Valtiotieteellinen tiedekunta (15.12.2016->)

 

Recent Submissions

  • Wide, Elisabetg (Helsingin yliopisto, 2017)
    This master’s thesis examines migrant care and domestic work in private households in Finland as affective labour. This particular spectrum of reproduction is approached from the perspectives of migrant workers and employers. Firstly, the thesis analyses how workers express affective and precarious aspects of their labour. Secondly, the thesis demonstrates how the demand for privately employed care and domestic work is produced, and discusses what this bought service consists of. Finally, everyday boundary making between workers and employers in the private household is studied. The research material consists of 16 semi-structured thematic interviews, half of which are conducted with individuals from the Philippines, who have moved to Finland and are working with care and domestic work in private households, and half with individuals living in Finland who employ a migrant care and domestic worker from the Philippines. A qualitative, theory-driven reading of the material is done in the analysis. The analysis departs from a theoretical perspective on emotions as affects that are organised in order to express social power relationships. The analysis is based on research discussions on affect, affective capitalism, precarisation, reproduction and the neoliberal organisation of care. The thesis is situated in an area of sociological care research and research in affective labour. The thesis shows how affects are organised in social reproduction, of which they are an integral part. The analysis demonstrates how the informants working with care and domestic labour express affects such as love, happiness, gratitude and humility in relation to their work. These are interpreted as precarious affects that express the particular neoliberal and postcolonial context that the workers move in, and the migratory experiences and the legally insecure positions of the workers. The informants are affected in a way that constructs them as productive workers, which touches upon the affective dimension of value production. The worker affects the children, the household and the employer, not only liberating time but also producing positive affects in the home, directly increasing the well-being of the employer and thus also their productive capacity. Social reproduction is consequently linked to value production in society. The workers not only reproduce the household and the individuals, but also society as a whole. In addition, the analysis shows, on the level of individual employers, how the demand for private care and domestic work is produced in a contemporary Finnish context through a combination of different structural factors. The private day care allowance and the tax reduction are practices through which the state encourages private employment. Cuts to social and health care services cause unavailable public day care. The precarisation of work life and the gendered division of labour in the household makes combining family with work harder for (female) informants. What is bought is mainly inexpensive time, which is spent together with the children or in order to work for longer hours. Finally the thesis examines how affects are manifested in the relationship between workers and employers, through everyday boundary making practices in the private household. The relationship shows the imprint of social power structures and of mutual but also asymmetric dependence, which is expressed through ambivalences and tensions. The precarious juridical position of the worker implies a conditional character for the relationship. The social order is re-created through everyday practices, such as a worker disappearing when guests enter the house, or a worker who stays longer to care for the children when the employer once again is working over-time. The analysis is situated in a context defined by contemporary capitalism, in which migrating persons are produced as flexible, inexpensive workers and reproductive labour is poorly valued. This context make up the frame for the affective reactions of the workers. The analysis emphasises that the demand for private care and domestic labour depends on high income earners who receive subsidises and allowances for employing. In addition, it requires the production of a flexible feminine migrant labour force, which perform diverse work tasks in exchange for a low salary.
  • Nettamo, Samuriina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Koulutustaso ja osa koulutusaloistakin periytyvät Suomessa suhteellisen voimakkaasti ilmaisesta koulutuksesta huolimatta. Tutkielman tavoitteena on laadullisin menetelmien luoda ymmärrystä ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden mekanismeista sekä hahmottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa tukevia tekijöitä. Tutkielma luo kuvaa sellaisista elämäntapahtumista ja kokemuksista, joiden seurauksena ei-akateemisten perheiden lapset ovat päätyneet opiskelemaan yliopistossa. Tarkastelun kohteena ovat myös sellaiset tekijät, jotka kohderyhmä on kokenut vaikeuttavan yliopisto-opintojen toteutumista. Aineiston työlle muodostavat 282 vastausta tutkielmaa varten luotuun verkkokyselyyn. Tutkielmassa hyödynnetään elämänkulun merkittäviin tapahtumiin keskittyvää teoreettista viitekehystä. Teoreettiseen viitekehykseen perustuen työssä luodaan uusi käsite, ”mahdollisuuskokemukset”. Käsitteellä viitataan työssä sellaisiin elämänkululle merkityksellisiin hetkiin, ajanjaksoihin ja tapahtumakulkuihin, joissa kehittyy kokemus mahdollisuudesta opiskella yliopistossa. Analyysissä hyödynnetään narratiivista tutkimusotetta. Aineiston vastauksia tarkastellaan juonellisia tapahtumakulkuja sisältävinä tarinoina. Analyysi osoittaa, että aineiston kertomusten sisältämät elämäntapahtumat jäsentyvät neljään luokkaan niille tyypillisten ajallisten piirteiden ja mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneiden tekijöiden perusteella. Nämä luokat voidaan sijoittaa tapahtumien ajallista luonnetta kuvaavalle janalle, jonka toisessa ääripäässä korostuu yksittäinen hetki ja toisessa ääripäässä jatkuvuus. Luokkien nimet – tapaus, reflektio, henkilöt ja minäarviot – kuvastavat mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneita tekijöitä. Analyysi osoittaa, miten niin yksittäiset sattumanvaraisetkin hetket, kuin pidemmällä aikavälillä kumuloituvat tapahtumasarjat, muokkaavat koulutuspolkua. Aineiston kertomusten voidaan nähdä karkeasti jakautuvan kahteen ryhmään koulutuspolkujen johdonmukaisuuden perusteella. Toisessa ryhmässä akateeminen koulutuspolku on näyttäytynyt luontevana tai itsestään selvänä päämääränä usein jo lapsuudesta. Tämän ryhmän kertomuksissa korostuvat yliopisto-opintojen toteutumista tukevat resurssit: vanhempien tuki, oppimisille myönteinen kulttuurinen pääoma, sosiaaliset verkostot, kannustava ja innostava oppimisympäristö koulussa, myönteiset arviot itsestä oppijana sekä asuinalue pedagogisine eetoksineen elinympäristön luojana. Toisissa kertomuksissa yliopisto-opinnot ovat toteutuneet usein erilaisten työ- ja opiskelukokeilujen sekä sattumien myötä. Keskeisimmät tekijät, jotka olivat vaikeuttaneet yliopisto-opintojen näkemistä varteenotettavana vaihtoehtona, olivat kielteiset mielikuvat itsestä oppijana, vanhempien vähäinen tuki, kodin ammattikoulutusta arvostava ilmapiiri ja akateemisen maailman vieraus. Aineisto tuo esille, miten toisaalta yksilön toimijuus sekä toisaalta elinympäristön ehdot ohjaavat koulutuspolun muodostumista.
