Trust in public and private policing : Young people's encounters with the police and private security guards

Abstract

While general trust in the police is high in Finland, young people's encounters with the police can be problematic. The starting point for this research was the observation that young people are experiencing higher levels of police control despite the lack of a corresponding rise in youth delinquency. Furthermore, the rapid rise of private security in many Western countries has changed the landscape of social control. This study provides new information about encounters between young people, the police and private security guards. It focused on social control directed at youth delinquency, alcohol use and the free time activities of young people. The study used mixed methods, drawing on a Finnish self-report delinquency survey (N=5 826), and on nine focus group interviews with 31 young people.

The findings indicated that police and security guard interventions were highly prevalent among minors: 40 percent had experienced such interventions. Police and security guard interventions disproportionately targeted young people from lower social classes, and those living in non-nuclear families and cities, even when differences in delinquency were taken into account. Furthermore, delinquency and heavy drinking increased the likelihood of interventions.

The study also examined how young people perceived encounters with policing agents. Fair and respectful treatment of young people was the key to good relations. Young people perceived encounters as fair when the interactions were friendly, peaceful and predictable. Furthermore, emotional factors, such as the ability of policing agents to be empathetic and control their own negative emotions, enforced trust. Aggressive and impolite treatment, on the other hand, challenged trust. The study also showed that young people have more trust and confidence in the police than in private security guards. Young people trusted the police more because they considered them better educated and their actions more legitimate and respectful. Security guards were perceived as often exceeding their legal rights and acting unfairly.

The study emphasizes that within the context of this new form of public-private social control there is a need to understand the positive and negative effects of policing in a broad sense. Negatively experienced encounters can challenge young people's sense of social belonging and their trust in other people. Nevertheless, the study also shows that positive encounters can improve the relations and increase trust between young people and policing agents.

Yleinen luottamus poliisiin on Suomessa korkeaa; silti nuorten ja poliisien kohtaamisia leimaa usein jännitteisyys. Tutkimuksen lähtökohtana on nuoriin kohdistuvan poliisikontrollin lisääntyminen, vaikka nuorten rikoskäyttäytyminen ei ole lisääntynyt. Lisäksi yksityisen turvallisuusalan rooli on kasvanut. Tutkimuksessa tarkasteltiin alaikäisten nuorten, poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaamisia. Tutkimus tuo uutta tietoa nuorten kokemasta sosiaalisesta kontrollista, joka kohdistuu nuorten alkoholin juomiseen, rikos- ja häiriökäyttäytymiseen ja vapaa-ajan viettoon. Aineistona käytettiin koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä (N=5 826) ja Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa (9 ryhmää, 31 nuorta).

Tulosten mukaan nuoriin kohdistuva poliisi- ja vartijakontrolli oli yleistä: 40 % oli kokenut poliisin toimenpiteitä, kuten paikalta poistamisen, laukkujen tai vaatteiden tutkimisen tai kiinnijäämisen. Sama osuus oli kokenut vartijoiden tekemiä vastaavia toimenpiteitä. Ammattikouluun suuntaavilla nuorilla, ei-ydinperheessä asuvilla, ja kaupungissa asuvilla nuorilla havaittiin vertailuryhmää suurempi todennäköisyys poliisi- ja vartijatoimenpiteille. Tulos säilyi vaikka rikosaktiivisuus ja humalajuomisen yleisyys oli vakioitu. Nämä myös itsessään lisäsivät riskiä kokea toimenpiteitä.

Nuorten haastattelut nostivat esiin sen, että hyvä ja kunnioittava vuorovaikutus on keskeistä luottamuksen rakentumiselle nuorten ja kontrollitoimijoiden välillä. Nuorilla oli ymmärrystä sille, että esimerkiksi alkoholinkäyttöön puututtiin. Reiluksi kohtaamiseksi nuoret kokivat kuuntelevan, rauhallisen, empaattisen ja ystävällisen toiminnan. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta. Lisäksi tulokset osoittivat, että nuoret luottavat enemmän poliisiin kuin yksityisen turvallisuusalan toimijoihin. Nuoret arvostivat poliisin pidempää koulutusta ja parempaa osaamista nuorten kohtaamisessa. Nuoret luottivat vartijoihin vähemmän, koska heidän koettiin toimivan usein epäkunnioittavasti ja häätävän nuoria kauppakeskuksista, mikä vaikeutti nuorten mahdollisuutta käyttää kaupunkitilaa.

Tulokset haastavat pohtimaan uudenlaista sosiaalisen kontrollin kontekstia ja sen vaikutuksia tilanteessa, jossa yksityisellä turvallisuusalalla on keskeinen rooli. Toisaalta tulokset painottivat, että nuorilla oli myös hyviä kohtaamisia poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa, mitkä parantavat suhteita ja lisäävät luottamusta.