"They don't need our money; what they want is knowledge" : Maailmanpankin, OECD:n ja UNICEFin tietoon pohjautuva legitimiteetti Brasilian koulutuspolitiikassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702221335
Title: "They don't need our money; what they want is knowledge" : Maailmanpankin, OECD:n ja UNICEFin tietoon pohjautuva legitimiteetti Brasilian koulutuspolitiikassa
Author: Klutas, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702221335
http://hdl.handle.net/10138/177268
Thesis level: master's thesis
Abstract: In my thesis, I scrutinized the World Bank, OECD and UNICEF's aims to achieve legitimacy in Brazilian education policy by using knowledge-related governance strategies. In theoretizing the concept of legitimacy, I've employed perspectives from soft governance and knowledge governance. Thus, I was empirically interested in the question of which strategies international organizations (IOs) use to construe knowledge and 'truth' about Brazilian education, as well as how they rationalize and constitute meanings and essentiality of knowledge. My analytical angles to investigate knowledge governance are different strategies of quantification and comparison, so-called 'best practices', depolitization and acting as a spokesperson. The research is stemming from Foucauldian governance studies and is inspired by the triangle of knowledge, truth and power. I used discourse analytical analysis method with an understanding of discourse as a historical and cultural concept that displays, produces and re-produces different power relations. My method of analysis lies in between theory- and data-driven; on one hand, I used comprehension of knowledge governance and legitimacy in reading the data, on the other hand, the final theoretical perspective came to be as it is only after initial analysis. The data consisted of both interviews with the IOs and documents produced by the IOs. According to my study, there are seven different strategies of knowledge and truth governance. Those are capacity building, evidence-based policymaking, national sovereignty, public and local advocacy, external evaluator, global competition and numeric truth. The essential and intriguing part in those strategies is the positioning of oneself in relation to Brazil: knowledge is often produced either together, involving local actors, or clearly from outside, by performing as a neutral and distant expert. However, from perspective of governance studies, these positions are all different strategies of governance, which constitute the truth that serves also – or foremost? – IOs' own agendas. Therefore, I conclude the research in a discussion on how knowledge production could, at least in theory, become more democratic.Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani Maailmanpankin, OECD:n ja UNICEFin pyrkimyksiä saavuttaa legitimiteettiä Brasilian koulutuspolitiikassa tiedolla hallinnan strategioiden avulla. Olen hyödyntänyt legitimiteetin teoretisoinnissa pehmeän hallinnan sekä tiedolla hallinnan näkökulmia. Niiden myötä empiirisesti olin kiinnostunut siitä, millaisin hallinnan strategioin toimijat konsturoivat Brasilian koulutusta koskevaa tietoa ja totuutta sekä perustelevat ja merkityksellistävät tiedon tuottamisen tärkeyttä. Tutkimuksen analyyttisia ulottuvuuksia tiedolla hallinnan tarkasteluun ovat erilaiset kvantifioivat strategiat ja vertailu, parhaat käytännöt, depolitisointi sekä puhemieheys. Tutkimukseni kiinnittyy foucault'laiseen hallinnan tutkimusperinteeseen ja on saanut runsaasti inspiraatiota tiedon, totuuden ja vallan yhteen liittymistä koskevista tutkimuksista. Käytin tutkimuksessa diskurssianalyyttistä analyysitapaa, ymmärtäen diskurssin historialliseksi ja kulttuuriseksi käsitteeksi, joka ilmentää, uusintaa ja tuottaa erilaisia valtasuhteita. Analyysini asettui aineisto- ja teorialähtöisyyden väliin: hyödynsin sekä tiedolla hallinnan että legitimiteetin yleisiä linssejä aineistoa lukiessa, mutta lopulta teoreettinen näkökulma tarkentui vasta aineiston ensimmäisten analyysikierrosten jälkeen. Aineistona oli sekä organisaation edustajien kanssa käytyjä haastatteluja että organisaatioiden tuottamaa dokumenttimateriaalia. Tutkimuksen tuloksena on seitsemän erilaista tiedolla ja totuudella hallinnan strategiaa. Niitä ovat kapasiteetin rakentaminen, evidenssiperustainen politiikka, kansallinen suvereniteetti, julkinen ja paikallinen vaikuttaminen, ulkopuolinen arvioija, kansainvälinen kilpailu sekä numeerinen totuus. Keskeistä ja kiinnostavaa strategioissa on toimijoiden asettuminen tiettyyn positioon suhteessa Brasiliaan: tietoa tuotetaan usein joko "yhdessä", paikallisilla tason toimijoita osallistaen, tai selkeästi ulkoa käsin, tiettyyn neutraaliin ja etäiseen asiantuntijarooliin asettuen. Hallinnan tutkimuksen näkökulmista nämä erilaiset positiot ovat kuitenkin erilaisia hallinnan strategioita ja kaikilla rakennetaan totuutta, joka palvelee myös – tai vain? – organisaatioiden omia tarkoitusperiä. Pohdinnassa pureudutaankin kysymykseen siitä, miten tiedon tuotantoa voisi, edes teoreettisesti, muuttaa demokraattisemmaksi.
Subject: Brasilia
Maailmanpankki
OECD
UNICEF
Subject (yso): legitimiteetti
hallinta
tieto
koulutuspolitiikka
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record