  • Salleh-Hoddin, Amiirah (Helsingin yliopisto, 2013)
    Research on the ethnic Malay minority in Singapore has attempted to examine the issue of the community’s academic underachievement over the years tend to only look at it through the lens of historical and socio-political factors. This exploratory study is thus to contribute to the limited literature on Malays in Singapore from a socio-psychological perspective, especially in relation to Malay ethnic identification, perceptions of prejudice, and academic underachievement. Results of the study show that beliefs about ethnic injustice, but not academic performance, had more of an effect on psychological disengagement among ethnic Malay-Muslim students in Singapore. Higher ethnic identification predicted greater psychological disengagement, particularly discounting processes, as well as accounted for lower academic self-concept in general and also in the two subscales of academic confidence and academic effort. Rather than used as a justification to continue the harmful narrative of ‘cultural deficit’ and ‘minority mindset’, it is hoped that knowing the relationship between ethnic identification and academic self-concept and psychological disengagement processes in the academic domain would help inform future research in finding new targeted ways to counter these behaviours and increase achievement.
  • Nguyen, Quang Minh (Helsingin yliopisto, 2017)
    This study examines the cyclicality of discretionary fiscal policy in Vietnam using annual time series from 1990 to 2015. The change in cyclically adjusted balance (fiscal impulse) is utilized as the indicator of active fiscal action, while the output gap as the proxy for business cycle. Evidence shows discretionary fiscal policy follows a procyclical trend over business cycles, but reversed since 2008. In addition, discretionary fiscal policy is more procyclical during recessions than in booms. Finally, discretionary fiscal policy tends to react to inflation in a stabilizing way, i.e., contractive after inflation surges and expansive after inflation dives. This suggests that Vietnam has been using discretionary fiscal policy to stabilize general price level rather than output cycles.
  • Sundén, Fredrika (Helsingin yliopisto, 2017)
    Syftet med avhandlingen är att undersöka hur Finlands största dagstidning Helsingin Sanomat representerar de centrala parterna i Ukrainakrisen i pressfotografier med tillhörande rubriker, ingresser och bildtexter. Analysen fäster särskild uppmärksamhet vid hur Rysslandsbilden konstrueras och hurdan bilden är. Vidare är syftet att undersöka om Finlands gemensamma historia med Ryssland och Finlands position bland västländerna har påverkat Rysslandsbilden. Området för avhandlingen är visuell konfliktjournalistik. Analysmaterialet består av 840 fotografier som har publicerats i Helsingin Sanomats pappersversion under cirka åtta månader 2014. Två forskningsmetoder tillämpas: kvantitativ innehållsanalys och kritisk diskursanalys. Målet med den kvantitativa analysen är att registrera innehållet i fotografierna samt att kartlägga mönster och tendenser i materialet i sin helhet. Resultatet används för att motivera urvalet av fotografier för den kvalitativa diskursanalysen, som används för att analysera hur de centrala parterna i krisen representeras. Avhandlingens teoretiska referensram består av Norman Faircloughs kritiska diskursanalys samt av teori om fiendebilder utgående från exempelvis Marja Vuorinen och Vilho Harle. Resultatet för analyserna visar att de centrala parter i Ukrainakrisen som Helsingin Sanomat identifierar följer den allmänna uppdelningen: Ryssland, Ukraina, den ukrainska civilbefolkningen, de proryska rebellerna och västländerna. Tidningen lyfter även upp ytterligare en part, nämligen Finland. I sin visuella rapportering betonar tidningen ofta krisens möjliga negativa följder för Finlands ekonomi, i och med Finlands bilaterala förhållande till Ryssland. Samtidigt får de finländska politikerna och president Sauli Niinistö rollen som neutrala medlare mellan västländerna och Ukraina å ena sidan och Ryssland å andra sidan. Vidare visar de empiriska resultaten att det finns skillnader i hur parterna i Ukrainakrisen representeras i Helsingin Sanomats visuella diskurs. Tidningen konstruerar en fiendediskurs kring Ryssland och de proryska rebellerna. Samtidigt representeras Ryssland som ett ekonomiskt och militärt hot i förhållande till Finland, Ukraina och de övriga västländerna. De proryska rebellerna fungerar som ett ställföreträdande exempel på Rysslands militära makt, samtidigt som de representeras som aktiva krigare och får personifiera krisens grymheter och våldsamhet. Civilbefolkningen i östra Ukraina representeras som krisens offer, medan västländerna representeras som skeptiska och fördömande i förhållande till Ryssland. Forskningsresultatet stämmer överens med tidigare forskning som visar att parterna i en konflikt tenderar behandlas ojämlikt i mediernas rapportering. Mediernas urval av fotografier och de diskurser som produceras påverkas av den kultur där de verkar och av det egna landets inblandning. Forskningsresultatet visar att Finlands gemensamma historia med Ryssland har påverkat hur Helsingin Sanomat representerar parterna i Ukrainakrisen i sin visuella diskurs.
