Dissertations and theses

 

Digital dissertations and theses from the University of Helsinki. Contains both open access theses as well as metadata records.

Collections in this community

Recent Submissions

  • Savonen, Tuomas (The Finnish Society of Sciences and Letters, 2020)
    This study examines the life and political line of Gus Hall (1910-2000), the long-time general secretary of Communist Party of the United States (CPUSA). The first main part of the study examines Hall’s Finnish American background and his life until 1959 when he became the general secretary of the CPUSA. The second main part focuses on the 1960s and looks closely at Hall’s political line during the first decade of his general secretaryship. The study shows that Gus Hall’s political line went through several major changes over the decades. Young Arvo Halberg – as Gus Hall was then known – joined the Communist Party in 1927. His Stalinist upbringing was perfected in Moscow’s International Lenin School in which he studied in the early 1930s. In the 1930s, when he served as a leader in demonstrations and strikes in Minnesota and Ohio, Halberg/Hall was sometimes ready to resort to violence to improve the conditions of the working class. In the early 1940s Hall gave his support to the Americanized communism of the CPUSA’s general secretary Earl Browder. In the mid-1940s, as the party went through a dramatic leadership change, Hall re-invented himself as a supporter of the more Soviet-minded communism of the new party leadership. In the late 1950s Hall once again changed his political line as the party went through tumultuous change following Nikita Khrushchev’s revelations concerning Stalin. Hall now represented himself as a moderate centrist who was ready to reform the CPUSA. Reforms were few, however, during Hall’s first decade as general secretary. The party continued following closely the political line of the Soviet Union. As a consequence, the party was not seen as an interesting alternative by the young New Left radicals of the 1960s. Hall’s Soviet-minded line was best exemplified by the CPUSA’s reaction to the Warsaw Pact occupation of Czechoslovakia in 1968. The CPUSA was one of the few Western Communist Parties which wholeheartedly accepted the Warsaw Pact measure. As Hall’s political line changed several times before the 1960s, he can be criticized of being an opportunist. In the 1960s, however, his line was consistent. It can be best described with the concept of proletarian internationalism. In the language of the international communist movement, proletarian internationalism self-evidently included the idea of Soviet Union’s unchallenged leadership.
  • Backer Johnsen, Hermanni (Helsingin yliopisto, 2020)
    (tiivistelmä lähetetään erikseen sähköpostitse)
  • Kurppa, Mona (Helsingin yliopisto, 2020)
    Exposure to outdoor air pollution is a major environmental threat causing around 3 million premature deaths worldwide yearly. Particularly, aerosol particles are detrimental to human health. Urban areas are marked by both high population densities and degraded air quality due to high anthropogenic emissions and limited ventilation of air pollutants from the street level, making the study of urban air quality crucial. Urban air quality results from a complex interplay of meteorology, background concentrations, emissions, and chemical and physical processes of air pollutants. Yet, the lack of building-resolving neighbourhood-scale open-access numerical methods has been the bottleneck for properly solving these interactions. To narrow this gap, the main aim of my thesis is to embed the aerosol module SALSA into a large-eddy simulation (LES) model PALM to correctly simulate urban air quality. We evaluate the new PALM-SALSA model in Cambridge, UK, and Helsinki, Finland, against comprehensive aerosol particle measurements, and assess the role of different aerosol processes and boundary conditions on the pollutant concentrations in the time scale of one hour. Further, the influence of urban planning on local pollutant concentrations along boulevard-type streets is examined in real scenarios in Helsinki. The PALM-SALSA model captures well both the horizontal and vertical distribution of aerosol particle concentrations and number size distributions in an urban environment. Incorporating aerosol processes to PALM is important for correctly simulating air quality, as we show that dry deposition of particles on vegetation and other surfaces decreases number concentrations by up to 20%, whereas condensation and dissolutional growth increase aerosol mass by over 10%. Still, dispersion and emissions govern concentration fields, and thus setting the correct model boundary conditions is a determining factor. Concentration fields at street level are sensitive to the atmospheric stability and wind speed, and vertical dispersion especially to the wind direction. Furthermore, my work demonstrates how choices in urban planning can favour local air quality conditions and how particularly height variation of buildings and trees is preferential for street-level air quality and ventilation. This thesis introduces a novel, open-access model for high-resolution urban aerosol simulations, and the first LES studies on the role of urban planning on air quality and ventilation in entire neighbourhoods. Along with research purposes, the model is suited to supporting urban planning and producing data for exposure studies and monitoring network development.
