Job Strain as a Risk Factor for Obesity, Physical Inactivity and Type 2 Diabetes - a Multi-cohort Study

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2897-3
Title: Job Strain as a Risk Factor for Obesity, Physical Inactivity and Type 2 Diabetes - a Multi-cohort Study
Author: Nyberg, Solja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: URN:ISSN:2342-317X
Abstract: Work is a common source of stress in modern societies. Job strain is the most widely used definition of work stress referring to a condition in which an employee has simultaneously high psychological job demands and a low level of work control. The aim of this study was to examine the extent to which job strain might increase the risk of incident type 2 diabetes and is associated with diabetes risk factors, such as obesity and physical inactivity. Data were obtained from the cohort studies participating in the European IPD Work Consortium. The analyses were based on individual-level data from 19 studies and up to 170 000 participants. Job strain and lifestyle factors were assessed by questionnaires and biological risk factors were measured in a biomedical examination in eight studies. Incident type 2 diabetes was ascertained from electronic health and mortality registers, repeated glucose-tolerance tests during the follow-up, or annual questionnaires. Operationalized definitions of job strain, lifestyle and covariate variables were harmonised before any analysis of the associations or linkage to outcome data. In harmonisation analyses, abbreviated scales, that were comparable to the complete scales, were developed. Job strain was associated with diabetes and its risk factors. After adjustment for age and sex, the odds ratio of having job strain was 1.19 (95% CI 1.13-1.25) times higher for class-I obese participants (BMI 30 to less than 35km/m2), and 1.30 (95% CI 1.16-1.46) times higher for the combined class II and III obesity groups (BMI at least 35 kg/m2), compared to normal-weight participants (BMI 18.5 to less than 25 kg/m2). Job strain was also associated with physical inactivity (odds ratio 1.36, 95% CI 1.25-1.48). The risk of incident diabetes was 1.15 (95% CI 1.06-1.25) times higher among the participants who reported job strain than among those who did not. This association was also observed in the subgroups, including those with and without lifestyle risk factors, and before and after adjustment for lifestyle factors including obesity and physical inactivity. According to cross-sectional analysis adjusted for age, sex and socioeconomic position, the odds for diabetes were 1.33 (95% CI 1.13-1.56) higher among participants with job strain as opposed to those without. In conclusion, these findings show a robust association between job strain, diabetes and its key risk factors. Nonetheless, the effect size was modest, suggesting that interventions to reduce job strain would not be very effective in combating diabetes on the population level.Työstressi on yleinen vaiva työssäkäyvillä. Euroopan Unionin tietojen mukaan noin viidennes työntekijöistä kokee työstressiä, mutta arviot yleisyydestä vaihtelevat määritelmästä ja tutkimuksesta riippuen 5% ja 80% välillä. Eniten tutkitun työstressimallin mukaan työstressi ilmenee tilanteessa, jossa työn vaatimukset ovat suuret ja työn hallinta vähäistä. Tällaisen stressin arvellaan voivan heikentää elämänlaatua ja olevan yhteydessä useisiin haitallisiin terveysvaikutuksiin. Varsinainen tutkimustieto aiheesta perustuu kuitenkin usein pieniin aineistoihin sekä ristiriitaisiin tuloksiin. Tämän työn tavoitteena oli tutkia työstressin yhteyttä diabetekseen sekä sen riskitekijöihin, erityisesti lihavuuteen sekä fyysiseen passiivisuuteen, laajassa monikansallisessa tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa käytetään IPD-Work-konsortion tutkimusaineistoa ja analysoidaan 19 tutkimuskohorttia. Tulokset perustuvat enimmillään 170 000 tutkittavaan työntekijään. Työstressiä sekä elintapoja kuvaavat tiedot saatiin osallistujan täyttämistä kyselylomakkeista. Biologiset riskitekijät, kuten verenpaine sekä kolesteroli, mitattiin osassa tutkimuskohorteista. Diabetekseen sairastuminen määritettiin kohortista riippuen rekisteritietojen, seurantakyselyjen tai toistettujen glukoosimittauksien perustella. Kaikki muuttujat harmonisoitiin ennen analyysien suorittamista ja vastemuuttujiin yhdistämistä. Kaikissa tutkimuskohorteissa ei ollut käytetty alkuperäistä, standardoitua mittaria työstressin määritykseen. Tästä johtuen työ aloitettiin vertaamalla näitä osittaisia skaaloja alkuperäisillä mitattuihin. Tuloksena havaittiin riittävä yhdenmukaisuus osittaisten sekä alkuperäisten mittareiden välillä. Täten jatkoanalyysien kannalta osittaisten mittarien käyttö todettiin hyväksyttäväksi. Työstressin havaittiin olevan yhteydessä sekä diabetekseen sairastumiseen (ikä- ja sukupuolivakioitu vaarasuhde 1.19, 95% luottamusväli 1.13-1.25) että sen riskitekijöihin, erityisesti elintapamuuttujiin. Voimakkaimmat yhteydet havaittiin lihavuuden, fyysisen passiivisuuden ja diabeteksen suhteen. Työstressin ei havaittu olevan yhteydessä verenpaineeseen tai kolesteroliarvoihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että havaitut yhteydet työstressin ja diabeteksen, lihavuuden, fyysisen passiivisuuden välillä olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta heikkoja. Näiden tulosten perusteella työstressiä vähentävien interventioiden vaikutus diabeteksen ilmaantuvuuteen jäisi väestötasolla vähäiseksi.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2897-3
http://hdl.handle.net/10138/175214
Date: 2017-03-11
Subject: kansanterveystiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record