  • Altonen, Jussi (Helsingin yliopisto, 2017)
    The public debate in Finland around the subject of immigration ever since the start of the “immigrant crisis” in 2015 has often been polarized in nature, seemingly unable to create any increase in mutual understanding between those who are more opposed and those who are for it. According to some our whole society has been divided in relation to this issue, leading to many refusing to take part in the discussion at all. The hypothesis of this study is that part of the reason for the failure of the debate is a result of modernity and it´s individualizing effects as outlined by Polish sociologist Zygmunt Bauman. This thesis is an attempt to analyze the debate about immigration in order to find instances of identity construction. The material consists of two separate TV-shows produced by the public broadcasting company YLE, titled “A2: Insecurity-night” and “A2: Immigration night”. The analysis is done by utilizing the analytical tools provided by positioning theory, an analytical tool not yet used in this context. It´s strength lies in its provision of discursive tools that allow for the analysis of dialogue in which identities for self and other are created within social situations. In addition positioning theory offers a particular tool, ‘the positioning triad’, which allows for the analysis of the effects that individual moral systems have on discursive conflict. It´s main implication being that the difference in morality systems explains many of those conflicts. The analysis shows that identities are often evoked for self and other in the televised discussion around immigration. Those more opposed to immigration often created “surrogate identities” of women, children and elders as a means to argue against its development, while those who saw the provision of asylum for immigrants as a positive development, evoked highly moral or amoral characterizations for self and other as a means to argue for it. In accordance with earlier research of discursive conflicts, the difference in
  • Cowie, Ian (Helsingin yliopisto, 2017)
    The purpose of this study was to examine how media representations of masculinity, patriotism and militarism in the Ultimate Fighting Championship (UFC) relate to other corporate and political interests, and, in what ways (if any) does the UFC act to legitimize violence within the sport of mixed-martial-arts (MMA). This research was carried out within the theoretical framework of the “New American Militarism” (Bacevich, 2013) , as well as hegemonic masculinity (Connell, 1995). Through a critical content analysis of 13 “UFC Fight for the Troops” videos, it was argued that UFC has a symbiotic relationship with the U.S. military. The goal of this research was to contribute to a further understanding of the how political ideologies found in sports shape our daily lives. The paper examined ways U.S. military uses the UFC as a means to build morale for its troops before they are sent to war, and how the UFC benefits from the U.S. military through financial support and an increased fan base. Moreover, the UFC promotes nationalism and patriotism by making competition between individuals appear as competition between nations. One of the more significant findings to emerge from this study was provided by showing how the UFC legitimizes violence within the sport of MMA. We can see obvious consequences of this for the athletes, but more research is needed to understand how this relationship has evolved over time, and how it shapes the worldview of millions of viewers.