  • Käkönen, Mira (Helsingin yliopisto, 2020)
    This is a study of expertise and power relations in riverine resourcification processes. With a focus on the hydraulic infrastructuring and hydrosocial ordering efforts in the Mekong Region, I seek to contribute new perspectives to the analysis of water, energy and climate change governing. The central research question is how water resources are made and governed in the Mekong Region and with what effects, especially in terms of the consequent new power formations and implications for the lives of the Mekong’s riverine residents. This question is timely. Currently, the rivers in the region are being dammed and engineered at accelerating pace, making the Mekong Basin a scene for one of the most intensive hydropower developments in the world. Around two hundred large dams are at different stages of development in the mainstream and tributaries of the Mekong. The study has global relevance because the actors, rationales and techniques involved, exemplify those shaping the current resurgence of hydropower development and other large infrastructure projects in the global South. As I argue, the emergent governmental assemblages enabling the hydropower development are not only intensively present in the Mekong but also partially created there. I begin the analysis with the Mekong Delta of Vietnam, the early colonial frontier for water resourcification that has since formed the part of the Mekong Basin where the plans of ‘full control’ with aspirations of ‘acclimatisation’ have been materialised to the fullest extent. I sketch out the main continuities and ruptures in the Delta’s intensive hydrosocial and agrohydraulic ordering efforts, and outline their major effects. I then shift attention to the more recent hydropower boom in Laos and Cambodia, and the various elements enabling it in terms of knowledge production, the new sustainability standards of hydropower dams and climate change-related rationalisations and techniques. Finally, I bring to the fore how enclavistic, postneoliberal hydropower projects in Cambodia get entangled with other processes of resource-making, with illiberal processes of state formation and the intensification of Chinese influence. The research contributes to studies of hydrosocial relations by examining the continuities and changes in the rationalisations and techniques of Mekong’s water resourcification. It bridges the political-ecological research on water and climate change by examining how climate change-related governmental rationales and techniques have opened a new space for hydraulic infrastructuring. Moreover, it provides new insights on the co-constitutive relations between resources and power formations bearing relevance on recent political ecology discussions on resource- and state-making. The constituent and constitutive power formations of resourcification include technoscientific, infrastructural, discursive, corporate and sovereign as well as territorial state powers. I also analyse the socio-spatial configurations that emerge from resource-making processes. The analysis of the ways technoscience and technical infrastructures are implicated in the possibilities of hydrosocial ordering forges connections with science and technology studies.
  • Tamminen, Tuire (Helsingin yliopisto, 2020)
    This dissertation focuses on canine dystocia and is based on three individual studies conducted with client-owned pet animals. The aim was to elucidate the role of oxytocin receptors in uterine inertia. The suitability of human cardiotocography on parturition monitoring in bitches was tested. Oxytocin is one of the most potent uterotonic hormones; its effect is mediated through specific oxytocin receptors, thus increasing the uterine contractions to expel the puppies through the birth canal. Oxytocin receptor distribution and expression in canine uterus were investigated with immunohistochemistry and qPCR. Progesterone prevents uterine contractions and prostaglandin F2α has a key role in the initiation of parturition. Therefore, the role of progesterone, prostaglandin F2α, as well as, oestradiol and ionized calcium in uterine inertia were investigated. The preparing contractions in the first stage of parturition are not externally visible, and the second stage of normal parturition may last up to 24 hours, which complicates the follow-up of the parturition in the bitch. Human cardiotocography was tested in uterine contraction and foetal heart rate monitoring to improve diagnosis of dystocia. Oxytocin receptor expression and distribution were demonstrated in full-thickness uterine samples in non-pregnant, pregnant, and dystocic bitches; receptors were localized in all bitches in the endometrial luminal, superficial and deep glandular epithelium, in the stroma, and in the longitudinal and circular myometrium. The relative expression of oxytocin receptors was higher in pregnant than in non-pregnant bitches. Progesterone concentrations were significantly higher in samples taken prior to the first stage of parturition in group of elective Caesarean section bitches than in obstructive dystocia or combined dystocia groups. Prostaglandin F2α metabolite concentrations were significantly higher in bitches with normal parturition than in bitches of elective Caesarean section or combined dystocia groups. Ionised calcium concentrations did not differ between the groups and no hypocalcaemia was detected. The absence of progesterone as such cannot be the only stimulation for oxytocin receptor expression in uterus, because the anoestrous basal level progesterone did not upregulate the oxytocin receptors. The gradual decrease of progesterone in late pregnancy is more likely involved in oxytocin receptor upregulation than sudden prepartum drop, because the upregulation of oxytocin receptors seems to occur before the sudden prepartum decline of progesterone. The decline of oestrogens two days prior to parturition may have regulatory role in oxytocin receptor expression. Our results suggest that in complete primary uterine inertia the aetiology is not the absence or downregulation of oxytocin receptors but more likely in the uterine functional level. The cardiotocography complements clinical and ultrasonographic examination of periparturient bitches. It detects uterine contractions and can be used to confirm diagnosis of uterine inertia and to monitor the response to uterotonic medicine treatment. The cardiotocography’s ultrasonographic doppler probe appeared to be sensitive to artefacts, which may compromise foetal distress monitoring.
