Intersectional decency among Namibian black female nurses in Katutura, Windhoek : class, race, tribe, gender and profession constructing the perceptions of decency

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702101292
Title: Intersectional decency among Namibian black female nurses in Katutura, Windhoek : class, race, tribe, gender and profession constructing the perceptions of decency
Author: Pihlaja, Ulla-Kaisa
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702101292
http://hdl.handle.net/10138/175802
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiologia
Sociology
Sociologi
Abstract: Namibialainen yhteiskunta on ollut murroksessa maan itsenäistymisestä vuonna 1990 saakka. Apartheid-historia on kuitenkin jättänyt jälkensä nyky-yhteiskuntaan. Luokkaerot ovat suurimpien joukossa koko maailmassa, ja ne kietoutuvat yhä nykyäänkin rotujen ja heimojen väliseen epätasa-arvoon. Huolimatta siitä, että kaikenlainen syrjintä on maassa jyrkästi kielletty, ennakkoluulot eivät ole kadonneet. Lisäksi sukupuoliroolit ovat suuressa muutoksessa ja naiset kohtaavat erilaisia, ristiriitaisiakin odotuksia. Tässä kontekstissa tutkimukseni pyrkii ymmärtämään identiteettien muodostumisprosessia kunnollisuuden käsitteen kautta. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee sitä, miten Katuturan mustalla asuinalueella Windhoekissa asuvat ja työskentelevät nuoret naissairaanhoitajat mieltävät oman kunnollisuutensa. Identiteetin monivivahteisuuden havainnollistamiseksi tutkin kunnollisuutta intersektionaalisesta näkökulmasta; miten sosioekonominen luokka, rotu, heimo, sukupuoli ja sairaanhoitajuus yhdessä rakentavat käsitystä kunnioitettavasta ja säädyllisestä ihmisestä. Niin ikään tutkielma pyrkii ymmärtämään, miten perinteiset ja modernit sukupuoliroolit vaikuttavat vallitseviin naisihanteisiin. Lisäksi valotan, miten sosioekonomista ylivaltaa, perinteisiä sukupuolirooleja ja etnisyyteen tai rotuun perustuvia ennakkoluuloja vastustetaan ja uusinnetaan kunnollisuuteen vedoten. Suhteessa omaan keskiluokkaiseen asemaansa sairaanhoitajat havainnollistivat kunnollisuuttaan jakamalla ’moraalittomat toiset’ kahteen ryhmään: itseään varakkaampiin ja köyhempiin. Valkoisia ja enemmistöheimon edustajia, Owamboja, syytettiin syrjinnästä. Sen sijaan alemmat yhteiskuntaluokat stigmatisoitiin laiskoina ja väkivaltaisina rikollisina, jotka eivät ansainneet parempaa sosioekonomista asemaa. On kuitenkin mainittava, että osa sairaanhoitajista myös samastui huonompiosaisiin antamalla ymmärtää, että yhteiskunnalliset rakenteet vaikeuttivat luokkanousua. Yhteiskunnallinen luokka linkittyi niin ikään naisihanteisiin. Toisaalta modernin naisen odotettiin olevan itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton. Sairaanhoitajat itse olivat koulutuksen ja työnsä kautta saavuttaneet tämän aseman ja täten ansainneet kunnollisuutensa. Toisaalta perinteet painostivat naisia noudattamaan traditionaalisia sukupuolinormeja. Ristiriitaiset odotukset tulivat ilmi esimerkiksi sairaanhoitajan identiteetin kohdalla. Kunnollinen hoitaja edusti sekä feminiinistä huolehtivaa äitihahmoa että asiantuntevaa ja teknisesti osaavaa ammattilaista. Kuitenkin juuri traditionaalisten ja modernien naisihanteiden rinnakkaiselo mahdollisti kunnollisuuden säilyttämisen yhteiskunnan arvomuutosten keskellä. Puhuttaessa rotujen välisistä suhteista rasismi tuomittiin jyrkästi. Leimaamalla esimerkiksi valkoiset rasisteiksi haastateltavat korostivat omaa kunnollisuuttaan tasa-arvon edelläkävijöinä ja tekivät eroa ’epäkunnioitettaviin toisiin’. On kuitenkin ristiriitaista, että heimojen erilaisuudesta keskusteltaessa universaalin tasa-arvon ihanteet tuntuivat unohtuvan. Etnisiä stereotyyppejä alleviivaamalla sairaanhoitajat uusinsivat samoja ennakkoluuloja, jotka he rasismin kohdalla tuomitsivat epäoikeudenmukaisina. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että yhteiskunnallisilla muutoksilla on ratkaiseva vaikutus kunnollisuuden hahmottamiseen. Namibian historiasta kumpuavat asenteet vaikuttavat uusien, apartheidin jälkeisten ideologioiden rinnalla. Luokkaerot ja syrjintä törmäävät tasa-arvon ihannointiin, modernit naisihanteet haastavat perinteiset sukupuoliroolit, ja ryhmien välisiä suhteita määrittelevät sovittelu mutta myös jyrkät rajanvedot rotujen ja heimojen välillä.Namibia has gone through great changes since its independence in 1990. The new constitution illegalized the apartheid rule and racial discrimination, but the history has left its marks on the contemporary society. The class inequalities are one the biggest in the world, and they still intertwine with the racial and tribal memberships. Although any kind of discrimination is strictly forbidden in the society, the prejudices still remain. Furthermore, the gender roles are in transition and women encounter multiple, sometimes conflicting expectations. In this context, the thesis studies multidimensional identity from the perspective of decency. More specifically, it explores how decency is conceived among black female nurses of Katutura township in Windhoek. The study investigates how the racial, tribal, gender, class and professional identities intersect and contribute to the perceptions of a ‘decent person’. The study also discovers how young women try to answer simultaneously to the traditional and modern female ideals. Lastly, the thesis illustrates how the class dominance, traditional gender roles and the ethnic and racial prejudices are resisted and reproduced through the perceptions on decency. In terms of class-related decency was demonstrated by diving the ‘indecent them’ to the upper and lower classes. The whites and the majority tribe of Owambos were accused of being discriminatory and having better opportunities in life. The lower classes were instead stigmatized as lazy and immoral individuals, who did not deserve the higher socio-economic positions. Thus, both the better and worse-off were claimed being less respectable than the interviewed nurses, who represented the middle class. However, the interviewees also identified with the lower class and admitted that the societal structures hindered their class mobility. To summarize, they simultaneously maintained and resisted the class dominance. Class also had a strong link to the female respectability. On the other hand, the modern woman was expected to be independent, to take care of herself and not to rely on the assistance of men. As the interviewees had succeeded in this, they achieved the dignity of a modern working woman. Still, on the other hand, the traditions expected them to follow the old gender roles. The conflicting expectations became apparent, for example when discussing the ‘ideal nurse’. The decent nurse was supposed to be a feminine mother-type of a figure, who put herself last in order to help others. Still, also the high professional expertise made the ‘proper nurse’. In this way, the nursing profession both strengthened and faded the women’s femininity and simultaneously rejected and reproduced the traditional gender ideals. However, it was the co-existence of the traditional and modern decency that enabled the nurses to maintain their respectability in the changing society. Regarding the racial and tribal relations, any kind of discrimination was condemned. Nevertheless, the condemnation was also an issue of differentiating those who had a good sense of morals and those who did not. The interviewees argued that the whites were still racist, but that they themselves promoted equality like a decent person should do. Considering this, it is controversial that they seemed to forget the principles of the universal equality when talking about the ethnic difference. They reproduced the same prejudices they judged in regard to racial discrimination. Moreover, they underlined their old and new identities as they draw strong lines between the racial and tribal groups, but also claimed for absolute equity. In this light, it is possible to argue that the societal transformation has a great impact on the decency perceptions of the Namibians. The historical stances remain side by side the ideologies of the post-apartheid era, although the attitudinal change is taking place. The class inequalities and discrimination clash with the aspirations of equality, the traditional gender roles are challenged by the modern female respectabilities and the group relations are defined by both reconciliation and boundary making.
Subject: Namibia
identity
decency
intersectionality
nurses
equality
Namibia
identiteetti
kunnollisuus
intersektionaalisuus
sairaanhoitajat
tasa-arvo


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pihlaja_sosiologia.pdf 920.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record