  • Alastalo, Annastiina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Työssä tarkastellaan vertaisryhmän vaikutusta rikosuran alussa tulevaan rikosuraan tutkimalla sijaisrikoskokemusten yhteyttä rikosten tekoon vankilatuomion päätyttyä lyhytaikaisvangeilla. Vertaisryhmän rikosaktiivisuuden yhteys nuorten rikoskäyttäytymiseen on useissa tutkimuksissa todettu ilmiö, mutta siihen liittyviä mekanismeja ei ole tyhjentävästi onnistuttu selvittämään. Sijaisrikoskokemuksia tutkitaan mahdollisena kaveripiirin rikosaktiivisuutta välittävänä tekijänä. Sijaisrikoksia tiukasti määriteltynä on tutkittu vasta jonkin verran, vaikka aiempaa tutkimusta rikoskumppaneiden rekrytoimisesta ja muusta vertaisryhmän vaikutuksesta on olemassa. Myös yksilöllisen alttiuden eli itsekontrollin yhteyttä sekä varhaisen rikostaipumuksen yhteyttä tarkastellaan mahdollisina selittävinä tekijöinä. Lähtökohtina tutkimukselle on sosiaalistumista painottava oppimisteoreettinen näkökulma, itsekontrolliteoria sekä tilanneteoriat, jotka painottavat tilanteellista vaikutusta ja valikoitumista. Aineistona työssä käytetään Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuonna 2007 keräämää lyhytaikaisvankiaineistoa, josta käytetään kyselylomakkeella kerättyä määrällistä aineistoa. Aineisto on kerätty toimittamalla lomake kaikille kyselyhetkellä lyhyttä vankeustuomiota suorittaneelle 516 vangille vankiloihin, joissa kyselyyn vastattiin anonyymisti. Vangeista 72 prosenttia täytti lomakkeen ja tässä tutkitaan aineiston 340 miesvankia. Kyselylomake on laadittu elämänkulun kriminologian viitekehyksessä ja siinä on pyritty selvittämään lyhytaikaisvankien taustaa lapsuudesta alkaen, elinoloja ja kiinnistymistä erilaisiin sosiaalistumisinstituutioihin. Lisäksi aineistoon liitettiin Rikosseuraamusviraston luovuttama rekisteritieto uuteen rikokseen kuluneesta ajasta kahden vuoden seurannassa vankilatuomion päättymisen jälkeen. Tilastollisina menetelminä käytetään lineaarista regressioanalyysia sekä Cox-regressioanalyysia, joiden avulla tutkitaan sijaisrikoskokemusten yhteyttä rikoksiin vankilatuomion jälkeen itsearvioitujen rikosten mittarilla (lineaarinen regressioanalyysi) sekä rekisteripohjaisella rikoksella mitattuna (Cox-regressio). Täydentävänä analyysina tarkasteltiin sijaisrikosten yhteyksiä itsearvioituihin rikoksiin tulevaisuudessa luokiteltuna laadullisesti kolmeen kategoriaan lineaarisessa regressioanalyysissa. Sijaisrikokset ovat selvästi yhteydessä tulevaan rikosuraan lineaarisessa regressioanalyysissa itsearvioidulla rikosten teolla mitattuna. Lisäksi interaktiotarkasteluissa saatiin viitteitä siitä, että sijaisrikoskokemukset yhdessä matalan itsekontrollin kanssa ovat erityisen voimakkaasti yhteydessä tulevaan rikosuraan itsearvioiduilla rikoksilla mitattuna. Lisäksi iällä ja sijaisrikoskokemuksilla havaittiin osittain merkitseviä interaktioita siten, että paljon yllyttämistä kokeneilla, varhain rikosuran aloittaneilla yhteys rikosuraan on voimakkaampi kuin vanhempana aloittaneilla, paljon yllyttämistä kokeneilla vangeilla. Jonkin verran yllyttämistä kokeneilla yhteys on samansuuntainen, mutta ei tilastollisesti merkitsevä. Yhteys tulevaan rikosuraan mitattuna rekisteripohjaisella muuttujalla Cox-regressioanalyysissa merkitseviä yhteyksiä ei löytynyt, vaikka sijaisrikoskokemukset, joissa yllyttämistä on tapahtunut taitojen, uskaltamisen sillä yhteyksiä ei löytynyt juuri minkään muuttujan osalta. Cox-regressioanalyysissa yhteyttä testataan tiukemmin kriteerein, sillä menetelmä vaatii suurehkon aineiston yhteyksien tunnistamiseen ja rekisterissä näkyvä, vankilatuomioon tai yhdyskuntapalveluun johtava rikos on harvinaisempi kuin itseilmoitetut lievemmät rikokset. Kaplan-Meier-tarkastelussa havaittiin kuitenkin, että itsearvioidut rikokset tulevaisuudessa ennustivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi tulevaa toteutunutta rikosta seuranta-ajalla. Tulosten perusteella oletus vertaisryhmän sosiaalistavasta vaikutuksesta rikoskäyttäytymiseen saa tukea ja vaikutus näyttää ulottuvan myöhempään rikosuraan asti. Myös itsekontrolli vaikuttaa merkittävältä tekijältä. Tulosten perusteella näyttää, että impulsiiviset nuoret päätyvät rikosaktiiviseen seuraan, jossa yllyttämistä tapahtuu, mutta matala itsekontrolli on altistava tekijä myös siten, että impulsiivisten nuorten yllyttäminen johtaa erityisen korkeaan rikostasoon verrattuna yllyttämiseltä välttyneisiin impulsiivisiin nuoriin. Yksilöllisten alttiuksien tarkastelu vaikuttaa siis myös hyödylliseltä tutkittaessa vertaisryhmän vaikutusta rikoskäyttäytymiseen nuorilla. Rikosuralle päätymisessä on kuitenkin selvästi sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä, joita sijaisrikoksiin yllyttäminen heijastaa. Toimenpiteinä ehdotetaan varhaista puuttumista ja riskiryhmässä olevien impulsiivisten nuorten tavoittamista koulun ja vanhempien yhteistyönä ja voimavarojen tukemista vanhemmilla, jotta erityisesti sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tavoitetaan.