  • Salonen, Markku (Helsingin yliopisto, 2020)
    The complex formation equilibria of pyridine-2-aldoxime and its methyl or amido derivatives (HL) with cobalt(II), zinc(II), and cadmium(II) ions, and the protonation and complex formation equilibria of pyridine-2,6-carboxamidoxime (H2L) with copper(II) and nickel(II) ions were studied in aqueous 0.1 M Na(Cl) solution at 25 C by potentiometric titrations with the use of glass electrode. The experimental data were analyzed with the least-squares computer program SUPERQUAD to determine the complexes formed and their stability constants. In addition, the structure of the crystallized pyridine-2,6-carboxamidoxime complex with the formula [Ni(HL)2]∙4H2O has been determined with X-ray measurements. The complexes of types Co(HL)2+ and Co(HL)22+ are mainly octahedral with a high spin d7 electron structure (t2g5eg2) and their oxidation states are stable. The deprotonated bis complexes of type Co(HL)L+ are often low spin (t2g6eg) and because of the easy loss of their only eg electron they are easily oxidized to very inert low spin cobalt(III) complexes (t2g6). Only small amounts of cobalt(III) complexes cause the very slow attainment of equilibrium often already in the pH range 2–5. Pyridine-2-carboxamidoxime and pyridine-2-aldoxime and probably also 1-(2-pyridinyl)ethanone oxime forms also tris complexes Co(HL)32+ and/or Co(HL)2L+. The complex formation of pyridine-2-aldoxime in the pH range 5–10 could be studied by using very small cobalt(II) ion concentrations. There, all the cobalt(II) form the low spin CoL2, which quantitatively displaces also the tris complex Co(HL)2L+. 6-methylpyridine-2-aldoxime forms complexes Co(HL)2+, CoL+, CoL2, Co2L2OH+, Co2L3+, and Co2L3OH, mainly in the pH range 6–10. The stabilities of the low spin CoL2, Co2L3+, and Co2L3OH and their oxidation reactions are decreased by the steric requirements of the 6-methyl groups of the ligands. Pyridine-2-acetamidoxime forms also a complex Co(H2L)3+ and pyridine-2-carboxamidoxime forms a complex Co2(HL)2H2L5+ with a positively charged ligand (H2L+). Zinc(II) and cadmium(II) ions form with 6-methylpyridine-2-aldoxime only Zn2L22+, Zn2L2OH+, and Zn2L2OH)2, and CdL+, CdL2, and Cd2L2OH+. With pyridine-2-acetamidoxime, they form only Zn(HL)2+, Zn2L2OH+, Cd(HL)2+, and CdL+. The other oximes form also Zn(HL)L+, ZnL2, Cd(HL)L+, and CdL2. Cd(HL)22+ reaches only with pyridine-2-carboxamidoxime and Zn(HL)22+ also with 1-(2-pyridinyl)- ethanone oxime measurable concentrations. Pyridine-2-carboxamidoxime forms also Zn4(L–H)2L22+ and Cd4(L–H)2L22+. The stability constants of the mono complexes M(HL)2+ increase with few exceptions in the order 6-methylpyridine-2-aldoxime < pyridine-2-acetamidoxime < pyridine-2-aldoxime < 1-(2-pyridinyl)ethanone oxime < pyridine-2-carboxamid-oxime < pyridine-2,6-dicarboxamidoxime and Cd < Zn < Co < Ni < Cu.
  • Palomäki, Matti (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma kartoittaa bayesiläisen lähestymistavan soveltamista joukkoliikenteen lipunmyynnin dynaamiseen hinnoitteluun. Dynaamisessa hinnoittelussa muutetaan tuotteen hintaa taajaan pyrkimyksenä hiljaisempina aikoina houkutella lisää asiakkaita alemmilla hinnoilla ja hyödyntää suuremman kysynnän jaksot nostamalla hintoja. Tutkittavassa tilanteessa pyritään maksimoimaan pitkän matkan linja-autovuoron lipunmyynnistä syntyvä liikevaihto. Oletetaan lippujen myynnin odotusarvon määräytyvän jonkin kysyntäfunktion perusteella, ja että kysyntä riippuu myyntihinnasta sekä muista muuttujista. Hinnoittelija valitsee kullekin myyntijaksolle hinnan, joka tuottaa jonkin myyntitulon, ja tavoite on siis tietylle linja-autolähdölle maksimoida sen lipunmyynnin kokonaisliikevaihdon odotusarvo yli myyntijaksojen etsimällä parhaat hinnat. Hinnoittelussa esitetään noudatettavaksi seuraavaa lähestymistapaa. Oletetaan kysynnän noudattavan log-lineaarista mallia. Käytetään sen parametreille priorijakaumaa, jonka hyperparametreille lasketaan suurimman uskottavuuden estimaatit aiemmin kerätyn datan perusteella. Kussakin yksittäisessä hinnoittelujaksossa kysyntäfunktion parametreille muodostetaan myyntikauden edellisten hinnoittelujaksojen toteutuneiden myyntien perusteella uskottavuus. Sitten parametrien uskottavuuden ja priorijakauman perusteella muodostetaan parametrien posteriorijakauma, jota arvioidaan Markovin ketju -- Monte Carlo -menetelmin. Viimein posteriorijakauman antamaa tietoa kysynnästä käytetään myyntijakson hinnan optimoimiseen varmuutta vastaavan hinnoittelustrategian mukaisesti, eli olettaen parametriestimaatit virheettömiksi.
