From the Social Sector to Selective Individualized Prison Practices?

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/174741
Title: From the Social Sector to Selective Individualized Prison Practices?
Author: Obstbaum-Federley, Yaira
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Research Report 2/2017 - Tutkimuksia 2/2017
ISSN: 2342-7760
ISBN: 978-951-51-0636-0
Abstract: This doctoral dissertation study analyzed changes in the division of labor between the main societal institutions that handle substance-abuse-related harm, the changes in substance-abuse problems among prisoners that occurred between 1985 and 2006, as well as current prison practices in the assessment and treatment of these problems. The study materials included registers from the social and health authorities, the police and the prisons, along with nationally representative medical studies - Finnish Prisoner Health investigations conducted in 1985, 1992 and 2006. The study shows that substance-abuse-related harm handled within institutions increasingly became a matter for the prison rather than the social-welfare institutions between 1985 and 2006. The number of prisoners with substance-abuse problems in Finnish prisons grew substantially between 1985 and 2006. Addiction to both alcohol and drugs increased. Drug dependence increased to a higher degree and drugs have heavily supplemented alcohol among prisoners. Substance abuse is currently seen as a risk factor that should be tackled in prison in order to reduce reoffending. The study further investigated the degree to which substance-abuse problems are recognized in prisons, comparing the prisoner s sentence plans and risk and need assessments to the independent prisoner health study of 2006. Furthermore the study analyzed interventions given to prisoners whose sentence plans or risk and needs assessments recognized problems related to intoxicant abuse, focusing on prisoners released in 2011 (N=3798). The study shows that longer sentences allow more thorough recognition of problems and leave time for interventions, whereas short sentences seem to warrant both less thorough recognition of problems and fewer interventions. This is a cause for concern given the prominent link between substance abuse and repeat offending among prisoners who receive short sentences. The study suggest that efforts should be made to notice misuse problems in prison and to provide support during the re-entry phase via the providers of social and other services if there is not time during the sentence.Tutkimuksessa analysoitiin sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin ja vankilan välisen työnjaon muutosta vuosina 1985 2006 tarkasteltaessa päihteiden käytöstä johtuvien haittojen käsittelyä laitoksissa sekä vankien päihdeongelmien muutosta samalla ajanjaksolla. Lisäksi analysoitiin vankilan nykyisiä käytäntöjä päihdeongelmien arvioinnissa ja käsittelyssä vuosina 2006 ja 2011. Aineistoina käytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon, vankilan ja poliisin rekistereitä yhdistettynä vuosina 1985, 1992 ja 2006 suoritettuihin lääketieteellisiin otantatutkimuksiin suomalaisten vankien terveydestä. Viranomaisten välinen työnjako päihteisiin liittyvien laitosvuorokausien käsittelyssä muuttui vuosien 1985 ja 2006 välillä. Ennen Suomen 1990-luvulle ajoittuvaa talouslamaa huomattavaa oli kuntouttavan päihdehuollon osuuden lisääntyminen ja laman jälkeen päihdeongelmaisten vankien suhteellisesti korkea määrä. Vankien päihteiden käyttö lisääntyi oleellisesti samalla ajanjaksolla. Sekä alkoholiriippuvuus että huumeriippuvuus lisääntyi, mutta huumeriippuvuus huomattavasti enemmän. Nykyajattelun mukaan vangin päihdeongelma on kriminogeeninen riskitekijä, johon olisi pyrittävä puuttumaan vankeusaikana rikosuusimistodennäköisyyden alentamiselle. Tutkimuksessa selvitettiin missä määrin vankien päihdeongelmat havaitaan vankiloiden rangaistusajan suunnitelmissa ja riski- ja tarvearvioissa, vertaamalla niitä 510 vangin osalta heille vuonna 2006 riippumattomassa terveystutkimuksessa tehtyihin diagnooseihin. Lisäksi analysoitiin missä määrin ne vangit, joiden kohdalla vankilassa todettiin päihdeongelma, johon vankeusaikana tulisi vaikuttaa, saivat tukea ongelman käsittelyyn analysoimalla vuonna 2011 vapautuneiden vankien otosta (N=3798). Lyhytaikaisvangit ovat tutkimuksen mukaan huomattavan huonossa asemassa sekä tarkasteltaessa vankilalaitoksen todennäköisyyttä havaita heidän päihdeongelmiaan että ongelmiin puuttumisen todennäköisyyttä. Tämä on ongelmallista, mm. koska tiedetään päihdeongelmien olevan vahvassa yhteydessä lyhytaikaisvankien rikosuusimiseen. Vankeinhoidon käytäntöjen kehittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota lyhytaikaisvankeihin ja heidän päihdeongelmiensa havaitsemiseen ja tuen tarjoamiseen. Jos interventioita ei voida tarjota vankeuden aikana, on suunnattava voimia vapautumisvaiheeseen, edellyttäen eri viranomaisten välistä yhteistyötä.
URI: http://hdl.handle.net/10138/174741
Date: 2016-02-03


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View Description
Tutkimuksia_2_Yaira_Obstbaum-Federley_2017.pdf 1.259Mb PDF View/Open Publication

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record