  • Heiti, Jenni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen aiheena on natiivimainonta, jolla tarkoitetaan tässä median verkkosivustoilla esiintyvää, toimitukselliselta aineistolta näyttävää mainontaa. Natiivimainonnan on nähty uhkaavan journalismin riippumattomuutta, sillä yleisö erehtyy helposti luulemaan sitä journalistiseksi sisällöksi ja suhtautuu siihen tällöin kritiikittömämmin. Mainostajat taas ovat kiinnostuneita natiivimainonnasta juuri sen tehokkuuden vuoksi. Ratkaisuksi journalismin ja mainonnan väliseen ongelmaan on ehdotettu läpinäkyvyyttä: natiivimainonnan tuotantotapojen ja sidonnaisuuksien avaamista ja selkeää merkitsemistä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavalla natiivimainonta pyrkii edistämään – tai häivyttämään – läpinäkyvyyttä. Lisäksi selvitetään, millaisina natiivimainonnan sisällöt esiintyvät ja millaisia vaikuttamisen keinoja niillä on käytössään. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty Michael Karlssonin, Matt Carlsonin, Vilma Luoma-ahon ja Petro Poutasen sekä Bartosz W. Wojdynskin läpinäkyvyyden ja natiivimainonnan tutkimuksia. Aineistona on 89 natiivimainosta, jotka on julkaistu neljän suurimman printtiuutismedian Ilta-Sanomien, Iltalehden, Helsingin Sanomien ja Kauppalehden verkkosivustoilla tammi- ja helmikuussa 2017. Tutkimusmenetelminä on käytetty sisällönanalyysia, jonka avulla on tarkasteltu natiivimainonnan läpinäkyvyyttä ja sen ilmenemismuotoja, sekä kehysanalyysia, jota on käytetty natiivimainonnan sisältöjen vaikutuskeinojen tutkimiseen. Tutkimuksessa selvisi, että suomalainen natiivimainonta on asianmukaisesti mainonnaksi merkittyä ja se noudattaa merkitsemistavoissa Julkisen sanan neuvoston ja Mainonnan eettisen neuvoston ohjeistuksia. Muissa läpinäkyvyyden keinojen hyödyntämisessä on kuitenkin puutteita. Mainostajaa ei merkitä riittävän selvästi, lähteisiin viitataan satunnaisesti, samoin linkit alkuperäislähteisiin puuttuvat useissa tapauksissa. Faktojen tarkistamisen mahdollisuus on puutteellista ja yleisön mahdollisuus palautteeseen puuttuu lähes kokonaan. Useassa tapauksessa natiivimainonta ei erotu riittävän selvästi toimituksellisesta aineistosta. Natiivimainonnan sisällöt pyrkivät mukailemaan journalismin juttutyyppejä. Niistä on löydettävissä ilmiöjutun, palvelupalstojen, uutisen, henkilökuvan ja reportaasin piirteitä. Sisällön objektiivisen ja riippumattoman tarkastelun sijaan ne kuitenkin keskittyvät pelkästään tietyn tuotteen tai palvelun mainostamiseen tai yrityksen brändi-identiteetin rakentamiseen. Sisällöissä erottuu kehyksiä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan yleisöön varoittelemalla, arjen helpotusta lupailemalla, haaveita luomalla tai esittämällä muutoksen mahdollisuus. Tutkimustulosten perusteella on pääteltävissä, että uutismedioiden alustalla esiintyvä natiivimainonta ei ole riittävän läpinäkyvää täyttääkseen ne kriteerit, joita journalismi siltä vaatii. Lisäksi on tulkittavissa, että natiivimainonta käyttää journalismin muotoa vain visuaalisena elementtinä mainonnassaan. Natiivimainonta näyttää toimitukselliselta aineistolta, mutta sen sisällöt keskittyvät mainontaan. Tämän voi nähdä suurena ongelmana, sillä yleisö sekoittaa natiiivmainonnan helposti toimitukselliseen aineistoon. Toisin sanoen natiivimainonta lainaa yleisön luottamusta journalismiin ja käyttää sitä kaupallisiin tarkoituksiin. On myös pääteltävissä, että natiivimainonnan sisältöjen läpinäkyvyyden kriteereitä ja laatua ei valvota riittävästi.
  • Ni Mhairtin, Sarah (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Family-based migration is deemed to be a principal method of international relocation. Within this category, spouses make up a significant percentage, yet their subjective experiences of migration are largely underrepresented in academic literature. In a world where numbers and statistics linked to globalisation and relocation dominate, there is a need to revert to the human experience; to put a face to the figures. Interpretative Phenomenological Analysis (IPA) aims to represent and interpret experiences, offering an insider’s perspective on phenomenon linked to contemporary living. This paper explores the subjective experience of couples who have come to Finland by the migration route of spousal reunification. Participants represent a well-educated, skilled workforce and consist of six couples range in age from mid-20s to 30s. By means of semi-structured, qualitative interviews, these couples explain and make sense of their migratory experiences; from the initial decision of the “sponsor” to relocate, the application process for spousal reunification and the long-awaited reunion, to the adaptation period to a shared life in a new society. Herein, they explore their many turbulent emotions, bureaucratic and practical challenges and integration into Finnish society. The primary research question “How do couples explain their subjective experience of migration via family reunification?”, is followed by “What meanings do they attribute to this experience?” and “How do they account for this lived experience?”. Such matters are given in-depth interpretations, encompassing emotions and the personal consequences of migration. This study offers a novel insight into the experiences of an underrepresented population in academic research. The Finnish setting gives the paper an interesting angle, given the country’s recent adaptation to a “receiving society” for migrants. As such, the results add to a growing body of literature related to modern day migratory patterns and experiences. These findings offer insight into personal accounts of relocation and provide a basis for future research, in addition to practical applications relevant to migration processes.