  • Sonntag, Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma käsittelee Stein-Chenin menetelmää Poisson-approksimaatiolle. Menetelmä on käyttökelpoinen monilla tieteenaloilla. Tässä tutkielmassa Stein-Chenin menetelmää sovelletaan vakuutusmaailmassa tarvittavan kokonaisvahinkomäärän approksimointiin. Useat ilmiöt ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden ilmeneminen voidaan esittää indikaattorin avulla. Indikaattori voi saada arvon nolla tai yksi. Reaalimaailman ilmiöitä tarkasteltaessa voidaan ajatella, että ilmiön tapahtuessa indikaattori saa arvon yksi, ja jos ilmiötä ei tapahdu, indikaattori saa arvon nolla. Joskus indikaattorit ovat sellaisenaan käyttökelpoisia. Aina suora laskeminen ei kuitenkaan ole mahdollista, ja silloin on tarve mallintaa indikaattoreita. Useat mallintamismenetelmät vaativat, että tapahtumien on oltava riippumattomia toisistaan. Reaalimaailmassa tapahtumat ovat kuitenkin usein riippuvia toisistaan, ja tämä täytyy ottaa mallinnuksessa huomioon. Tutkielmassa keskitytään approksimoimaan Bernoullin satunnaismuuttujiksi kutsuttuja indikaattoreita Poisson-jakaumalla. Poisson-jakauma on valittu, sillä se soveltuu hyvin indikaattorien jakaumien approksimointiin. Bernoullin satunnaismuuttujien sallitaan olla riippuvia toisistaan. Stein-Chenin menetelmän vahvuus on nimenomaan keskenään riippuvien tapahtumien approksimaatiossa. Tutkielmassa sovelletaan Stein-Chenin menetelmää kokonaisvahinkomäärän approksimointiin. Kokonaisvahinkomäärä tarkoittaa kaikista tarkasteltavista vakuutussopimuksista yhteensä maksettuja korvauksia. Poisson-jakauman avulla voidaan approksimoida vahinkojen lukumäärää. Kokonaisvahinkomäärän arvioinnissa tarvitaan kuitenkin myös vahingoista maksettuja korvauksia. Tämän vuoksi on otettava käyttöön yhdistetty Poisson-jakauma. Se monimutkaistaa menetelmää, mutta mahdollistaa samalla kahden eri elementin, vahinkojen ja korvausten, approksimoinnin Stein-Chenin menetelmää käyttäen.
  • Rämö, Miia (Helsingin yliopisto, 2020)
    In news agencies, there is a growing interest towards automated journalism. Majority of the systems applied are template- or rule-based, as they are expected to produce accurate and fluent output transparently. However, this approach often leads to output that lacks variety. To overcome this issue, I propose two approaches. In the lexicalization approach new words are included in the sentences, and in relexicalization approach some existing words are replaced with synonyms. Both of the approaches utilize contextual word embeddings for finding suitable words. Furthermore, the above approaches require linguistic resources, which are only available for high- resource languages. Thus, I present variants of the (re)lexicalization approaches that allow their utilization for low-resource languages. These variants utilize cross-lingual word embeddings to access linguistic resources of a high-resource language. The high-resource variants achieved promising results. However, the sampling of words should be further enhanced to improve reliability. The low-resource variants did show some promising results, but the quality suffered from complex morphology of the example language. This is a clear next issue to address and resolving it is expected to significantly improve the results.
  • Savolainen, Eetu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä työssä tarkastellaan portfolion optimointia ja utiliteettiteorian perusteita äärellisulotteisessa todennäköisyysavaruudessa. Työssä on rajoituttu tarkastelemaan diskreettiaikaista markkinamallia, missä markkinan toimijan pitää osakkeita myydessään maksaa transaktiokuluja. Työn alussa esitetään tarvittavat määritelmät ja työkalut, jotta saadaan käytyä läpi tulokset liittyen rahoitusteoriaan ja utiliteettiteoriaan markkinoilla, jossa transaktioilla on kuluja. Nämä asiat liittyen konveksiin analyysiin, polyedrisiin joukkoihin ja todennäköisyysteorian perusteisiin on esitetty tiiviinä kokonaisuutena, sillä niiden tarkoitus on toimia taustamateriaalina ja tukena, kun tarkastellaan myöhempien lukujen asioita. Kolmannessa kappaleessa lähdetään tarkastelemaan äärellisessä filtroidussa todennäköi-syysavaruudessa markkinoita, jossa transaktioilla on kuluja. Määritellään osakkeenhinnoitteluprosessiin, toimijan portfolioon ja yleisemmin rahoitusteoriaan liittyen perusasiat ja ominaisuudet siten, että saadaan johdettua kitkallisen markkinan rahoitusteorian peruslause. Lisäksi rahoitusteorian peruslauseesta johdetaan korollaari yksiulotteinen superreplikointiteoreema, joka osoittautuu hyödylliseksi utiliteetin maksimointiongelman ratkaisussa. Neljännessä kappaleessa siirrytään tämän teoksen pääaiheen pariin, eli utiliteettiteoriaan ja toimijan portfolion optimointiin. Määritellään utiliteettiteorian perusasiat kitkallisella markkinalla ja määritellään utiliteetin maksimointiongelma, jossa markkinoiden toimija pyrkii maksimoimaan lopetusajanhetken utiliteettinsa. Tämä portfolion optimointiongelma voidaan uudelleenformalisoida yksiulotteisen superreplikointiteoreeman avulla konkaavina optimointiongelmana, jota rajoittaa lineaariset rajoitteet. Viimeisessä kappaleessa lähdetään tarkastelemaan portfolion konstruointia ja utiliteetin maksimointia käytännössä. Tehdään kaksi havainnollisuuden vuoksi yksinkertaista simulaatiota, missä tietystä näkökulmasta lähdetään rakentamaan osakkeen hinnoitteluprosessia ja mietitään miten toimijan utiliteetti saataisiin maksimoitua määritellyllä markkinalla. Nämä simulaatiot toteutetaan R-ohjelmointikielellä. Tarkoituksena on esittää pohdintaa siitä millaiset tekijät ja oletukset vaikuttavat toimijan optimaalisen salkun valintaan ja muodostumiseen. Optimaalisuutta tutkitaan muuttamalla alkuperäisiä oletuksia ja katsomalla miten oletusten muuttaminen vaikuttaa lopputulokseen. Toisessa simulaatiossa pyritään vertailemaan muutamia tyypillisimpiä sijoitusstrategioita toisiinsa.
