Viimeinen pisara : Tie Cochabamban vesihuollon yksityistämisestä väkivaltaiseen konfliktiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701251174
Title: Viimeinen pisara : Tie Cochabamban vesihuollon yksityistämisestä väkivaltaiseen konfliktiin
Author: Kumlin, Kristian
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701251174
http://hdl.handle.net/10138/175777
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan Bolivian Cochabamban kunnallisen vesihuoltoyhtiön yksityistämisestä seurannutta väkivaltaista konfliktia vuosina 1999-2000. Tarkoituksena on selvittää ennen kaikkea konfliktiin ja sen väkivaltaistumiseen johtanut mutta myös siitä laajemmin seurannut yhteiskunnallinen kausaliteetti. Koska uusliberalistinen talouspolitiikka oli konfliktiin johtaneille ja siitä seuranneille tapahtumille olennainen konteksti, tutkielmassa on laaja aikarajaus bolivialaisen uusliberalismin käsittelyyn 1985-2009 sekä fokusoitu aikarajaus konfliktin käsittelyyn 1999-2000. Taloudellisen rakennesopeutusohjelman ja valtio-omisteisten yritysten laajan yksityistämisen jälkeen Bolivian hallitus pyrki ratkaisemaan Cochabamban krooniset vesiongelmat yksityisen sektorin osallistumisella. Ratkaisuun liittyi merkittävästi Maailmanpankin painostus. Ainoan tarjouksen kunnan vesihuollon toimilupasopimuksesta esitti pitkälti ulkomaisessa sopimuksessa ollut Aguas del Tunari. Toimilupasopimuksen allekirjoittamisen syyskuussa 1999 ja uuden vesilain säätämisen lokakuussa 1999 jälkeen hajanaiset sosiaaliset liikkeet perustivat kattojärjestökseen La Coordinadora departamental de defensa del agua y de la vidan. Protestoinnista huolimatta veden hintaa korotettiin tuntuvasti, mikä laukaisi vastakkainasettelun tammikuussa 2000. Konflikti väkivaltaistui helmikuun alussa. Tätä seuranneet neuvottelut epäonnistuivat, ja Cochabamba luisui kaaokseen huhtikuussa, jolloin hallitus määräsi kansallisen poikkeustilan. Turvallisuudestaan huolestuneen Aguas del Tunarin poistuttua maasta hallitus hyväksyi uuden vesilain, mikä toi muodollisen päätöksen konfliktille. Hallituksella ja protestiliikkeellä oli vastakkaiset muttei yhteensovittamattomat näkemykset veden yhteiskunnallisesta luonteesta. Poikkeavat käsitykset veden problematiikasta tai sosioekonomiset olosuhteet ilman toimijuutta eivät kuitenkaan selitä väkivaltaa. Tutkielmassa analysoidaan konfliktiosapuolten toimijuutta ns. Kööpenhaminan koulukunnan kehittämän turvallistamisajattelun kautta. Tätä varten tukeudutaan protestiliikettä johtaneen järjestön ja Bolivian hallituksen tuottamiin diskursiivisiin aineistoihin. Konfliktin aikana esitettyjä diskursseja tarkastellaan ns. turvallisuussektoreiden ja niiden perustavoitteiden kautta. Kansalaisten syvällinen ekskluusio bolivialaisesta päätöksenteosta saavutti kliimaksinsa vesipolitiikassa. Coordinadoran johdolla protestiliike muutti asian demokratiakysymykseksi ja loukkasi hallituksen fyysistä loukkaamattomuutta, poliittista legitimiteettiä ja taloudellista itseriittoisuutta. Tästä provosoituneena hallitus teki ratkaisevan virheen turvallistaa liikehdintä ja käsitellä sitä hätätilapolitiikalla väkivalloin. Koska liikehdintä ei ollut uhka kansalliselle turvallisuudelle, yritys käsitellä sitä sellaisena sai cochabambalaisen kansan hylkäämään hallituksen entistä jyrkemmin. Konfliktin kierre oli valmis: jo valmiiksi legitimiteetiltään heikon hallituksen provosoituessa epäoikeutettuun väkivaltaan kansa kääntyi radikaalimmin sitä vastaan ja ryhtyi toimiin, joihin hallitus reagoi entistä ankarammalla repressiolla. Vesikonflikti ei kuitenkaan tuonut parannusta Cochabamban kehnoon vesihuoltoon. Tästä huolimatta ja ehkä osittain tämän takiakin siitä tulikin voitto itse uusliberalismista ja täten merkittävä käänne maan historiassa. Bolivian poliittisessa kehityksessä kokemus laukaisi laajan protestiaallon, joka johti tulevina vuosina kahden presidentin ulkoparlamentaariseen syrjäyttämiseen ja kulminoitui lopulta uuteen perustuslakiin vuonna 2009. Perustuslaki loi nimeä myöten ”uuden Bolivian”, jossa uusliberalismille ei enää ollut sijaa.
Subject: Bolivia
Cochabamba
vesi
konflikti
uusliberalismi
yksityistäminen
väkivalta
turvallistaminen
Discipline: Poliittinen historia
Political History
Politisk historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kumlin_Poliittinen historia.pdf 949.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record