  • Holopainen, Jukka (Helsingin yliopisto, 2017)
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten toimitusjohtajat suhtautuvat heille suunnattuun markkinointisisältöön ja millaisia sisältöjä he haluavat ottaa vastaan. Työn lähtökohtana toimi markkinoinnin ja viestinnän alalla viime vuosina yleistynyt sisältömarkkinoinnin suuntaus, jossa pyritään voittamaan asiakkaan luottamus ja parantamaan asiakaskokemusta tarjoamalla markkinoinnin vastaanottajille sisältöjä, joita he pitävät kiinnostavina ja hyödyllisinä. Suomessa sisältömarkkinointiin liittyviä aiheita on alettu tutkia akateemisesti vasta viime vuosina, ja toimitusjohtajia markkinointisisältöjen kohdeyleisönä ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu. Kirjallisuuskatsauksen aluksi käytiin läpi sisältömarkkinointia ja sen ominaispiirteitä. Seuraavaksi tarkasteltiin aikaisempia viestinnän tutkimusperinteitä, joissa päähuomio on kiinnittynyt vastaanottajien motiiveihin käyttää mediaa. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin käyttösyytutkimus, joka on 2000-luvun kuluessa vallannut alaa myös markkinoinnin kohdeyleisöjen tutkimuksessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin viime vuosina Suomessa tehtyyn markkinoinnin käyttösyitä tarkastelevaan tutkimukseen ja toisaalta tutkimuksiin, joissa on selvitetty yritysjohdon kiinnostusta media- ja markkinointisisältöihin. Perinteisesti käyttösyitä on tutkittu määrällisillä metodeilla, mutta toimitusjohtajien näkemyksiä selvitettiin laadullisesti, jotta ennakko-oletukset eivät vääristäisi tuloksia. Aineistonkeruutavaksi valittiin teemahaastattelu. Kahdeksan toimitusjohtajaa haastateltiin, ja haastatteluista kertynyt tutkimusaineisto teemoiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena oli, että toimitusjohtajat toivovat laadukkaalta markkinoinnilta samanlaisia sisältöjä kuin laadukkaalta journalismilta. Samalla he kuitenkin edellyttävät maksetun sisällön erottuvan selkeästi toimituksellisesta sisällöstä. Haastatteluaineiston teemoittelussa löydettiin toimitusjohtajilta kolme pääteemaa markkinointisisältöjen käyttämiseen: tiedonhankinta, helppous ja luotettavuus. Lisäksi teemoittelun avulla löydettiin neljä pääteemaa markkinointisisältöjen sivuuttamiseen: huono kohdennus, puutteellinen laatu, epärehellisyys ja mainossokeus. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä markkinoijille ja yrityksille, jotka haluavat puhutella yrityspäättäjiä kiinnostavammin.
  • Kinnunen, Jussi-Pekka (Helsingin yliopisto, 2017)
    Nuorten aikuisten työkyvyttömyys ja työmarkkinoilta syrjäytyminen ovat yhteiskuntapoliittisen keskustelun keskiössä 2010-luvun Suomessa. Nuorten ikäluokkien työkyky nähdään työurien pidentämisen kannalta keskeisenä tekijänä. Työkykyyn liittyviksi kansainvälisiksi haasteiksi on tunnistettu erityisesti mielenterveyteen liittyvän työkyvyttömyyden sekä nuorten työkyvyttömyyden lisääntyminen. Mielenterveys toimii perustana myös muun terveyden toteutumiselle ja se on olennainen osa yksilön toiminta- ja työkykyä. Nuorella iällä tapahtuneeseen työmarkkinoilta syrjäytymiseen liittyy niin negatiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia kuin myös useita yksilön kannalta negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Pitkiin sairauspoissaoloihin liittyy kohonnut riski pysyvään työkyvyttömyyteen. Tutkimalla mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen esiintyvyyttä on mahdollista tunnistaa työkyvyttömyyteen yhteydessä olevia tekijöitä ja saada kuva mielenterveyden häiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden tasosta. Tutkielmassa tarkastellaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolopäivien esiintyvyyttä 20–34-vuotiaassa väestössä iän, sukupuolen sekä työmarkkina-aseman mukaan vuodesta 2005 vuoteen 2013. Tarkastelu on rajattiin vähintään 12 kalenteripäivää kestäneisiin pitkiin sairauspoissaoloihin. Tutkielmassa on käytetty rekisteripohjaista tutkimusaineistoa. Aineistossa on yhdistetty Kelan etuusrekisteristä haetut tiedot myönnetyistä sairauspäivärahajaksoista, Suomen väestöstä tehty 70 prosentin väestöotos sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuva tieto henkilöiden työmarkkina-asemasta. Tutkielmassa tarkastellaan sairauspoissaolopäivien vuosittaisia määriä sekä poissaolojen keskimääräisiä pituuksia graafisesti sekä ristiintaulukoimalla. Tulosten mukaan naisilla on enemmän mielenterveyden häiriöistä johtuvia pitkiä sairauspoissaolopäiviä kuin miehillä kaikissa eri työmarkkina-asemaryhmissä. Poissaolopäivien määrä on lisääntynyt vuodesta 2005 sekä 20–24-vuotiailla miehillä että naisilla. Naisilla poissaolopäivien määrä on lisääntynyt myös 25–34-vuotiailla. Masennus ja