  • Lindström, Mats Johan Wilhelm (Helsingin yliopisto, 2020)
    Within the last century humanity has grown significantly more numerous and more globally connected than ever before in its history. Together with the increased risks of climate change, we are more susceptible than ever to major epidemics and pandemics caused by novel zoonotic diseases. For these reasons it is not only important understand under which conditions novel pathogens are able to invade and spread in a host population but also to understand how these pathogens can be eradicated following an invasion event. In this thesis we present and study the demographic and evolutionary dynamics of a compartmental epidemiological model that includes a compartment for asymptomatic individuals, who require a second infection to become symptomatic and infectious. We show that the model exhibits a wide variety of demographic dynamical behaviour, all of which can be evolutionarily attracting configurations under simple evolutionary considerations. The model is an extreme simplification of the real world and excludes relevant information such as age and spatial structures of the population at hand. The aim of this thesis is to obtain a general understanding of how varying certain parameters on one hand allows a pathogen to invade a host population and, on the other hand, allows the host to eradicate an established pathogen, in particular, through the process of evolution.
  • Vuorivirta, Leena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Riskin mittaaminen on sijoittajille, vakuutusyhtiöille ja viranomaisille tärkeää. Riskin mittaaminen, vaikka tuottojakauma tai tulevien korvaustapahtumien jakakauma olisikin tiedossa, on haastavaa, mutta samalla tärkeää. Sijoitusmaailmassa yleisesti käytetään varianssia riskin mittamisessa. Vakuutusyhtiöiden viranomaisvaatimuksissa käytetään rinnakkain kahta eri riskimittaa eli sekä niin sanottua VaR(Value at Risk)-mittaa että ES(Expected Shortfall)-mittaa, jotka molemmat voidaan nähdä saman RVaR(Range Value at Risk)-mitan erikoistapauksina. Riskimitalla olisi toivottavaa olla tiettyjä ominaisuuksia, jotta sen soveltaminen tunnettujen talousteorioiden näkökulmasta olisi mielekästä. Jotta riskimittaa voidaan kutsua rahoitusriskimitaksi, sen tulisi olla monotoninen ja toteuttaa kassainvarianssiominaisuus. Jotta taas riskimitta olisi koherentti sen tulisi näiden lisäksi olla positiivisesti homogeninen ja subadditiivinen. Varianssi ei täytä edes rahoitusriskimitalta vaadittuja ominaisuuksia ja edellämainituista vain ES-mitta on koherentti. Rahoitusriskimitan on siis mitattava suuremmasta riskistä suuremman tappion ja riskittömällä sijoituksella ei saisi olla vaikutusta riskiin. Koherentti mitta takaa näiden lisäksi, että sijoitetulla summalla ei ole vaikutusta riskiin ja toisaalta hajautuksesta voi olla hyötyä, muttei haittaa. Näitä kaikkia ominaisuuksia pidetään yleisesti toivottavina. Työn keskiössä on RVaR-mitta, joka ei toteuta koherentilta mitalta haluttua subadditiivisuusominaisuutta. Osoitetaan kuitenkin, että toimijoiden RVaR-mitoista yhdistetyllä RVaR-mitalla on erityinen subadiitiivinen yhteys. Lisäksi tarkastellaan RVaR-mittaa sekä kilpailullisen riskinjaon että toimijoiden yhteistyössä toteuttaman riskinjaon näkökulmista. Ensimmäinen mainituista on tasapainoteoreettinen näkökulma, jossa jokainen toimija pyrkii minimoimaan omia tappioitaan ja jälkimmäinen Pareto-optimaalinen näkökulma, jossa esimerkiksi konserni jakaa tytäryhtiöidensä riskiä optimaalisella tavalla. Lopulta näytetään, että tietyin edellytyksin tasapainoallokaatio on olemassa ja se on tällöin myös Pareto-optimaalinen. Riskimittojen tarkastelua jatketaan salkunvalintaongelman sovelluksella. Esimerkissä tarkastellaan kolmen riskillisen arvopaperin yhden periodin markkinoita, joilta valitaan kaksi salkkua - toinen yleisesti tunnetun arvopapreiden hinnoittelumallin eli niin sanotun CAP-mallin mukainen varianssin minimoiva salkku sekä kilpaileva salkku. Esimerkki osoittaa varianssin heikon kohdan symmetrisenä riskimittana, joka rankaisee myös suuremmista tuottoarvoista.
  • Blom, Patrick (Helsingin yliopisto, 2020)
    In times of epidemics, few people continue living as usual and instead often change their behaviour in light of the new situation. Usually the change in behaviour is taken to be preventive measures aimed the reduce the probability of infectious contact between susceptibles and infected. This thesis considers a different scenario, where susceptibles, once gaining awareness of the disease, begin to consider vaccination against the disease. The basic SIR-model is modified to include awareness of the epidemic or the possibility thereof, that inspires individuals to vaccinate themselves. The awareness is spread either from a constant source outside the population or through contacts between unaware individuals and either the infected or individuals already aware of the disease. The equilibria of these models and the conditions for their stability are established. All three models significantly reductions to the final size of the epidemic. In case of awareness spread being dependent on the size of the infected population, under some conditions the introducing vaccinations can destabilize the endemic equilibrium and lead to oscillations. Constant and aware-dependent awareness models also have disease-free equilibria, which can be stable and prevent a major epidemic from happening if the spread of awareness is strong enough. Lattice-model analogues of the constant and aware-dependent awareness models, where individuals are connected to a limited number of other individuals, are also established along with their equilibria. Also in this case, the disease-free equilibria of the two models can be stabilised with an effective spread of awareness.
