Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702081268
Title: Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective
Author: Merenmies, Matilda
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uskonnonvapauden toteutumista suomalaisissa peruskouluissa. Tarkoituksena on selvittää miten Suomi noudattaa kansainvälisten ihmisoikeuksien ja perustuslain vaatimuksia. Tutkielma sisältää tiiviin katsauksen uskonnonvapauteen ihmis- ja perusoikeutena, erityisesti julkisessa kontekstissa sekä kouluissa, jonka pohjalta tutkielmassa arvioidaan Suomen koulujen käytäntöä. Metodologinen lähestymistapa on pääosin oikeusdogmaattinen, jonka rinnalla hyödynnetään kriittisen lainopin lähestymistapaa. Lisäksi tutkielmassa pyritään kartoittamaan mahdollisesti tarvittavia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai soveltamiseen (de lege ferenda). Päälähteinä käytetään kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisukäytäntöä, kotimaisten ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja, sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkielma koostuu neljästä kokonaisuudesta, joita seuraavat tutkielman tulokset ja päätelmät. Ensimmäinen osio rajaa aiheen käsittelyn ja avaa tutkimusaiheen kontekstia. Tätä seuraa tiivis katsaus keskeisiin valtiosääntöoikeudellisiin perusteisiin, jotka luovat pohjan myöhemmälle tarkastelulle. Kolmas pääluku tarkastelee uskonnonvapautta perus- ja ihmisoikeutena ja pyrkii tuomaan esiin tämän oikeuden sisällön ja vaikutukset erityisesti oikeuskäytännön avulla. Neljäs pääluku käsittelee suomalaisten koulujen käytäntöä uskonnonvapauden toteutuksen osalta ja tarkastelee tätä erityisesti edellisen luvun kansainvälisen oikeuden asettamien vaatimusten sekä kotimaisten laillisuusvalvojien lausuntojen kautta. Uskonnonvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus ja yksi perustavista oikeuksista demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä oikeus asettaa valtiolle sekä positiivisia että negatiivisia toimintavelvoitteita. Uskonnonvapauden sisältö ja vaikutukset määrittyvät vahvasti kansainvälisten ihmisoikeusorgaanien oikeuskäytännössä. Nämä tulkinnat heijastuvat kotimaiseen käytäntöön ja määrittävät uskonnonvapauden sisältöä. Näin ollen tutkielmassa selvitetään uskonnonvapauden ulottuvuuksia sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sekä YK:n ihmisoikeuskomitean (KP-komitea) käytännössä ja kiinnitetään huomiota näiden ratkaisukäytännön eroavaisuuksiin. Tutkielmassa pohditaan valtion harkintamarginaalin luonnetta EIT:n käytännössä ja kiinnitetään huomiota harkintamarginaalin ongelmalliseen rooliin erityisesti uskonnonvapauden soveltamisessa. Suomi on virallisesti sekulaari valtio mutta evankelis-luterilaisella kirkolla on valtion toiminnan piirissä erikoisasema. Ev.lut. kirkolla on edelleen merkittävä rooli yhteiskunnassa, erityisesti kouluissa. Suurin osa kirkon ja ev.lut. uskonnon roolista kouluissa perustuu perinteeseen ja sitä perustellaan kulttuurisilla perusteilla. Julkisuudessa on käyty huomattavaa keskustelua uskonnollisesta sisällöstä koulujen toiminnassa, mutta suurin osa keskustelusta on keskittynyt suvivirteen ja koulujen kevätjuhlaan. Pääasia ja tämän tutkielman aihe on kuitenkin paljon laajempi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uskonnollista sisältöä peruskouluissa kattaen uskonnonopetuksen, aamunavaukset sekä muita uskonnollisia käytäntöjä, joita koulujen toiminnassa ilmenee, sekä arvioidaan näiden toimintojen yhteensopivuutta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja näin ollen perustuslain kanssa. Suomessa uskonnonopetus on järjestetty niin, että eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat saavat opetusta lähtökohtaisesti eri oppiaineissa ja eri ryhmissä. Uskontokuntaan kuuluville oman uskonnon opetus on pakollista. Vaikka lain nojalla tämä opetus on tunnustuksetonta, käytännössä näin ei useinkaan ole. Näin ollen opetuksen pakollisuus on negatiivisen uskonnonvapauden kannalta ongelmallista. Suomen koulujen moninainen uskonnollinen sisältö ja tästä johtuvat, lisääntyneet poikkeusjärjestelyt ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikkien oppilaiden uskonnonvapauden suojaaminen kouluissa käy käytännön syistä mahdottomaksi. Tutkielman tulos viittaa suomalaisen käytännön puutteellisuuteen ihmisoikeusvelvoitteiden osalta, erityisesti KP-komitean linjausten osalta. Kristitty uskonto läpäisee suomalaiset koulut tavalla, joka ei vastaa valtion neutraliteettivaatimusta. Vaikuttaa tulosten perusteella siltä, että kotimaiset viranomaiset ja päättäjät ovat taipuvaisia luottamaan EIT:n laajaan harkintamarginaaliin uskonnonvapautta kouluissa koskevissa asioissa. KP-komitean päätöksille annetaan liian vähän painoarvoa, eikä sitä, että KP-sopimuksen soveltamista ei koske harkintamarginaali, juuri huomioida. Tähän tuntuu vaikuttavan se, ettei Suomea koskevia, juuri tätä asiaa koskevia valituksia, eikä spesifisti Suomen olosuhteita koskevia tapauksia ole viime aikoina ratkaistu. Perustuslakivaliokunta on taipuvainen suojaamaan nykytilaa ja perinteitä ja on haluton huomioimaan muutostarpeita huolimatta apulaisoikeuskanslerin viimeisimmistä suosituksista. Nykytilan säilyttämistä perustellaan perinteellä ja kulttuurilla kiinnittämättä juuri huomiota siihen, etteivät nämä ole perustuslain sallimia rajoitusperusteita. Erityishuomioita tulisi kohdentaa