseen ja ahdistukseen on yhdistetty muun muassa stressin säätelyyn liittyvän HPA-akselin häiriöt, kuten hyper- ja hypokortisolismi. Toisaalta masennukseen ja ahdistukseen on liitetty myös persoonallisuuspiirteistä korkea neuroottisuus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia iltakortisolin ja persoonallisuuspiirteiden yhteyttä masennukseen ja ahdistukseen sekä näiden komorbiditeettiin. Näitä ei ole aiemmin tutkittu yhdessä. Menetelmät: Aineistona käytettiin Midlife in the United States –pitkittäistutkimuksen toista aaltoa eli MIDUS II –aineistoa. Wisconsin-Madison yliopiston ikääntymisen instituutti keräsi aineistoa vuosina 2004-2006. Persoonallisuutta arvioitiin MIDUS-tutkimuksen lyhyellä persoonallisuusmittarilla, jossa tutkittava arvioi 25 adjektiivin sopivuutta itseensä neliportaisella asteikolla. Masennusta ja ahdistusta mitattiin MASQ-kyselyllä (Mood and Anxiety Symptom Questionaire), jota oli muokattu MIDUS:sta varten. Kortisoli oli mitattu syljestä neljään eri aikaan neljänä päivänä peräkkäin. Analyysimenetelmänä käytettiin varianssi- ja lineaarista regressioanalyysiä sekä multinominaalista logistista regressioanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset: Matalampi iltakortisolitaso näyttäisi ennustavan anhedonista masennusta matalasti koulutetuilla nuorilla. Persoonallisuuspiirteistä korkea neuroottisuus ja matala tunnollisuus ennustivat kaikkia eri oireryhmiä, mikä vastaa aiempia tutkimuksia. Suurimman riskin korkea neuroottisuus muodosti komorbidisuudelle. Korkean neuroottisuuden ja matalan tunnollisuuden lisäksi naissukupuoli sekä matala ja keskitason koulutus ennustivat somaattista ahdistusta ja hypokortisolismi, naissukupuoli, matala ulospäinsuuntautuneisuus sekä matala ja keskitason koulutus anhedonista masennusta. Komorbidiin häiriöön oli yhteydessä korkean neuroottisuuden ja matalan tunnollisuuden ohella matala ulospäinsuuntautuneisuus ja matala koulutustaso. Neuroottisuus on riski eri mielialahäiriöille ja sen kehittymisen ymmärtäminen lapsuudessa vaatisi lisätutkimusta. Neuroottisuuden huomioiminen käytännön kliinisessä työssä olisi tärkeää.
Subject: masennus
ahdistus
komorbiditeetti
kortisoli
persoonallisuuspiirteet
neuroottisuus
tunnollisuus
ulospäinsuuntautuneisuus
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record