Resource selection of moose Alces alces at multiple scales from trees, plantations and home ranges up to landscapes and regions

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, metsatieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för skogsvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences en
dc.contributor.author Nikula, Ari fi
dc.date.accessioned 2017-03-03T10:26:24Z
dc.date.available 2017-03-14 fi
dc.date.available 2017-03-03T10:26:24Z
dc.date.issued 2017-03-24 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-651-557-4 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/176517
dc.description.abstract The Moose is a valuable game animal in Fennoscandia but also the most severe pest in forest plantations. In this thesis, I examined factors that affect the habitat selection of moose and moose damage at multiple scales. At the plot level, browsing increased with an increasing number of artificially regenerated pines and deciduous trees taller than pines. The damage risk was the highest in plantations with heavy soil preparation. Moose summer home ranges had more fertile sites than the overall study area. Within summer ranges moose, selected non-pine-dominated habitats and mature forests and avoided human settlements. Winter ranges contained more pine-dominated plantations and other young successional stages, more pine dominated peatland forests and less human settlements and agricultural fields. Within winter ranges, moose used more non-pine-dominated plantations and mature forests and less human-inhabited areas than expected. At the home range level, there were no significant differences between sexes, but within home ranges males and females used different habitats during both seasons. The occurrence of damage in nearby landscape decreased the probability to find a landscape without damage and predicted an increase in the number of damaged plantations. Increased food-cover adjacencies of mature forests and plantations increased damage. An increasing proportion of inhabited areas and the length of connecting roads decreased the number of damage at the landscape sizes of 1 km2 and 5 km2. Moose-damaged stands were concentrated in SW and eastern Lapland in Peräpohja Schist Belt and Lapland s Greenstone Belt with nutrient-rich bedrock. There was less damage in landscapes with an abundant amount of pine-dominated thinning forests. Moose damage plantations were located more on fertile bedrock and soils than undamaged ones. Regenerating Scots pine on fine-grained soils derived from nutrient-rich rocks and naturally occupied by Norway spruce might increase damage risk. en
dc.description.abstract Hirvi on Fennoscandian tärkeimpiä riistaeläimiä, mutta samalla myös taimikoiden pahin tuhoeläin. Tässä väitöskirjassa tutkin hirvien elinympäristön valintaa ja tekijöitä, jotka vaikuttavat hirvituhoihin usealla eri valinnan tasolla. Koealatasolla tuhoja oli sitä enemmän, mitä enemmän koelaoilla oli keinollisesti uudistettuja mäntyjä ja mäntyjä pitempiä lehtipuita. Korkein tuhoriski oli taimikoissa, joissa oli tehty voimakas maanmuokkaus. Hirvien kesäelinpiireillä oli enemmän ravinteikkaita kasvupaikkoja kuin maisemassa yleensä. Kesäelinpiirien sisällä hirvet käyttivät odotetua enemmän ei-mäntyvaltaisia habitaatteja ja varttuneita metsiä sekä välttivät ihmisasutusta. Talvielinpiireillä oli runsaasti mäntyvaltaisia taimikoita ja suometsiä sekä muita nuoria metsiköitä, mutta vähemmän asutusta ja peltoja kuin tutkimusalueella yleensä. Talvielinpiirien sisällä hirvet käyttivät odotettua enemmän ei-mäntyvaltaisia taimikoita ja varttuneita metsiä, mutta välttivät ihmisasutusta. Elinpiiritasolla sukupuolten välillä ei ollut eroja, mutta elinpiirin sisällä naaraiden ja urosten habitaationvalinta erosi toisistaan sekä kesällä että talvella. Tuhojen esiintyminen lähiympäristössä ennusti sekä tuhojen esiintymisen että tuhojen määrän lisääntyvän tutkituissa maisemissa. Varttuneiden metsien ja taimikoiden muodostama mosaiikki sisältää runsaasti suojan ja ravintoresurssien vaihtelua, mikä lisäsi ennustettujen tuhojen määrää. Lisääntyvä asutuksen ja teiden määrä vähensivät tuhoja 1 km2 ja 5 km2 maisemakoolla tarkasteltuina. Tuhoja oli vähemmän alueilla, joilla oli runsaasti mäntyvaltaisia harvennusmetsiä kuin alueilla, joiden puulajikoostumus oli monipuolisempi. Lapissa tuhoja oli eniten Lounais-Lapissa ja Itä-Lapissa Peräpohjan liuskekivivyöhykkeellä ja Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, jotka koostuvat ravinteikkaista kivilajeista. Tuhoja oli eniten taimikoissa, joiden alla oli ravinteikas kallio- ja maaperä. Männyn uudistaminen hienojakoisille maaperille, jotka ovat peräisin ravinteikkaista kallioperistä ja kasvavat luonnostaan kuusta, näyttäisi lisäävän alttiutta hirvituhoille. fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher The Finnish Society of Forest Science fi
dc.relation.ispartof Dissertationes Forestales fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2323-9220 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject metsätiede fi
dc.title Resource selection of moose Alces alces at multiple scales from trees, plantations and home ranges up to landscapes and regions en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Heliövaara, Kari fi
dc.opn Härkönen, Sauli fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Resource.pdf 535.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record