  • Pyrylä, Atte (Helsingin yliopisto, 2020)
    In this thesis we will look at the asymptotic approach to modeling randomly weighted heavy-tailed random variables and their sums. The heavy-tailed distributions, named after the defining property of having more probability mass in the tail than any exponential distribution and thereby being heavy, are essentially a way to have a large tail risk present in a model in a realistic manner. The weighted sums of random variables are a versatile basic structure that can be adapted to model anything from claims over time to the returns of a portfolio, while giving the primary random variables heavy-tails is a great way to integrate extremal events into the models. The methodology introduced in this thesis offers an alternative to some of the prevailing and traditional approaches in risk modeling. Our main result that we will cover in detail, originates from "Randomly weighted sums of subexponential random variables" by Tang and Yuan (2014), it draws an asymptotic connection between the tails of randomly weighted heavy-tailed random variables and the tails of their sums, explicitly stating how the various tail probabilities relate to each other, in effect extending the idea that for the sums of heavy-tailed random variables large total claims originate from a single source instead of being accumulated from a bunch of smaller claims. A great merit of these results is how the random weights are allowed for the most part lack an upper bound, as well as, be arbitrarily dependent on each other. As for the applications we will first look at an explicit estimation method for computing extreme quantiles of a loss distributions yielding values for a common risk measure known as Value-at-Risk. The methodology used is something that can easily be adapted to a setting with similar preexisting knowledge, thereby demonstrating a straightforward way of applying the results. We then move on to examine the ruin problem of an insurance company, developing a setting and some conditions that can be imposed on the structures to permit an application of our main results to yield an asymptotic estimate for the ruin probability. Additionally, to be more realistic, we introduce the approach of crude asymptotics that requires little less to be known of the primary random variables, we formulate a result similar in fashion to our main result, and proceed to prove it.
  • Laurén, Toni (Helsingin yliopisto, 2020)
    The Hawk-Dove game has been used as a model of situations of conflict in diverse fields as sociology, politics, economics as well as animal behavior. The iterated Hawk-Dove game has several rounds with payoff in each round. The thesis is about a version of the iterated Hawk-Dove game with the additional new feature that each player can unilaterally decide when to quit playing. After quitting, both players return to the pool of temporally inactive players. New games can be initiated by random pairing of individuals from within the pool. The decision of quitting is based on a rule that takes into account the actions of oneself or one's opponent, or on the payoffs received during the last or previous rounds of the present game. In this thesis, the quitting rule is that a player quits if its opponent acts as a Hawk. The additional feature of quitting dramatically changes the game dynamics of the traditional iterated Hawk-Dove game. The aim of the thesis is to study these changes. To that end we use elements of dynamical systems theory as well as game theory and adaptive dynamics. Game theory and adaptive dynamics are briefly introduced as background information for the model I present, providing all the essential tools to analyze it. Game theory provides an understanding of the role of payoffs and the notion of the evolutionarily stable strategies, as well as the mechanics of iterated games. Adaptive dynamics provides the tools to analyze the behavior of the mutant strategy, and under what conditions it can invade the resident population. It focuses on the evolutionary success of the mutant in the environment set by the current resident. In the standard iterated Hawk-Dove game, always play Dove (all-Dove) is a losing strategy. The main result of my model is that strategies such as all-Dove and mixed strategy profiles that are also not considered as worthwhile strategies in the standard iterated Hawk-Dove game can be worthwhile when quitting and the pool are part of the dynamics. Depending on the relations between the payoffs, these strategies can be victorious.
  • Lahti, Juho (Helsingin yliopisto, 2020)
    Volatiliteetin käsite on keskeisessä roolissa optioiden hinnoittelun teoriassa, ja reaalimaailman op- tiopositioilla realisoituva volatiliteetti on merkittävä tuloksen ajuri. Yksinkertaisilla optiopositioilla on kuitenkin vaikeaa saada aikaiseksi sellainen sijoitussalkku, joka ainoastaan riippuisi toteutuvasta volatiliteetista. Toteutuvaan volatiliteettiin liittyen voidaan kuitenkin sopia varianssin vaihtosopi- muksesta, jossa osapuolet vaihtavat keskenään kiinteän varianssin hinnan ja toteutuvan varianssin erotuksesta johdettua kassavirtaa. Tässä tutkielmassa varianssin vaihtosopimuksille johdetaan markkinaehtoinen hintakaava staat- tisen toistamisen ja synteettisen logaritmisopimuksen avulla. Tämä varianssin vaihtosopimuksen markkinahinta osoittautuu riippuvan kaikista markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevista optioista ja erityisesti näiden volatiliteettihymystä. Erilaisten osakepolun neliövariaatiosta riippuvien kaupankäyntistrategioiden analysointia varten sovelletaan erästä stokastisen volatiliteetin mallia toteutuvan tuloksen simuloimiseen. Osoittautuu, että varianssin vaihtosopimus tarjoaa merkittävästi erilaisen sijoitusinstrumentin, jonka varallisuus kehittyy usein hyvin eri tavalla kuin osake, jonka toteutuvalla varianssilla on käyty kauppaa.
