Anvisningar och uppmaningar i klassrumsinteraktion : Lärarens direktiv i svenskundervisningen i finska skolor

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3022-8
Julkaisun nimi: Anvisningar och uppmaningar i klassrumsinteraktion : Lärarens direktiv i svenskundervisningen i finska skolor
Tekijä: Hyytiäinen, Johanna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: This study explores teachers directives in Swedish lessons in Finnish schools. The aim is to find out how teachers use directives in their lessons to maintain classroom order and to give instructions about tasks that the pupils need to do. The data has been gathered in two lower secondary schools and in two upper secondary schools. The data consists of 32 lessons (approximately 25 hours). Four female teachers who all have Finnish as their first language take part in the study. As a method conversation analysis is used. The aim of the study is to find differences and similarities this kind of classroom interaction has with other types of institutional communication. I have chosen to analyse directives in two different contexts: one consisting of sequences of one pupil or many pupils disturbing the classroom order, and the other context consisting of sequences where the teacher gives instructions about the tasks the pupils are about to do. My data shows that directives in classroom interaction typically occur in these contexts. The difference between the contexts is in the respective order of the teachers directives and the pupils actions. In the context of the teacher maintaining classroom order, the pupils disturbance constitutes the first pair part in the adjacency pair, and the teacher s directive is the second pair part. This order is reversed in the sequences in which the teachers give instructions. In them the instructions constitute the first pair part of the adjacency pair, and the pupils response (i.e. action) is the second pair part. An important aspect in my analysis is the teacher s choise of language. Because the teacher and the pupils have Finnish as their first language, the teacher needs to choose whether to use the target language, Swedish, or her and the pupils first language, Finnish, in the directives. My study shows that the teachers utilize two different strategies when they choose the language of the directives. The matrix language, in other words, the main teaching language, can be either Swedish or Finnish, but all the teachers speak both languages during lessons, albeit in different proportions. The choise of language depends neither on the teachers nor the pupils language skills, but on the content of the lesson. Grammar in particular is taught in Finnish, and the more routine the directive is, the more likely it is to be given in Swedish. Even bilingual directives are common in the data. The teachers can codeswitch from Swedish to Finnish when, for example, a word is new to the pupils, and from Finnish to Swedish when a longer directive sequence includes a more routine part. My study shows that directives are more often used to give instructions about the tasks than to maintain classroom order. In my data, the latter directives does not occur in every lesson. Because of this, directives that the teacher uses to give instructions about the tasks are important, as they offer the pupils a chance to hear Swedish, as well as to learn pragmatic skills, provided the directives are given in Swedish. Finnish can be utilized as a resource in teaching. Pupils can ask questions also in Finnish, and the teacher can introduce new vocabulary and give the translations of Swedish words. The pupils questions give the teachers valuable information about which words and concepts the pupils find difficult. Bilingualism is not brought up in my data, but it is a norm which is accepted by all the participants. Keywords: conversation analysis, institutional interaction, directive, teaching in Swedish, classroom order, instructionTämä tutkimus tarkastelee opettajan direktiivejä suomenkielisten koulujen ruotsinopetuksessa. Tavoitteena on saada selville, kuinka opettaja käyttää direktiivejä opetuksessaan ylläpitääkseen luokan työrauhaa sekä antaakseen ohjeita tehtävien tekemiseen. Aineisto on kerätty kahdessa yläkoulussa ja kahdessa lukiossa, ja se koostuu 32 oppitunnista (noin 25 tuntia). Neljä naisopettajaa, joiden kaikkien ensikieli on suomi, osallistuu tutkimukseen. Menetelmänä on keskustelunanalyysi, ja lähtökohtanani on löytää toisaalta mitä eroja ja toisaalta mitä yhtäläisyyksiä luokkahuonevuorovaikutuksella on verrattuna muihin institutionaalisen vuorovaikutuksen lajeihin. Olen valinnut analysoitaviksi direktiivit kahdessa eri kontekstissa, joista toinen on sekvenssit, joissa yksi tai useampi oppilas häiritsee työrauhaa, ja toinen on sekvenssit, joissa opettaja antaa ohjeita tehtäviin, jotka oppilaiden tulee tehdä. Aineistoni osoittaa luokkahuonekeskustelujen direktiivit tyypillisiksi näissä konteksteissa. Näiden toimintakontekstien ero on siinä, että työrauhadirektiivisekvensseissä häiriö työrauhassa on vierusparin etujäsen ja opettajan direktiivi