Neljä näkökulmaa maisemaan : Havaintoja menneisyyden ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta eteläisimmän Suomen alueella

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-2962-8
Title: Neljä näkökulmaa maisemaan : Havaintoja menneisyyden ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta eteläisimmän Suomen alueella
Author: Maaranen, Päivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study observes the interaction between humans and the environment in southern Finland. It comprises four case studies in which the landscape is viewed either as an object or then as a context. The theoretical approach of this research is mainly interpretive archaeology. The main methods and data derive from both archaeology and geography. In addition, historical source materials and knowledge about history are employed throughout. The points of view of the study come from Alicja Iwánska (1971) and comprise the following orientations: cognitive; moral; activistic; and aesthetic, of which the study emphasizes experience. The first case study elaborates the changes in the agricultural landscape from the Stone Age to the present-day. It results in four phases of landscape change, which are defined as the landscapes of experimental, early, traditional and intensive agriculture. The basis for the classification of the phases connects to means of livelihood, technology in use and natural geographical features. The second case study concerns the coastal people and communities of the Baltic Sea during the Middle Ages. The study shows that the Baltic Sea connected people more than separated them. It was a space of communication for people living on the shores of the sea and for seafarers sailing along it. In addition, societies of the Baltic Sea were active, multicultural and capable of interacting with many kinds of actors. The third case study is about the meanings of the places where the churches and fortifi-cations were located during the Middle Ages and the 16th century. The results of the research reveal that these places, together with their buildings, were employed as tools for their builders to communicate with the local inhabitants and people travelling through the region. In addition, the places where the churches were located, together with their buildings, indi-cated that the community was organised and connected to the European Catholic culture. The fourth case study concerns preservation of landscapes produced by past human activities. It covers present-day traditional rural biotopes and archaeological sites. The study suggests that society s values seem to connect in preservation and management processes and direct choices in different ways. Values and assessment of the traditional rural biotopes are more distinct. With regard to archaeological sites, there is need for further improvement in both the assessment and definition of values. Key words: environment, landscape, interaction, interpretive archaeologyTutkimuksessa havainnoidaan ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta eteläisimmän Suomen alueella. Tarkastelu rajautuu maisemaan, joka voi olla tutkimuksen kohde mutta myös tutkittavan ilmiön konteksti. Teoreettisena lähestymistapana on ensi sijassa tulkitseva arkeologia. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan sosiologi Alicja Iwánskan (1971) ympäristösuhdettamme koskevan ajattelun pohjalta juonnetuista tiedollisesta, toiminnallisesta, kokemuksellisesta ja moraalisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnetään erityisesti arkeologian ja maantieteen aineistoja ja menetelmiä. Lisäksi hyödynnetään historian aineistoja. Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa tarkastellaan maatalousmaiseman muuttumista kivikaudelta nykypäivään. Maatalousmaiseman tarkastelussa havaittu muutos jäsennetään kokeilevan, varhaisen, vakiintuneen ja tehostuneen maatalouden vaiheen maisemiksi. Luokittelun perusteena ovat elinkeinoyhdistelmä, hyödynnettävissä oleva teknologia ja luonnonmaantieteelliset tekijät. Toisessa tapaustutkimuksessa käsitellään rannikon asukkaiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia Itämeren piirissä keskiajalla. Sen perusteella todetaan, että Itämeren piiri yhdisti rannoillaan asuvia menneisyydessä enemmän kuin erotti. Sen yhteisöille oli ominaista aktiivinen vuorovaikutus, monikulttuurisuus ja valmius kommunikointiin erilaisten toimijoiden kanssa. Kolmannessa tapaustutkimuksessa selvitetään kirkko- ja linnapaikkoja maisemassa varhaisella historiallisella ajalla. Sen tuloksena todetaan, että paikat rakennuksineen olivat viestinnän välineitä. Viestinnän kohteina olivat niin paikalliset, kuin alueilta toisille liikkuvat toimijat. Lisäksi paikat rakennuksineen ilmensivät yhteisön olleen järjestäytyneen ja liittyvän eurooppalaiseen katoliseen kulttuuripiiriin. Neljännessä tapaustutkimuksessa perehdytään menneisyyden ihmistoiminnan synnyttämien maisemien säilyttämiseen. Tarkemman tarkastelun kohteena ovat perinnemaisemista perinnebiotoopit ja arkeologiset kohteet. Tarkastelun perusteella arvioidaan, että yhteisön arvot ovat yhteydessä säilyttämisen menettelyihin ja niiden yhteydessä tehtäviin valintoihin. Perinnebiotooppien arvot ja arvottamisen kulut ovat suhteellisen selkeitä ja läpinäkyviä. Arkeologisten kohteiden kohdalla arvottamisen menettelyt ja arvot kaipaavat vielä tarkentamista. Asiasanat: ympäristö, maisema, vuorovaikutus, tulkitseva arkeologia
URI: URN:ISBN:ISBN 978-951-51-2962-8
http://hdl.handle.net/10138/176039
Date: 2017-03-10
Subject: arkeologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Neljanak.pdf 12.02Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record