  • Lehtonen, Toni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Streptococcus pneumoniae is considered to be one of the most common causes of pneumonia and is known to cause a significant disease burden worldwide. During the past two decades much effort has been made globally to prevent pneumococcal illnesses through the use of vaccines. In Finland, all children under the age of five have been eligible to receive pneumococcal conjugate vaccine as part of the national vaccination programme since 2010. The impact of the pneumococcal vaccination has been studied extensively in Finland, and a significant decrease in the incidence of pneumonia has been observed among all vaccine-age children. One research question not yet examined in the previous studies is the exact point of time after which the impact of vaccination can be discerned in the incidence rates. This thesis considers a novel approach to multiple change point detection for time series data, where the change point problem is expressed in the form of a regression model. The model is specified so that potential change point positions are represented as separate explanatory variables. Relevant change points are then chosen by applying several established variable selection methods to the model. Out of these methods, the lasso estimate, its Bayesian analogue and two other Gaussian scale mixture priors are considered in this work. The change point model was implemented with the selected variable selection methods for age-group specific time series of pneumonia incidence rates in Finland between 2001 and 2016 to detect any changes that could be attributed to the introduction of the vaccine. These datasets were produced from routinely generated hospital discharge records, the operationalization of which is also discussed in the thesis. Aside from the vaccinated age group of under five year olds, data for both 25-44 year olds and over 65 year olds were also considered to inspect possible indirect effects of the vaccination. The implementations with different variable selection methods all provided very similar results for each age group. For under five year olds a change point during spring 2011 was selected, while for the over 65 year olds none were chosen during or after the introduction of the vaccine. For 25-44 year olds multiple change points between 2009 and 2014 were selected, but whether any of these could be attributed to the vaccination remains an open question.
  • Itänen, Niklas Andreas (Helsingin yliopisto, 2020)
    Maisterintutkielmassani "Spectral Gaps in the Dirichlet Problem for the Laplacian on a Cylinder in R3 Perforated by a Periodic Family of Balls" todistetaan, että tietyillä ehdoilla Laplace-operaattorin essentaalinen spektri sisältää mielivaltaisen ennalta-annetun määrän "aukkoja”. Tarkemmin sanottuna tutkielma käsittelee Dicrichlet'n ongelmaa sylinterissä, josta on poistettu jaksollinen perhe tarpeeksi suuria kuulia.Tämän todistuksen avainkohdat ovat oikean jaksollisuus-solun määrittelemisessä, Friedrichsin epäyhtälön todistamisessa kyseiselle geometrialle, sekä essentiaalisen spektrin aukkojen ylä- ja alarajojen löytämisessä. Suurin osa käytetystä matemaattisesta koneistosta nojaa funktionaalianalyysiin, ja tarkemmin Sobolev-avaruuksien teoriaan, joka käsittelee osittaisdifferentiaaliyhtälöiden niin sanottuja heikkoja ratkaisuja. Käytämme ongelman ratkaisemisessa myös aikaisemman tutkimuksen ideoita, kuten Floquet-Bloch-muunnosta, jonka ansiosta ongelma voidaan koko sylinterin sijaan ratkaista äärellisessä jaksollisuus-solussa.
  • Jantunen, Helmi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Hengellisyydellä ja lääketieteellisellä hoitamisella on pitkä yhteinen historia. 1800-luvulla alkoi kehitys, jossa hoidon hengellinen ulottuvuus alkoi eriytyä sielunhoidon alueelle ja lääketieteellinen hoitaminen keskittyä ihmisen fyysisen puolen hoitamiseen. 1970-luvulta lähtien ihmisen kokonaisvaltaisuutta korostavat hoitoteoriat ovat kuitenkin tuoneet sielunhoidon ja lääketieteen ihmiskuvaa ja hoitokäsitystä lähemmäksi toisiaan. Tähän liittyy yhteiskunnallinen kehitys, jossa kirkon ja uskonnollisuuden muutokset ovat sysänneet terveydenhuollolle niitä tehtäviä, jotka aikaisemmin kuuluivat kirkolle ja suvulle. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten hengellisyys nähdään osana hoitamista viranomaissuosituksissa, hoitoteorioissa sekä uskonnollisten ja vakaumuksellisten yhteisöjen toiveissa. Tarkastelen myös, miten hengellisyys ja hoitaminen liittyvät toisiinsa hoitamisen etiikassa. Hoitamisen ja hengellisyyden yhteys määräytyy hoitokäsityksestä, jonka taustalla on ihmiskäsitys. Katie Erikssonin kokonaisvaltaisessa hoitoteoriassa hengellisyys on oleellinen osa hoitamista. Hengellisiä ja hoidollisia elementtejä teoriassa ovat usko, toivo ja rakkaus sekä vuorovaikutus konkreettiseen ja abstraktiseen toiseen. Hengellisyys voi kuulua hoitamiseen voimavarana, hoitamisen apuvälineenä, joka vahvistaa terveyttä ja muuta inhimillistä hyvää. Hengellisyys voi olla myös oire, kuten esimerkiksi hengellinen tai eksistentiaalinen kipu, jota kuuluu hoitaa aivan kuten fyysistäkin kipua. Lakien ja eettisten periaatteiden näkökulmasta hengellisyys kuuluu hoitamiseen hyvin yleisellä tasolla: vakaumuksen kunnioittaminen, ihmisarvo, inhimillinen kohtelu ja potilaan hyvän edistäminen voivat velvoittaa potilaan hengellisen ulottuvuuden hoitamisen, jos eettisiä periaatteita tulkitaan kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen ja kokonaisvaltaisen hoitokäsityksen näkökulmasta. Niukimmillaan lait ja eettiset periaatteet velvoittavat ainoastaan pidättäytymään potilaan vakaumuksen loukkaamisesta. Viranomaissuosituksissa korostuu hengellisyyden kuuluminen hyvään saattohoitoon mutta ei muuhun hoitoon. Tämän taustalla vaikuttaa kokonaisvaltainen ihmis- ja hoitokäsitys. Hengellisyys voi olla saattohoidossa voimavara, joka auttaa kuoleman hyväksymisessä tai oire, kuten eksistentiaalinen ahdistus, jota kuuluu hoitaa. Uskonnollisilla ja vakaumuksellisilla yhteisöillä on vakaumuksensa perusteella hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten hengellisyys ja hoitaminen kuuluvat yhteen. Niukimmillaan mitään yhteyttä ei ole. Esimerkiksi Vapaa-ajattelijoiden mukaan kuolema ei merkitse mitään ja on tärkeää, että vapaa-ajattelijat eivät epähuomiossa joudu uskonnollisen vaikuttamisen kohteeksi. Runsaimmillaan hoitajien tulisi rukoilla ja veisata yhdessä potilaiden kanssa. Esimerkiksi Metodisti-kirkko toivoi hoitohenkilökunnalta aktiivista hengellistä tukea, kun potilas menee rajan yli.
  • Ferm, Tomi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tarkastelen Athananasios Aleksandrialaisen käsitystä enkelien luonnosta ja olemuksesta. Tutkielmani päälähteitä ovat Athanasioksen teologisesti merkittävimpiin teoksiin kuuluvat: Oratio contra gentes, Oratio de incarnatione Verbi, Orationes Contra Arianos iii, De decretis Nicaenae synodi, Epistula ad episcopos Aegypti, Epistulae iv ad Serapionem, De synodis Arimini in Italia et Seleuciae in Isauria ja Epistula ad Epictetum. Teokset käsittelevät mm. luomisen teologiaa, kolminaisuusoppia ja soteriologiaa. Enkeleiden tarkastelu tässä kontekstissa tuo ontologisen näkökulman Athanasioksen angelologiaan, jota on aiemmin tutkittu pääasiassa Vita Antonin kautta asketismin näkökulmasta. Tutkielmani on kaksivaiheinen. Selvitän ensin, mitkä piirteet koskevat kaikkea luotua erotuksena Jumalasta ja miten kyseiset piirteet ilmenevät enkeleillä. Toisessa osiossa selvitän, mitkä piirteet erottavat enkelit muista luoduista ja tekevät niistä erityisiä. Olennaisimpana vertailukohtana on ihminen. Metodina tutkielmassani on systemaattinen analyysi, joka koostuu käsite-, väitelause- ja argumentaatioanalyysista. Lisäksi olen sijoittanut analyysin tulokset aikakauden filosofian ja kristillisen angelologian sekä athanasiostutkimuksen kontekstiin syventäen samalla analyysia. Enkeleitä yhdistää muihin luotuihin ajallisuus, muuttuvaisuus, runsaus, monimuotoisuus, sijainnillisuus ja täydellinen riippuvaisuus osallisuudesta Jumalaan. Nämä erottavat luotuja Jumalasta. Athanasioksen mukaan kaiken luodun on myös oltava ruumiillista pysyäkseen yksilöllisenä ja olemassa. Ruumis mahdollistaa vuorovaikutuksen muiden luotujen kanssa, kun taas Jumala ruumiittomana on vaikutuksista vapaa. Näin ollen enkeleidenkin on oltava ruumiillisia. Yhdistin enkelien ruumiin ihmissielun ruumiillisuuteen ilman näkyvää ruumista. Huomioin myös, että enkelit on ihmisten tapaan luotu Kuvan mukaan järjellisiksi. Athanasioksen mukaan tällainen elämä on ensisijaisesti enkelielämää, joten ominaisuudet, jotka kuuluvat kuvanmukaisuuden takia ihmissielulle, kuuluvat myös enkeleille. Keskeisin ero ihmisiin on ruumiin erilaisuus. Enkeli kykenee liikkumaan vapaammin, ottamaan erilaisia hahmoja ja kytkeytymään erilaisiin kappaleisiin. Enkelit ovat myös ihmistä vahvempia ja tiedollisesti kykenevämpiä. Keskeinen huomio on myös se, että eri enkeliluokat ovat Athanasioksen mukaan eri lajeja ja ne on alussa luotu sellaisiksi, kuin ne ovat. Tämä on vastakkainen näkemys Origeneelle, jonka mukaan enkeliluokat syntyvät kosmisen lankeemuksen perusteella. Lopuksi huomioin, että lankeamattomilla enkeleillä säilyy vastaavanlainen jumalalliseksi tekevä suhde Jumalaan, kuin ihmisilläkin olisi ollut ilman lankeemusta, ja tämä tekee enkeleistä jumalia Jumalan armosta.

View more