Attractiveness of Forest Carbon Management

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701241128
Title: Attractiveness of Forest Carbon Management
Author: Ojanen, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701241128
http://hdl.handle.net/10138/174436
Thesis level: master's thesis
Discipline: Metsäekonomia ja markkinointi
Forest Economics and Marketing
Skogsekonomi och marknadsföring
Abstract: Tämän tutkielman ideana on ymmärtää, kuinka metsiä voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä tutkielma esittelee käytännöllisiä metsänkäsittelymenetelmiä, jotka lisäävät hiilinielua Suomen metsissä. Näkökulma on markkinapohjainen ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Tutkimusmenetelmä oli simuloida kahta metsätilaa eri puolilta Suomea. Toinen metsätiloista sijaitsee Itä-Suomessa ja toinen Länsi-Suomessa. Molemmat metsät ovat mäntyvaltaisia, mutta Länsi-Suomessa sijaitsevassa metsätilassa on myös paljon kuusta. Itä-Suomessa sijaitseva metsätila on kasvupaikaltaan kuivahko kangas (VT) ja Länsi-Suomessa sijaitseva metsätila on tuore kangas (MT). Kasvun, hakkuiden, puuston, hiilinielun ja hiilinielun kustannuksen muutokset analysoitiin vertaamalla eri skenaarioita. Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia käytettiin perusskenaariona, johon kahta eri hiiliskenaariota verrattiin. Molemmille metsätiloille laskettiin nämä kolme eri skenaariota. Skenaarioissa muutettiin metsänkäsittelyä muuttamalla kiertoaikaa ja harvennusten määrää, ajoitusta sekä volyymiä. Hiiliskenaarioiden luomisessa ei käytetty esimerkiksi lannoitusta eikä istutustiheyden muutosta. Tuloksena on, että metsien hiilensidontaa on mahdollista lisätä. Verrattuna perusskenaarioon, kokonaishakkuumäärä kasvoi 80-vuoden analyysiperiodin aikana, mutta muutokset puutavaralajijakaumassa olivat huomattavat. Kiertoajat olivat lyhyemmät, mikä johti pienempään tukkipuusaantoon ja suurempaan kuitupuusaantoon. Hiilimetsänhoidon hyödyt alkavat näkyä vasta kymmenien vuosien päästä, mikä on pitkä aika sitoutua. Tulokset riippuvat metsän tilasta, eli kehitys- ja ikäluokkajakaumasta. Koska tämä tutkielma vertailee eri skenaarioiden eroja, yleispitäviä metsänhoito-ohjeita ei voida näiden tulosten perusteella johtaa. Tulisi tutkia tarkemmin, miten tämän tutkimuksen tulokset muuttuvat erityyppisissä metsissä. Hiilimetsänhoidon kustannus riippuu maksutavasta, mutta näillä metsätiloilla oli mah-dollista päästä kohtuullisiin kustannuksiin, eli alle 50 euroon. Olennaisin johtopäätös on se, että hiilinielua on mahdollista lisätä kustannustehokkaasti Suomessa. Hyödyt alkavat kuitenkin näkyä vasta kymmenien vuosien päästä, mikä on pitkä aika sitoutua. Globaalilla tasolla on havaittavissa markkinamekanismeja hiilinielujen kasvattamiseksi, mutta se ei näy vielä Pohjoismaissa. Muutamat yksityiset yritykset ovat kuitenkin tehneet vapaaehtoisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.The purpose of this study is to understand how to utilize forests as a climate change mitigation method. This thesis introduces practical forest management methods that increase the carbon sink of forests in Finland. The perspective of this thesis is market-based and voluntary-based. The research method of this thesis was to simulate two forest estates from different regions of Finland. The forest estate data consisted of two forests, one of which is located in Eastern Finland and the other in Western Finland. Both forests are pine dominated, although the one in Western Finland contains quite a lot of spruce as well. The forest in Eastern Finland is sub-xeric and the one in Western Finland is mesic. The changes in increment, harvesting, growing stock, carbon sink and the cost of carbon sink were analyzed comparing different scenarios. The best practice guidelines by Tapio were used as a baseline and two carbon cases were created for both forest estates. The changes in forest management included altering the rotation and the amount, timing and volume of thinnings. For example fertilization and planting density were not included in creating the two carbon scenarios. The result is that it is possible to increase the carbon sink in forests. The yield from total harvesting over the analysis period of 80 years increased compared to the baseline, however the changes in assortment distribution were considerable. The rotations were shorter, which decreased the harvesting yield of logs and increased the harvesting yield of pulpwood. It takes decades for the benefits of forest carbon management to start to show, which is a long time period to commit to. The results depend on the state of the forest, i.e. the development and age class distribution. As this thesis compares different cases, no generalized practice guidelines can be derived based on the results of this study. How the results change in different forests should be examined. The cost of the forest carbon management depends on the payment method, but in these forest estates it was possible to keep the cost reasonable: under 50 euros. The main conclusion of this thesis is that CO2 sequestration can be increased cost-efficiently in Finland. The benefits begin to show after decades, which is a long time to commit to. Some market mechanisms to increase CO2 sequestration in forests have emerged at a global level, but so far in the Nordics only some private companies have taken voluntary action to mitigate climate change.
Subject: Forest carbon
Carbon sequestration
Carbon sink
Carbon stock
Carbon markets
metsähiili
hiilen sidonta
hiilinielu
hiilivarasto
hiilimarkkinat


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record