näihin ongelmakohtiin erityisesti siksi, että kyse on haavoittuvaisessa asemassa, pakollisen peruskoulun piirissä olevien lasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.The aim of this master’s thesis is to find how and if Finnish practice in schools regarding religious content is reconcilable with the current requirements of international human rights law and constitutional fundamental rights. This thesis offers a concise view on freedom of religion particularly in the public sphere and in the context of schools as a basis for the further evaluation of possible problems within Finnish practice. The main methodological approach is legal dogmatics with elements of critical legal study. Additionally, an element of de lege ferenda is applied. The main sources for this study include resolutions passed by the supreme guardians of Finnish law, jurisprudence of international human rights tribunals, jurisprudential literature and other academic works. The study is composed of four main segments followed by the findings and discussion. The first section of the thesis presents the framework and context for the study. This is followed by a summary of relevant and fundamental constitutional factors and international human rights instruments that are necessary for the further examination of freedom of religion in particular. The third chapter discusses the content and implications of freedom of religion as a fundamental and human right especially through jurisprudence. The fourth chapter maps out Finnish practice in school and applies the findings of chapter three to these and evaluates stances adopted by domestic authorities. Freedom of religion is an integral fundamental and human right and is one of the bases of a democratic society. This right imposes both positive and negative obligations on the state. The implications of this right are subject to the interpretations made by international human rights tribunals, which in turn shape the practical requirements at the state level. Therefore this thesis clarifies the contents of freedom of religion as a human right through the jurisprudence of both the European Court of Human Rights (ECtHR) and the United Nations Human Rights Committee (CCPR) and highlights differences in the stances adopted by these two human rights instruments. This study considers the nature of the margin of appreciation doctrine especially in ECtHR jurisprudence concerning freedom of religion and frames the problematic implications of the broad use of the margin in these cases. Finland is officially a secular country but awards special status to the Evangelical Lutheran Church of Finland. The church maintains a significant position within Finnish society, including schools. Most of this practice is founded on tradition and justified through cultural significance. There has been considerable public debate on the issue of religious content in schools, but this de-bate has mostly centred on one hymn sung at spring term festivities. The actual issue and subject of this thesis are much broader. This thesis examines religious content in Finnish basic education covering religious education, morning assembly, the Hymn-Quiz and other religious activities that schools partake in and evaluates this practice in the light of human rights jurisprudence and the constitution. Finnish religious education is carried out in a sectarian and segregated manner. Education in the pupils’ own religion is obligatory for pupils with officialized religious affiliation. Although this religious education is non-confessional according to law this is often not the case in practice. Therefore the compulsory nature is a problem for the actualization of freedom of religion. The large variety of religious content in Finnish schools and the consequent opt-out schemes have lead to a situation that makes protecting freedom of religion of all pupils equally unfeasible for practical reasons The results of this study suggest that current Finnish practice is not in line with all the requirements of international human rights law, especially those set by the ICCPR. Christian religion permeates Finnish schools in a manner that does not comply with the requirements for state neutrality. It would appear that domestic authorities are inclined to rely on the broad margin of appreciation evident in the ECtHR’s judgments regarding freedom of religion in school. Too little weight is placed on the resolutions of the CCPR apparently because there have been no recent cases brought by Finnish nationals or cases pertaining to the exact issues that are subjects of complaint in Finland. The Constitutional Law Committee is inclined to protect tradition and reluctant to address necessary changes despite of recent suggestions made by the Deputy Chancellor of Justice. Tradition is not on its own a justification for infringement on freedom of religion. Special attention should be paid to these issues especially because of the vulnerable position of children in compulsory schooling.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201702081268
http://hdl.handle.net/10138/175458
Date: 2017
Discipline: Valtiosääntöoikeus
Constitutional law
Statsförfattningsrätt


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Merenmies_MastersThesis_Final.pdf 1003.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record