muut mielialahäiriöt aiheuttavat eniten mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja sekä miehillä että naisilla. Miehillä toiseksi eniten poissaolopäiviä aiheuttava tautiryhmä oli skitsofrenia, skitsotyyppiset häiriöt ja harhaluuloisuushäiriöt. Naisilla toiseksi suurin tautiryhmä oli neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt. Mielenterveysperusteisissa sairauspoissaolopäivissä on työmarkkina-aseman perusteella havaittavissa selkeä jako työelämässä ja sen ulkopuolella olevien välillä. Työsuhdetta vailla olevilla opiskelijoilla, työttömillä sekä työmarkkina-asemaltaan tuntemattomilla esiintyy 1,5–2,5-kertaisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaolopäiviä työntekijöihin verrattuna. Sairauspoissaolot ovat myös näihin ryhmiin kuuluvilla nuorilla aikuisilla keskimäärin huomattavasti pidempiä kuin työntekijöiden tai alempien ja ylempien toimihenkilöiden ryhmiin kuuluvilla. Tutkielman tulosten perusteella työkyvyttömyyden ehkäisyyn tähtäävät toimet näyttävät jakautuvan 2000-luvun Suomessa eriarvoisesti työmarkkina-aseman mukaan. Nykyiset työkyvyn tukemiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn tähtäävät prosessit eivät mielenterveyden häiriöiden kohdalla näytä tavoittavan työelämän ulkopuolella olevia nuoria aikuisia samalla tavalla kuin niitä, jotka ovat mukana työelämässä. Työurien pidentämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta olisi tärkeää, että mielenterveyden häiriöiden yhteydessä esiintyviin työkyvyn ongelmiin puututtaisiin aiemmin myös työelämän ulkopuolella olevien kohdalla. Näin olisi mahdollista ennaltaehkäistä pysyvän työkyvyttömyyden syntymistä.
  • Jauhiainen, Iida (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat sateenkaariperheiden äitien kokemukset parisuhteen päättymisestä. Tutkimusaiheen valinta on ajankohtainen vuonna 2017, koska sateenkaariperheet ovat esillä julkisessa keskustelussa muun muassa tasa-arvoisen avioliittolain ja äitiyslakialoitteen myötä. Aihetta on tärkeä tutkia, koska sateenkaariperheet on lähes poikkeuksetta esitetty onnellisina perheinä, vaikka on selvää, että myös sateenkaariperheiden elämään liittyy haasteita. Sateenkaariperheen juridiset perhesuhteet ovat osittain puutteellisia, ja erotilanteisiin voi esimerkiksi tästä johtuen liittyä erityispiirteitä. Sateenkaariperheitä on siellä missä muitakin perheitä, joten aihe on sosiaalityön näkökulmastakin tärkeä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sateenkaariperheiden eroista. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena taustana toimii eksistentiaalinen fenomenologia. Aineisto kerättiin fenomenologisen tutkimusperinteen mukaisesti avoimilla haastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää eronnutta sateenkaariperheen äitiä. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia kokemuksia eronneilla sateenkaariperheiden äideillä on eron vaikutuksista omaan vanhemmuuteen? 2) Mitä eronneet sateenkaariperheen äidit kertovat eron vaikutuksista lapsen/lasten elämäntilanteeseen? ja 3) Minkälaisia erityispiirteitä kahden äidin parisuhteen päättymiseen liittyy? Analyysi toteutettiin fenomenologisen metodin mukaisesti vaihe vaiheelta ja reduktiota toteuttaen. Analyysin ensimmäisessä osassa muodostettiin yksilökohtaiset merkitysverkostot ja toisessa osassa yleisten merkitysverkostojen tyypit. Äitien kokemusten mukaan ero johtaa kommunikoinnin haasteisiin ja lasten asioista sopimiseen. Eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyy syyllisyyden tunteita. Vanhemmuus eron jälkeen on yksinkertaista, mutta äitejä yhdistää jakamisen kaipuu. Ero on vaikuttanut konkreettisesti lasten elämäntilanteeseen asumisjärjestelyjen muutoksen myötä. Myös lapsen suhde lähipiiriin muuttuu erossa. Kahden äidin parisuhteen päättymisen erityispiirteet liittyvät tukiverkoston monimuotoisuuteen ja juridisiin perhesuhteisiin. Äitien kokemuksia verrattiin fenomenologisen ymmärryksen löytämiseksi aiempaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Tarkastelussa havaittiin, että äitien kokemukset parisuhteen päättymisestä ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen olivat monelta osin samankaltaisia aiemman eroon ja vanhemmuuteen liittyvän tutkimustiedon kanssa. Myös lasten ja eron erityispiirteiden osalta äitien kokemukset sopivat hyvin yhteen aiemman ymmärryksen kanssa. Aiempaan tietoon suhteutettuna yllättävinä aiheina äitien kokemuksista nousi esille äitien tuen tarpeen monimuotoisuus ja jo parisuhteen aikana tapahtuva, biologisiin perhesuhteisiin perustuva lasten kohtelu perheessä. Lainsäädännön merkityksellisyys on edelleen tärkeässä roolissa sateenkaariperheistä ja parisuhteen päättymisestä keskusteltaessa.
