Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5031-86-7
Title: Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933
Author: Ahonen, Paavo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia - URN:ISSN:0356-0759
Abstract: This study examines the attitudes toward the Jews among the leaders and the most important clerics of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The study focuses especially on anti-Semitic views. The research falls within the scope of general church history, and it is made from the perspective of the history of ideas. Research sources include Evangelical Lutheran newspapers, theological and religious literature and ephemera, church records, as well as bishops' and major religious organizations' archives. The study shows that there were quite sharp anti-Semitic views in the Evangelical Lutheran Church of Finland and that almost all of the key actors of the Church approved the moderate anti-Semitic perceptions of the era according to which the influence of Jews was growing. Until now, anti-Semitism in the Church of Finland has mainly been studied in other fields of historical research, but the ecclesiastical anti-Semitic atmosphere, in the early 1920s in particular, has not been properly analyzed. Anti-Semitism was present in all key benchmark church groups, and five out the six Finnish-speaking bishops, that is Gustaf Johansson, I. O. Colliander, J. R. Koskimies, Erkki Kaila and Lauri Ingman, presented anti-Semitic ideas, but Ingman only before becoming Archbishop. Jaakko Gummerus was an exception, but he did not defend Jews either, when a strong anti-Semitic campaign broke out in his diocese at the turn of the 1930s, but rather referred to it as a side effect of anti-Communist activity. The anti-Semitism in the Finnish Church had a religious background and was justified as a part of the Christian interpretation of history, in which the Jews were subject to the curse. Anti-Semitism was, therefore, a part of an overall vision of the religious interpretation of the world. Only in a few cases the anti-Semitism was purely political or national. The Finnish Church lacked three internationally significant features of the phenomenon. Even though Jews were considered a race, this was not a clear concept. The churchmen did not underline interracial hierarchy, and Jews were never presented as a lower race. Secondly, none of the ecclesiastical key figures planned or encouraged anyone to take anti-Semitic action. The plan of new civil rights for Jews met with calls for limitations during the process, and after the passing of the law some priests considered granting the civil rights to be a mistake. Nevertheless, none of the prominent clerics proposed canceling them or imposing other restrictions on the lives of Finnish Jews. Thirdly, hatred for Jews was not preached in the Church. The anti-Semitism in the church was not an isolated phenomenon separate from ecclesiastical, political and international life. It was always tied to world events, movements of the anti-Semitic ideology, as well as internal discussions and dynamics of the Church. New openings for conversation, of course, occurred, but when examined carefully, none of the anti-Semitic outbursts were separate from the internal discussions of the church or general developments of the phenomenon. None of the leading clerics considered themselves anti-Semites, because anti-Semitism as a concept was understood in a narrow way either as hatred of Jews or as a political movement aimed at limiting their rights. On the other hand, although enmities were clearly dissociated from, none of the central ecclesiastical opinion leaders publicly questioned the prevailing notion of the negativity of Jewish aspects and practice. This study demonstrates, how flexibly, in a suitable atmosphere, the key ideas of modern anti-Semitism were connected to the Christian conception of history and the image of Jews. This study also shows, that anti-Semitism was much more common phenomenon throughout the Evangelical Lutheran Church of Finland and it even