Käärme-alkuiset perinnäiset paikannimet

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702071252
Title: Käärme-alkuiset perinnäiset paikannimet
Author: Valkeinen, Sonja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702071252
http://hdl.handle.net/10138/175435
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielmassa selvitetään, minkälaisille luonnonpaikoille ja millä perusteilla Käärme-alkuisia nimiä on annettu ja minkälaisia annetut nimet ovat rakenteeltaan. Aineistona käytetään Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistosta kerättyjä paikannimiä, jotka käsittävät kaikkiaan 2217 nimeä ja 2147 eri luonnonpaikkaa. Nimistä 71 % on luokiteltu maastonimiksi ja 29 % vesistönimiksi. Joukossa on sekä primaarinimiä (91 % nimistä, tyyppi Käärmekuru) että sekundaareja, muita paikannimiä joko kokonaan tai osittain sisältäviä nimiä (9 % nimistä, tyyppi Käärmekurunnotko). Aineistoa analysoidaan toisaalta perinteisin onomastisin menetelmin, toisaalta syntaktis-semanttisen luokittelumallin avulla. Nimissä esiintyviä lekseemejä ja lekseemeihin liittyviä merkityksiä tutkitaan käyttäen hyväksi etymologisia ja murteellisia sanakirjoja sekä Kotimaisten kielten keskuksen arkistotietoja. Täten selvitetään, mitä nimissä tavattavat leksikaaliset elementit (esimerkiksi uopaja ja lukko) tarkoittavat ja millaisina nimenantajat ovat nähneet paikat nimenantohetkellä. Aineiston paikkoja tutkitaan myös satelliittikuvista, kartoista ja arkistotiedoista. Näin selvitetään nimettyjen paikkojen erityispiirteitä (esim. kivisyyttä, hiekkaisuutta, korkeutta), paikkoihin liitettyjä tarinoita sekä sitä, onko jonkin Käärme-alkuisen nimen lähellä muita Käärme-nimiä. Syntaktis-semanttisessa luokittelussa nimet jaetaan kieliopillisiin, rakenteellisiin nimenosiin, joilla kullakin on oma funktionsa. Aineiston yleisin nimityyppi on 2 CA (tyyppi Käärmeharju), joka on myös muussa suomalaisessa paikannimistössä hallitseva rakennetyyppi. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että Käärme-nimiä on tyypillisesti annettu kivisille ja louhikkoisille paikoille, joissa esiintyy tai on arveltu esiintyvän runsaasti käärmeitä. Aineistossa korostuvat kiviset ja kallioiset paikat ja erityisesti maankohoumat, vesistöpaikoissa myös niemet. Nämä paikat vastaavat hyvin käärmeiden luontaisia elinympäristöjä. Rakenteellisesti nimet ovat melko yksinkertaisia: 96 % niistä noudattaa syntaktis-semanttista tyyppiä 2 CA. Tarinoita käärmeiden mukaan nimettyihin paikkoihin liitetään harvakseltaan, mutta toistuvasti. Tyypillisiä ovat erityisesti kertomukset käärmeiden käräjistä sekä kruunupäisestä käärmeestä.
Discipline: Finnish Language
Suomen kieli
Finska språket


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kaarmeal.pdf 20.66Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record