  • Varsa, Jonna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämä Pro gradu – tutkielma käsittelee Surfrider Foundation Europe nimistä ympäristöjärjestöä ja sen toimintaa Pohjois-Euroopan alueella, etenkin sen merten suojeluun keskittyvän Ocean Initiatives -kampanjan kautta. Surfrider Foundation Europe on alun perin lainelautailijoiden perustama kansainvälinen ympäristöjärjestö, jonka kampanjat liittyvät yhä läheisesti vesiurheiluun. Tutkimuksessa analysoidaan mertensuojelun yhteyttä vaihtoehtoisiin vesiurheilulajeihin, eli tässä tapauksessa lainelautailuun, leijalautailuun, purjelautailuun ja SUP-lautailuun. Erityisesti tutkimus keskittyy Ocean Initiatives – kampanjaan ja siihen liittyvään ympäristökasvatusajatukseen. Kampanjan tavoitteena on saada aikaan muutoksia ihmisten ympäristökäyttäytymisessä ja siten vähentää meriroskan määrää. Tätä päämäärää tavoitellaan paikallisten roskiensiivoustalkoiden kautta meri-, ranta-, järvi- ja jokiympäristöissä. Tutkielman tavoitteena on osoittaa, kuinka ympäristökasvatus on osana paikallisissa, vapaaehtoisten järjestämissä kampanjatapahtumissa. Tutkimus liittyy antropologisiin keskusteluihin luontosuhteesta, ympäristöliikkeisiin liittyvistä identiteeteistä sekä ympäristökasvatuksesta. Tutkimuksen tuloksia on analysoitu yhteydessä näihin keskusteluihin. Tutkimus perustuu monipaikkaiseen kenttätyöhön Belgiassa, Alankomaissa ja Suomessa keväällä 2015. Kenttätyö sisälsi osallistuvaa havainnointia ja epämuodollisia keskusteluja Ocean Initiatives – kampanjan tapahtumissa, järjestön vapaaehtoisten tapaamisissa sekä järjestön toimistossa Brysselissä 4 kuukauden työharjoittelun ajan. Tämä lisäksi tutkimus sisältää syvällisemmät haastattelut viiden informantin kanssa Belgiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Analyysi perustuu myös kirjoittajan omaan, pitkäaikaiseen kokemukseen vesiurheilun ja siihen liittyvän yhteisön parissa. Tutkimuksen analyysi esittää, että suojellessaan vesiympäristöjä vesiurheilijat suojelevat samanaikaisesti myös omia henkilökohtaisia intressejään. Tutkimuksen kohteena olevan ympäristöliikkeen identiteettiä ja suojelun kohdetta rakennetaan ja neuvotellaan ajassa ja paikassa. Tutkimus osoittaakin, että kansainvälinen ympäristökampanja voi saada erilaisia merkityksiä eri paikoissa. Ocean Initiatives – kampanja voidaan nähdä ympäristökasvatuksena monilta osin ja tutkimuksessa tuli selväksi, että kampanjan kontekstissa tapahtuu monenlaista oppimista. Kuitenkin näkemykset kampanjan kasvatuksellisesta puolesta voivat erota suurestikin paikallisten kampanjavapaaehtoisten sekä kampanjaa suunnittelevan ja kehittävän järjestön henkilökunnan välillä.
  • Salonsaari, Maria-Elisa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmani tavoitteena on saavuttaa lapsuudentutkimuksen lähtökohtien mukainen näkökulma aamupiirin vuorovaikutukseen keskustelunanalyysin keinoin. Lapsuudentutkimuksen lähtökohtien mukaan lapsi on sosiaalinen kompetentti toimija, jonka näkökulman varmistaminen tutkittaviin ilmiöihin on lähtökohtaisesti arvokasta. Keskustelunanalyysi soveltaa osanottajalähtöistä näkökulmaa aineiston analysoinnissa. Tämän lisäksi keskustelunanalyysiin on ikään kuin menetelmän sisään rakennettu ajatus siitä, että tarkastelun kohteena on osanottajien toiminta, sen sijaan että pohdittaisiin sitä, miten he eivät osaa toimia. Aineistonani on keväällä 2013 keräämäni videoaineisto erään eteläsuomalaisen päiväkodin aamupiireistä. Aineisto koostuu kolmen pienryhmän aamupiireistä. Olen rajannut aineiston käsittelyn koskemaan pelkästään päiväohjelman läpikäyntiä. Olen litteroinut aineiston ja noudattanut keskustelunanalyyttisia menetelmiä.Tutkimuskysymys muotoutui aineistolähtöisesti: Miten lapset osallistuvat virheiden oikaisuun? Tutkimustuloksena voi todeta, että lasten osallistuminen rakentui sekä eleistä että puheesta. Eleillään lapset osallistuivat virheiden huomaamiseen ja oikaisujakson ylläpitämiseen, vaikka eivät varsinaista oikaisua tuottaneetkaan. Lasten puheelliset oikaisualoitteet muotoiltiin yleensä erimielisyyden ilmaisuiksi ennemmin kuin selkeiksi oikaisualoitteiksi. Niitä ei välttämättä kohdeltu riittävinä oikaisun hyväksymiseksi. Tutkimustulokset ovat suuntaa antavia hyvin pienestä otoksesta. Sellaisenaan niiden voi kuitenkin ajatella kertovan lasten suuntautumisesta institutionaalisiin rooleihin.