extended to the leadership of the Church.Tässä tutkimuksessa on käsitelty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskeisten toimijoiden näkemyksiä juutalaisista, erityisesti juutalaisvastaisia ajatuksia. Tutkimus kuuluu yleisen kirkkohistorian alaan ja se on tehty aatehistorian näkökulmasta. Tutkimuksen lähteitä ovat kirkolliset lehdet, teologinen ja uskonnollinen kirjallisuus ja pienpainatteet, kirkolliset pöytäkirjat sekä piispojen ja keskeisten kirkollisten järjestöjen arkistot. Niiden avulla se osoittaa, että kirkon piirissä esitettiin jyrkkiäkin juutalaisvastaisia näkemyksiä, ja että lähes kaikki keskeiset kirkonmiehet hyväksyivät aikakauden maltilliseen antisemitismiin sisältyvät käsitykset juutalaisten kasvavasta vaikutusvallasta. Aiheeseen on aiemmin viitattu lähinnä osana muuta historiantutkimusta ja erityisesti 1920-luvun taitteen juutalaisvastainen ilmapiiri kirkossa on ollut tähän saakka täysin kartoittamatta. Antisemitismiä esiintyi kaikissa kirkon keskeisissä viiteryhmissä, ja tämän tutkimuksen piiriin kuuluneista kuudesta suomenkielisestä piispasta viisi, eli Gustaf Johansson, O. I. Colliander, J. R. Koskimies, Erkki Kaila ja Lauri Ingman esittivät juutalaisvastaisia ajatuksia, tosin Ingman ennen siirtymistään arkkipiispaksi. Jaakko Gummerus oli poikkeus, vaikka hänkään ei asettunut selkeästi puolustamaan juutalaisia, kun hänen hiippakunnassaan 1930-luvun taitteessa käynnistyi voimakas antisemiittinen kampanja, vaan käsitteli asiaa kommunismin vastaisen toiminnan lieveilmiönä. Suomen kirkossa esiintynyt antisemitismi oli taustaltaan uskonnollista ja sitä perusteltiin osana kristillistä historiantulkintaa, jossa juutalaiset olivat kirouksen alainen kansa. Juutalaisvastaisuus oli siis osa kokonaisnäkemystä, uskonnollista maailmantulkintaa. Vain muutamissa tapauksissa kyse oli puhtaasti poliittiseen tai kansalliseen ajatteluun liittyvästä antisemitismistä. Suomesta puuttui ilmiön kaksi kansainvälisesti merkittävää piirrettä: vaikka juutalaisia pidettiin rotuna, ei rotu ollut käsitteenä kovinkaan selkeä, eikä kirkon piirissä esitetty rotujen välistä hierarkiaa, jossa juutalaiset olisivat olleet alempi rotu. Toiseksi, juutalaisvastaisia toimia ei Suomen kirkon piirissä suunniteltu, niihin ei yllytetty, eikä niitä hyväksytty. Vaikka monet kirkolliset toimijat halusivat rajata juutalaisille myönnettäviä uusia oikeuksia jo käsittelyvaiheessa, ja vaikka monet pitivät tehtyjä päätöksiä virheinä, ei yksikään keskeinen kirkollinen vaikuttaja ehdottanut uusien oikeuksien perumista tai muita konkreettisesti juutalaisten elämään vaikuttavia rajoituksia. Kirkossa ilmennyt antisemitismi ei ollut muusta kirkollisesta, poliittisesta tai kansainvälisestä elämästä irrallinen ilmiö. Se oli sidoksissa maailman tapahtumiin, juutalaisvastaisen aatteen liikkeisiin sekä kirkon sisäiseen keskusteluun ja dynamiikkaan. Uusia keskustelun avauksia tietysti esiintyi, mutta yksikään antisemiittinen purkaus ei ollut huolellisesti tarkasteltuna irrallinen kirkollisesta keskustelusta tai ilmiön muusta kehityksestä. Toisaalta yksikään kirkon keskeisistä toimijoista ei pitänyt itseään antisemiittinä, sillä antisemitismi käsitteenä ymmärrettiin nykyistä rajatummin juutalaisvihana ja poliittisena liikkeenä, joka pyrki rajaamaan juutalaisten oikeuksia. Toisaalta vaikka vihanpidosta sanouduttiin selkeästi irti, ei kukaan keskeinen kirkollinen vaikuttaja kyseenalaistanut julkisesti vallitsevaa käsitystä juutalaisten kielteisistä piirteistä ja toimintatavoista. Tämä tutkimus osoittaa, miten joustavasti oikeassa ilmapiirissä modernin antisemitismin keskeiset ajatukset liittyivät kristilliseen historiakäsitykseen ja kuvaan juutalaisista. Se myös osoittaa, että antisemitismi oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa huomattavasti yleisempi ja laajemmin hyväksytty ilmiö, kun aiemmin on tiedetty, ja se ulottui aina kirkon korkeimpaan johtoon saakka.
URI: URN:ISBN:978-952-5031-86-7
http://hdl.handle.net/10138/176214
Date: 2017-03-11
Subject: yleinen kirkkohistoria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record