Legaatinsaajan oikeussuoja kuolinpesän yhteishallinnon aikana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703091396
Title: Legaatinsaajan oikeussuoja kuolinpesän yhteishallinnon aikana
Author: Pasanen, Annika
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703091396
http://hdl.handle.net/10138/177311
Thesis level: master's thesis
Discipline: Perhe- ja jäämistöoikeus
Family and inheritance law
Familje- och kvarlåtenskapsrätt
Abstract: Tutkimuksen aiheena on legaatinsaajan oikeussuoja kuolinpesän yhteishallinnon aikana. Tutkimuksen tarkoitus on ensinnäkin selvittää, mitkä seikat aiheuttavat legaatinsaajan oikeussuojatarpeen kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnon aikana. Toiseksi tarkoitus on tarkastella, millaisia oikeussuojakeinoja legaatinsaajalla on käytettävissään, jos hänen oikeutensa joutuu uhatuksi. Millaiset ovat oikeussuojakeinojen käyttämisen edellytykset, millaista turvaa oikeussuojakeinot antavat käytännössä ja liittyykö niiden käyttöön joitain ongelmia? Kolmanneksi tutkimuksessa tarkastellaan, millainen on legaatinsaajan oikeussuoja muissa Pohjoismaissa. Kiinnostuksen kohteena on se, miten legaatinsaajan oikeussuoja on järjestetty muissa Pohjoismaissa, sekä mitä yhtäläisyyksiä ja eroja maiden välillä on löydettävissä. Legaatinsaajan aseman ja oikeussuojan varsinainen vertaileva tarkastelu tapahtuu erityisesti suhteessa Norjaan ja Tanskaan, jotka muodostavat vastinparin Suomelle ja Ruotsille. Tutkimuksessa myös selvitetään pohjoismaisten kuolinpesien hallintoratkaisujen pääpiirteet sekä järjestelmien keskeisimmät erot. Tutkimuksessa käytetään sekä perinteisen lainopin että oikeusvertailun metodeja. Tarkastelu keskittyy jakamattomasta kuolinpesästä täytettäviin omistusoikeuden tuottaviin esinelegaatteihin ja rahalegaatteihin. Legaatilla tarkoitetaan testamenttimääräystä, jolla testamentin tekijä on määrännyt saajalle tietyn yksilöidyn etuuden. Legaatin merkittävin ero verrattuna yleisjälkisäädökseen on, että legaatinsaaja ei PK 18:1:n perusteella lähtökohtaisesti ole kuolinpesän osakas. Osakasaseman puuttumisella on huomattava vaikutus legaatinsaajan asemaan ja oikeussuojatarpeen syntymiselle. Tutkimuksessa selvitetään osakasaseman puuttumisen merkitystä legaatinsaajan asemaan käytännössä sekä tarkastellaan, milloin legaatinsaajalle voitaisiin lähtökohdasta poiketen antaa kuolinpesän osakasasema. Lisäksi selvitetään, mitkä muut seikat synnyttävät legaatinsaajan oikeussuojatarpeen yhteishallinnon aikana ja millaiseksi legaatinsaajan asema kuolinpesän yhteishallinnon aikana muodostuu. Tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu siihen, että kuolinpesän tilanne on lähtökohtaisesti sellainen, että legaatti voitaisiin täyttää, mutta kuolinpesän osakkaat ovat teoillaan tai laiminlyönneillään saaneet aikaan legaatinsaajan oikeuden vaarantumisen. Se, että legaatinsaajan oikeus vaarantuu, voi johtua muun muassa siitä, että pesän osakkaat eivät ole kykeneviä hoitamaan ja hallitsemaan pesää. Tavatonta ei kuitenkaan ole se, että osakkaat saattavat tietoisesti ja jopa tarkoituksellisesti ryhtyä legaatinsaajan oikeutta loukkaaviin toimiin. Tutkimuksessa tarkastellaan legaatinsaajan pääasiallisia oikeussuojakeinoja kuolinpesän yhteishallinnon aikana. Tutkimuksessa tarkasteltavat legaatinsaajan oikeussuojakeinot ovat legaattiomaisuuden asettaminen erityiseen hoitoon ja vakuus, pesänselvittäjän määräyksen hakeminen, legaatinsaajan kanneoikeus kuolinpesää vastaan ja legaatinsaajan itsenäinen kanneoikeus pesää koskevassa asiassa sekä osakkaiden vahingonkorvausvastuu. Lisäksi tarkasteltavia oikeussuojakeinoja ovat turvaamistoimet, osakkaiden vastuu legaatin täytäntöönpanosta sekä vaatimus pesän puolesta tehdyn oikeustoimen julistamisesta pätemättömäksi. Tarkemmin tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, milloin legaatinsaaja on osoittanut, että pesänselvittäjän määräys on tarpeen legaatin täytäntöön saattamiseksi. Tutkimuksessa otetaan kantaa myös esimerkiksi siihen, voidaanko legaatinsaajalle myöntää itsenäinen kanneoikeus pesää koskevassa asiassa kuolinpesän ollessa osakkaiden yhteishallinnossa, ja jos voidaan, millä edellytyksillä mahdollinen kanneoikeus voidaan myöntää.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record