on jälkijäsen. Ohjedirektiivisekvensseissä puolestaan ohje on etujäsen ja oppilaiden reaktio (eli toiminta) on jälkijäsen. Tärkeä näkökulma analyysissäni on opettajan kielenvalinta. Koska opettajan ja oppilaiden ensikieli on suomi, pitää opettajan valita, käyttääkö hän kohdekieltä ruotsia vai omaa ja oppilaiden ensikieltä suomea direktiiveissään. Tutkimukseni osoittaa, että opettajat hyödyntävät kahta eri strategiaa kielenvalinnassaan. Matriisikieli, eli pääasiallinen opetuskieli, voi olla joko ruotsi tai suomi, mutta kaikki opettajat puhuvat oppitunneilla molempia kieliä, joskin osuudet vaihtelevat. Kielenvalinta ei riipu opettajan tai oppilaiden kielitaidosta vaan opetuksen sisällöstä. Erityisesti kielioppi opetetaan suomeksi, ja mitä rutiininomaisempi direktiivi on, sitä todennäköisemmin se annetaan ruotsiksi. Myös kaksikieliset direktiivit ovat yleisiä aineistossa. Opettaja voi vaihtaa koodia ruotsista suomeen esimerkiksi silloin, kun jokin sana on oppilaille uusi, ja suomesta ruotsiin, kun pitkään direktiivisekvenssiin sisältyy rutiininomaisempi osa. Tutkimukseni osoittaa, että ohjedirektiivit ovat opetuksessa yleisempiä kuin työrauhadirektiivit, joita ei käytetä kaikilla aineistoni oppitunneilla. Ohjedirektiivit ovat siksi erityisen tärkeitä oppilaiden mahdollisuuksille kuulla ruotsia ja oppia pragmaattisia taitoja, jos direktiivit annetaan ruotsiksi. Suomea voidaan käyttää resurssina opetuksessa. Oppilailla on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi, ja opettaja voi ottaa esille uutta sanastoa ja sanan jälkeen sen suomennoksen. Oppilaiden kysymykset antavat opettajalle arvokasta tietoa siitä, mitkä sanat ja käsitteet ovat oppilaille vaikeita. Kaksikielisyyttä ei topikalisoida aineistossani, vaan se on kielellinen normi, jonka kaikki osallistujat hyväksyvät. Avainsanat: keskustelunanalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus, direktiivi, ruotsinopetus, työrauha, ohjeStudien behandlar lärarens direktiv i svenskundervisningen i finska skolor. Syftet är att komma underfund med hur läraren använder direktiv i sin undervisning för att upprätthålla arbetsro i klassrummet samt för att ge instruktioner för övningar. Materialet har samlats in på två högstadier och i två gymnasier och det består av 32 lektioner (cirka 25 timmar). Fyra kvinnliga lärare som alla har finska som förstaspråk deltar i undersökningen. Med hjälp av samtalsanalys analyserar jag vilka särdrag och likheter klassrumsinteraktionen har i jämförelse med andra typer av institutionell kommunikation. Jag har valt att analysera direktiv i två olika kontexter: sekvenser där en elev eller flera elever stör arbetsron och sekvenser där läraren ger instruktioner för uppgifter som eleverna ska göra. Mitt material visar att direktiv i klassrumssamtal förekommer typiskt i dessa kontexter. Skillnaden mellan kontexterna är att i arbetsrodirektivsekvenser utgör störningen i arbetsron förstaledet i ett yttrandepar och lärarens direktiv är andraledet. I anvisningsdirektivsekvenser är däremot anvisningen förstaledet och elevernas respons (det vill säga handling) är andraledet. En viktig aspekt i min analys är lärarens språkval. Eftersom läraren och eleverna har finska som förstaspråk behöver läraren välja om hon använder målspråket svenska eller sitt och elevernas förstaspråk finska i sina direktiv. Min studie visar att lärarna utnyttjar två olika strategier i sitt språkval. Matrisspråket, alltså det huvudsakliga undervisningsspråket, kan vara antingen svenska eller finska, men alla lärarna talar båda språken på lektionerna, dock i olika proportioner. Språkvalet beror varken på lärarens eller elevernas språkkunskaper utan på undervisningsinnehållet. I synnerhet grammatik undervisas på finska och ju mera rutinmässigt direktivet är, desto mera sannolikt är det att direktivet ges på svenska. Även tvåspråkiga direktiv är vanliga i materialet. Läraren kan kodväxla från svenska till finska när till exempel något ord är nytt för eleverna och från finska till svenska när en längre direktivsekvens innehåller en mera rutinmässig del. Min studie visar att anvisningsdirektiv är mera frekventa än arbetsrodirektiv, som inte förekommer varje lektion i mitt material. Anvisningsdirektiv är således synnerligen viktiga för elevernas möjligheter att höra svenska och lära sig pragmatiska kunskaper om direktiven ges på svenska. Finska kan användas som resurs i undervisningen. Eleverna har möjlighet att ställa frågor på finska och läraren kan ta upp ny vokabulär och ange översättningen efter ordet på svenska. Elevernas frågor ger läraren värdefull information om vilka ord och begrepp som är svåra för eleverna. Tvåspråkigheten topikaliseras inte i mitt material utan den är en språklig norm som accepteras av alla deltagare. Nyckelord: samtalsanalys, institutionell interaktion, direktiv, svenskundervisning, arbetsro, anvisning
URI: URN:ISBN:978-951-51-3022-8
http://hdl.handle.net/10138/176701
Päiväys: 2017-03-31
Avainsanat: pohjoismaiset kielet
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Anvisnin.pdf 1.118MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot