E-thesis

Recent Submissions

  • Luuppala, Linnea (Helsingin yliopisto, 2015)
    Growing human populations and their growing appetites have caused severe environmental degradation. Ecological restoration promises an answer to environmental degradation and consequently serves as a major form of environmental management in the future. This Master s thesis is a conceptual analysis of ecological restoration, also looking at the ethical implications that should follow from the concept. It is important to define the concept clearly to ensure that it fully responds to the causes and challenges of environmental degradation instead of simply justifying them by assuming that it is possible to restore nature without any problems. In addition, ecological restoration goes to the very heart of environmental philosophy, by challenging the dichotomy between nature and humans and therefore, offers a welcome perspective to the search of human place in the natural world. The thesis takes an analytical approach to the search for an appropriate definition of ecological restoration. Conceptual analysis is the main form of inquiry and the aim is to understand how the term has been understood and how it should be understood in a global context. This thesis looks at how ecological restoration has been defined in both philosophical and ecological literature, but the emphasis is on the philosophical literature. The analysis is confined to the most influential work covering ecological restoration, that is, of Robert Elliot (1982 and 1997), Eric Katz (1992 and 1997), Andrew Light (2000, 2012 and 2009), Eric Higgs (2003) and William Throop (2000 and 2012). Also Aldo Leopold s (1949) work will be covered, even though he does not write about ecological restoration. The analysis is done by framing ecological restoration within four categories: goals, values, means and overall attitude. Framing ecological restoration within these categories ensures a thorough analysis of all the aspects of the concept that might otherwise remain hidden. If one of these categories is missing the concept would be lessened. The concepts of nature and wilderness have a major impact on how ecological restoration is understood. The dichotomy of nature and humans distorts the debate surrounding ecological restoration. Therefore, the concept of nature needs to be defined clearly or even redefined in order to allow ecological restoration. The aim of the thesis is to resolve this conceptual conflict. Ecological restoration has the potential to re-build the relationship between nature and humans and offers the opportunity to re-evaluate the concept of nature, so that it does not necessarily exclude humans. If defined carefully, ecological restoration has the potential to restore damaged ecosystems.
  • Nolvi, Anton (2016)
    Mobile devices with interactive displays are ubiquitous commodities. Efficient quality control (QC) drives competitiveness. Scanning White Light Interferometry (SWLI) imaging offers fast and non-destructive QC. Relying on optical compensation and image stitching one can rapidly and cost-effectively produce sharp 3D-images of a display’s inner structures with a few nanometers accuracy along the z-direction. As a practical example 3D images of a mobile device display revealed 0.92±0.02 um height variation in the top glass assembly. The proposed method improves quality assurance of display manufacturing.
  • Merikoski, Paula (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajataustaisten naisten tilannetta työmarkkinoilla haastattelemalla työllistymisen palvelujen asiantuntijoita. Tavoitteena on selvittää, minkälainen diskursiivisesti tuotettu maahanmuuttajanaisen kategoria näissä palveluissa muodostuu. Sillä, mitä kykyjä ja ominaisuuksia maahanmuuttajanaisiksi nimetyillä henkilöillä ymmärretään olevan, on vaikutus siihen minkälaisia palveluita heille tuotetaan ja minkälaisia mahdollisuuksia he saavat. Lisäksi tutkimuksessa kysytään minkälaista osallisuutta heillä nähdään olevan, ja toteutuuko arjen kansalaisuus heidän kohdallaan yhteiskunnassa, jossa palkkatyön, suomenkielisyyden ja valkoisuuden voidaan nähdä olevan normeja. Tutkimus sijoittuu työn, aktivointipolitiikan ja maahanmuuton tutkimuksen kentille. Keskeisiä kysymyksiä lähestytään postkolonialistiselle feministiselle tutkimustraditiolle tyypillisellä tavalla; suhtautuen kriittisesti hyvinvointivaltiossa tuotettuihin sukupuolittuneisiin ja rodullistettuihin kategorioihin. Käsitteitä, joilla kategorioiden sisältämiä merkityksiä avataan, ovat muun muassa kulttuuri, toiseus, maahanmuuttajuus, etnisyys, kansalaisuus ja osallisuus. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan ntersektionaalisen näkökulman kautta, eli erilaiset sosiaaliset erot, kuten sukupuoli, ikä, uskonto ja etnisyys huomioon ottaen. Tutkimuksen aineistona on yhdeksän teemahaastattelua, joista osa tehtiin julkisen sektorin työllistymisen palveluissa ja osa järjestöjen tuottamissa työllistymistä tukevissa palveluissa. Haastateltavat olivat asiantuntijoita, jotka työskentelivät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa moninaisia työllistymisen ongelmia ratkoen ja henkilökohtaista ohjausta antaen. Haastattelujen analysointi aloitettiin keskeisiä teemoja etsien ja sisältöä luokitellen. Metodologisena lähestymistapana käytettiin sisällönanalyysin lisäksi jäsenkategoria-analyysiä. Jäsenkategoroita analysoimalla saadaan selville, mitä ominaisuuksia tiettyyn kategoriaan liitetyllä henkilöllä nähdään olevan, ja minkälainen toiminta nähdään kategorialle tyypillisenä ja toivottavana. Tutkimuksessa havaitaan, että maahanmuuttajanaisen kategoriaa määrittelee muun muassa etnisyys ja uskonto. Maahanmuuttajanaiset sijoitetaan puheessa useimmiten maahanmuuttajaperheen kontekstiin, ja epätasa-arvoiseksi tulkittu asema parisuhteessa määrittelee maahanamuuttajanaisten naiseutta ja työntekijyyttä. Heidän osaamisensa nähdään kumpuavan ensisijaisesti maahanmuuttajuudesta ja äitiydestä. Ketä hyvänsä ei liitetä kategoriaan, vaan se määrittyy toiseuden, vierauden ja kulttuuristen erojen kautta. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että maahanmuuttajanaisen osallisuus nähdään vajaana. Palkkatyö on edelleen normi, ja sen ulkopuolella oleminen tuottaa ulkopuolisuutta yhteiskunnasta. Vieraskielinen maahanmuuttajanainen sijoitetaan puheessa useimmiten kodin piiriin, jolloin häntä ei nähdä osana ympäröivää suomenkielistä yhteiskuntaa. Pääsy täysipainoiseksi kansalaiseksi on vaikeaa alisteisessa asemassa olevalle henkilölle, jonka mahdollisuudet työelämässä ovat hyvin rajalliset, ja joka nähdään kulttuurisesti erilaisena kuin valtaväestö. Suomen kielen taidon merkitys korostuu aineistossa niin osallisuuden näkökulmasta kuin konkreettisena työllistymisen edellytyksenäkin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajuus, sukupuoli, ikä ja uskonto ovat tärkeämpiä sosiaalisia eroja, jotka määrittelevät maahanmuuttajanaisen ominaisuuksia, osaamista ja tilannetta työmarkkinoilla. Kategoriaan sisältyy ristiriitoja liittyen käsitykseen maahanmuuttajanaisen osallisuudesta yhteiskunnassa ja toimijuudesta. Yhtäältä heidät nähdään oletetun maahanmuuttajakulttuurin ja -perheen kehyksen kautta, mutta toisaalta heiltä odotetaan aktiivisuutta työmarkkinoilla ja heidän uskotaan haluavan rajoitetusta elämänpiiristä ulos. Tutkimuksen lopussa ehdotetaankin, että maahanmuuttajataustaisia naisia tulisi tutkia enemmän työn näkökulmasta. Heidät sijoitetaan niin arkikielessä kuin tutkimuksessakin useimmiten perheen kontekstiin, sen sijaan, että heitä tarkasteltaisiin toimijoina työmarkkinoilla. Tällä olisi merkitystä sekä sen kannalta, minkälaisia työllistymistä tukevia palveluja heille tuotetaan, että laajemmin tasa-arvon toteutumisen kannalta.
  • Hyrkäs, Antti (Helsingin yliopisto, 2016)
    This dissertation examines the rise of startup entrepreneurship as a cultural phenomenon, and builds a model for understanding the systemic logic behind this culture. While proceeding with the empirical research, the dissertation develops conceptual tools for modeling cultures as whirlpools that condition the transitions between different contextual rationalities. The empirical research answers the following questions: Why has this specific form of new venture creation developed such a popular sub-culture, jargon and identity? Why does it display counter-cultural tendencies in relation to the business world in general? What does it enable, as a differentiated cultural form and as a worldview, for the entrepreneurs and for the world around them?  Observing popular startup success stories, startup methodologies and articles from various business magazines, the research traces the general patterns of startup stories as well as the conceptual reservoir of startup entrepreneurship. Based on these investigations, the dissertation constructs a model that visualizes startup culture as a whirlpool of different systemic logics, and as a solution for a specific dissonance between these contexts. The findings suggest that startup culture is as much a culture of speculation as it is a culture of entrepreneurship. It has appropriated venture capital s perspective on potential markets and on venture financing, and turned these into everyday entrepreneurial jargon. In this culture, two levels of speculation are kept methodically separate: the technological speculation with problems and their solutions, and the economic speculation with possible business models and with the valuation of the startup. Startup culture can be said to condition this dissonance between the two forms of speculation. For the startup, this division creates obvious room for innovativeness, as the system of economy appears as culturally distant. At the same time, startup culture has opened a new popular form of inclusion into economy: the entrepreneur as a technological speculator, who is himself a token of speculation for venture capitalists.  Along with the empirical research, the dissertation offers new ideas on how to model culture while doing qualitative analysis. If we accept that new cultural forms develop in a mostly self-organizing fashion, then we must accept that they have their own logic separate from the logic of the actors. Thus, the theoretical interest of this dissertation is how to model and visualize the inner logic of cultures. The proposed solution draws heavily from the systems theoretical sociology of Niklas Luhmann and its later applications. Specifically, the suggested approach to modeling combines Dirk Baecker s ideas on how to model complex forms of communication in society with Niels Åkerstrom-Andersen s ideas on Luhmann s semantic analytical strategy for doing conceptual history. When combined, and slightly modified, these two applications of Luhmannian systems theory can act as a basis for an empirical approach to modeling subcultures as complex semantic forms of communication. Here, the analogy of a whirlpool is a fitting one: as opposing currents sometimes create a whirlpool, it is a steady state forming inside a non-equilibrium. In a similar fashion, cultures emerge out of the opposing contextual logics in society. When we model culture in this manner, the logic behind cultural evolution becomes clear: culture fills the gaps between different subsystemic/contextual logics, thus enabling meaningful transitions between different forms of sense-making.
  • Repo, Jussi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Extensive compound fractures with bone and soft tissue defects or sequelae of prolonged complications in the tibia and the ankle region can be treated with microvascular reconstruction techniques. The aim of this study was to assess the reliability and validity of the new Finnish version of the Lower Extremity Functional Scale (LEFS) among foot and ankle patients and to evaluate the reliability and long-term outcomes of microvascular iliac crest, latissimus dorsi scapula, and latissimus dorsi combined with Ilizarov distraction osteogenesis in the treatment of traumatic compound bone and soft tissue defects in the tibia and ankle region. First, the Finnish version of the LEFS was validated and psychometrically tested among 165 foot and ankle patients postoperatively. Second, 55 patients who had undergone free flap surgery to reconstruct compound defects of the lower leg were included in the study population. The first group of 26 patients was reconstructed using a free osteomuscular latissimus dorsi scapula flap in the treatment of extensive compound tibial fractures or prolonged traumatic complications. The second group consisted of 11 compound tibial fracture patients who were treated with a free latissimus dorsi flap combined with the Ilizarov bone transport technique to reconstruct absolute bone loss of the tibia, pseudarthrosis, or infected non-union, and a further five patients who underwent secondary tibial lengthening to correct limb-length discrepancy after latissimus dorsi free flap soft tissue reconstruction. The third group included 13 patients who underwent reconstruction using a free osteocutaneous iliac crest flap in treatment of extensive compound defect of the foot and ankle. Patient records were retrospectively reviewed. Thereafter, a cross-sectional long-term assessment was performed using patient-reported outcomes and clinical and radiological evaluations. The main conclusions drawn from these studies were as follows: 1) The Finnish version of the LEFS is a reliable and valid patient-reported outcome instrument to assess foot and ankle function. 2) The free osteomuscular latissimus dorsi scapula flap is a reliable option in the treatment of fragmented or comminuted compound tibial fractures and complicated traumatic compound tibial defects of both bone and soft tissue loss. Flap loss is rare: one of the 26 flaps was lost to infection, leading to late below-knee amputation. The long-term outcomes support the use of this technique for these indications. 3) The free latissimus dorsi flap soft tissue reconstruction combined with the bone transport using the Ilizarov technique is reliable in the treatment of massive soft tissue defects with absolute bone loss, pseudarthrosis, or infected non-union of the tibia. The bone lengthening of the tibia using the Ilizarov technique is suitable to correct limb-length discrepancy after free muscle flap reconstruction. Tissue stretching associated with the Ilizarov technique does not compromise the free flap. Long-term outcomes vary from reasonable to fair when these combined techniques are used to reconstruct traumatic compound defects of the tibia. 4) The free osteocutaneous iliac crest flap is a reliable option in reconstruction of extensive traumatic compound defects of bone and soft tissue in the foot and ankle and in achieving ankle arthrodesis. In one of the 13 patients, late below-knee amputation was performed due to chronic pain of the reconstructed ankle. The long-term outcomes are acceptable taking into consideration the high risk of amputation and the severity of these rare pathologies. There is a slight risk of donor site morbidity when raising the free iliac crest flap.
  • Häkkänen, Martti (Helsingin yliopisto, 2017)
    My thesis aims to open, clarify and explore the scientific bases of Peter Biehl s symbol pedagogical thinking and his symbol theory. In the study we look at the key concepts of Biehl s symbol pedagogical thinking and the resulting conclusions. The study explains what theological, philosophical and psychological starting points were key to the theory and which made the theory critical in relation to other symbol pedagogical interpretations. As a research method I use systematic analysis, which in this study means the theoretically oriented conceptual specification, interpretation and evaluation of written material. The aim is to identify the underlying factors and their interactions affecting the phenomenon under study. The study aims to find the general principles that are able to determine Biehl s theory and relate it to broader contexts. One of the study s fundamental questions is why did Biehl develop the critical theory? What was his aim in presenting his theory s criteria and in considering its practical application with symbols? In the study we also assess whether the basic ideas of his theory are relevant. Biehl s critical theory is based on all components of symbol-based teaching having all the necessary attributes for learning. According to Biehl, a person s basic emotions, experiences and symbols have mutual equivalency at different times. The theory focused on the symbols and their way of working in Christian education and religious teaching. The key factor in Biehl s symbol theory is the dynamic power associated with a symbol, which allows the transmission of the subject matter and its related experience to the learner with the help of a symbol. Biehl s symbol theory is also related to Hubertus Halbfas s understanding of human sensitivity and inner intuition in interpreting symbols. Biehl applied his theory with James Fowler s stepwise model of thinking, in which the religious development of a human is applied to different levels of understanding of the symbol and the development of its various phases. The transmission generated by a symbol centrally affects symbolisation, which means new interpretation and reinterpretation of the matter mediated by the symbol and understanding the message of the symbol in the area of another naivety . The symbol theory also applies the philosophy of Ricoeur, as symbol theory describes doctrine and its related symbols as a whole. Of all the symbols the cross is the centremost and most important of the Christian faith. In addition, the central symbols were metaphor, ritual, sacrament and community feasts, which often also had an eschatological dimension. Biehl s symbol theory enables a creative education alternative that is goal-oriented and respectful of children in day care early education. The application of symbol theory is also well suited to the Evangelical Lutheran Church s early education. Religious education implemented with Biehl s symbol theory is interactive, systematic and goal-oriented education, which also enhances cognitive learning. Symbol-based didactics encourages observations related to the symbol, the development of experiential learning and becoming aware of issues. It gives different students the space to interpret the learned issues in an independent and versatile way. The symbol theory encourages the use of suitable and creative methods and ways of working in religious education. Keywords: symbol, transmission, symbolisation, experience, observation, cross, Bible story, ritual, metapher, sacrament, celebration, doctrine.
  • Atosuo, Elisa (2016)
    Tehokkaat ja uudelleenladattavat litiumioniakut ovat vakiinnuttaneet asemansa tärkeinä akkuina viime vuosina. Nykyiseen teknologiaan perustuvat litiumioniakut ovat kuitenkin saavuttamassa jo pienimmän realistisesti toteutettavan kokonsa. Ongelmia aiheuttaa myös nestemäinen elektrolyytti. Näitä akkuja korvaamaan on suunnitteilla kiinteitä elektrolyyttejä käyttäviä akkuja, esimerkiksi ohutkalvokakkuja. Tällaisista akuista voidaan tehdä pienempiä ja ne ovat myös turvallisempia energianlähteitä kuin nestemäisen elektrolyytin sisältävät akut. Kiinteitä elektrolyyttejä voidaan valmistaa esimerkiksi atomikerroskasvatusmenetelmällä (Atomic Layer Deposition, ALD), jonka etuina on kasvatettavan kalvon konformaalisuus ja säädeltävä paksuus. Tämän Pro Gradu -tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsitellään litiumioniakkujen nykytilannetta, kiinteiden akkurakenteiden ja 3D-rakenteen etuja ja vaatimuksia yleisesti, hyvien kiinteiden epäorgaanisten ionijohteiden rakennetta sekä ALD-menetelmän käyttöä erilaisten akkurakenteiden valmistuksessa. Kokeellisessa osassa tutkittiin atomikerroskasvatusmenetelmän ja kiinteän olomuodon reaktion yhdistelmää LiMOx-ohutkalvojen valmistukseen. Menetelmä osoittautui lupaavaksi. Sillä on mahdollista valmistaa LiMOx-materiaaleja, joissa litium on osana ternääristä yhdistettä. Käytetyssä menetelmässä binäärisen ALD-oksidikalvon päälle kasvatettiin ALD:llä litiumkarbonaattikalvo ja kerrosrakennetta kuumennettiin. Litiumionien käyttäytymistä tutkittiin useiden eri binääristen metallioksidien kanssa. Menetelmällä valmistettiin LiTaO3-, LiNbO3- ja Li2TiO3-kalvoja. Samalla menetelmällä saatiin litium liikkumaan HfO2- ja ZrO2-kalvojen läpi piisubstraatin pinnalle asti. Erityisesti jälkimmäiset tulokset ovat mielenkiintoisia kiinteitä elektrolyyttimateriaaleja ajatellen. HfO2-kalvon toimivuutta litiumionijohteena tutkittiin myös osana monimutkaisempaa rakennetta. Litium saatiin liikkumaan HfO2:n läpi ja muodostamaan Li2TiO3:ia Li2CO3/HfO2/TiO2/SiO2/Si-kerrosrakennetta kuumentamalla. ALD-menetelmän lisäksi litiumia sisältävän yhdisteen valmistusta metallioksidikalvon päälle tutkittiin myös spin coating -menetelmällä. Menetelmällä valmistettiin LiTaO3- ja Li2TiO3-kalvoja.
  • Heliövaara, Eeva (2016)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee primääristen alkoholien hapetusreaktioita vastaaviksi aldehydeiksi kupari(I)katalyyttien avulla. Kirjallisuuskatsaus tarkastelee erilaisia hapetusreaktioiden mekanismeja, jotka pohjautuvat galaktoosioksidaasi (GO) entsyymin mekanismiin. Biomimeettisistä hapetussysteemeistä merkittävimpiä ovat Cu(I)-katalyytit yhdistettynä 2,2,6,6−tetrametyylipiperidiini-1-oksyyli radikaaliin (TEMPO). Tämän mekanismin on todettu mallintavan GO:n mekanismia. Kokeellisen työn taustalla on viime vuosien tutkimus Cu/TEMPO hapetusolosuhteista, joilla on mahdollista hapettaa ei-aktivoituja alifaattisia alkoholeja aldehydeiksi. Cu(I)-kompleksit valmistettiin Schiffin-emäs ligandeista ja niitä tutkittiin hapetuskatalyytteinä alifaattisen 1-oktanolin hapetusreaktiossa. Korkein aktiivisuus hapetusreaktioissa saavutettiin (4-fluorofenyyli)imino(metyyli)furaani ligandilla (L1). Kiderakenne kompleksista Cu(L1)2Br•1/4(H2O) tukee oletettua 1:2 koordinaatiota. Syntetisoidut aldimiini kuparikompleksit olivat aktiivisia huoneenlämmössä ja aerobisissa olosuhteissa. Tämä osaltaan vahvistaa mahdollisuuksia käyttää vihreämpiä hapetusreaktio-olosuhteita. Kokeellisessa työssä hyödynnettiin in situ ATR-IR spektroskopiaa sekä katalyytin valmistuksen että hapetusreaktion monitoroinnissa. Työn mielenkiinto kohdistui hapetusreaktion välivaiheisiin, kupari-happi-komplekseihin, mutta yhdisteiden reaktiivisuuden vuoksi niitä ei onnistuttu havainnoimaan spektroskooppisesti. Mekanistisissa tutkimuksissa kuitenkin huomattiin in situ IR:llä ligandin dissosiaatio Cu(I)-kompleksista.
  • Ahonen, Jari (2016)
    Sulfonamidit ovat bioaktiivisia yhdisteitä, jotka koostuvat funktionaalisesta ryhmästä, jossa sulfonyyliryhmä on liittynyt typpeen. Sulfonamidien tutkiminen on aloitettu jo 1930-luvulla ja nykyään jo yli 30 erilaista sulfonamidia on lääketieteellisessä käytössä. Sulfonamideja voidaan käyttää muun muassa bakteeri-infektioiden hoidossa. Sulfonamidien valmistusmenetelmien kehittäminen on merkittävää lääkeainetutkimuksen kannalta. Perinteinen tapa valmistaa sulfonamidi on sulfonyloimalla amiini emäksen läsnä ollessa. Menetelmä vaatii olemassa olevan sulfonyylikloridin, jonka valmistaminen tiolista on aiemmin vaatinut voimakkaita reaktio-olosuhteita. Tutkielman kirjallisessa osassa keskitytään esittelemään erilaisia sulfonamidien valmistusmenetelmiä, joissa pyritään huomioimaan vihreän kemian näkökulmia, kuten atomiekonomia ja orgaanisten liuottimien korvaaminen vedellä. Uusia menetelmiä ovat esimerkiksi sulfonamidien valmistaminen hyödyntäen sähkökemiaa ja virtauskemiaa sekä erilaiset metallivapaat kytkentäreaktiot rikin ja typen välisen sidoksen muodostamiseksi. Kokeellisessa osassa pyrittiin valmistamaan sulfonamideja ja luomaan molekyylikirjasto. Synteeseissä käytettiin pääsääntöisesti menetelmää, jossa sulfonyylikloridi reagoi amiinin kanssa emäksen läsnä ollessa. Menetelmän etuina olivat sen helppous ja kohtuullisen lyhyet reaktioajat. Raakatuotteet saatiin puhdistettua uudelleenkiteyttämällä. Tuotteiden karakterisoinnissa hyödynnettiin NMR-spektroskopiaa, IR-spektroskopiaa ja massaspektroskopiaa. Lisäksi tuotteiden sulamispisteet määritettiin. Molekyylikirjastoon saatiin valmistettua 15 erilaista molekyyliä, joista 7 oli kirjallisuushaun perusteella uusia yhdisteitä.
  • Seilonen, Josi (2016)
    1900-luvun Euroopan historialle tunnusomaista ovat suuret sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset sekä yhtenäisen eurooppalaisen yhteiskunnan luominen. Enemmistön Euroopan maista ollessa nyt EU:n jäseniä, poliittinen fokus on kuitenkin 2000-luvulla siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelta peräisin olevaan maahanmuuttoon. Vaikka EU sen aikaisemmissa muodoissa loi useita mekanismeja maahanmuuton koordinoimiseksi, virallinen alku yhteistyölle sijoittuu vuoteen 1999. Viime vuosina maahanmuuttokeskustelu on keskittynyt turvapaikanhakijoihin, ja tilannetta kutsutaan yleisesti pakolaiskriisiksi. Eurooppalainen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka eivät ole vain äärimmäisen ajankohtaisia aiheita, mutta suurin osa kattavasta tutkimuksesta on peräisin ajalta ennen Lissabonin sopimusta, ja tuoreemmat tutkimukset käsittelevät politiikkakehitystä vain lyhyesti. Toisaalta syvällisemmät katsaukset keskittyvät vain tiettyihin ajanjaksoihin EU:n historiassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittymisestä, ja tätä kautta tarjota selityksiä EU:n vaikeuksille selvitä nykyisestä pakolaiskriisistä ja luoda toimivaa turvapaikkajärjestelmää. Tässä onnistuttiin hyödyntämällä historiallis-institutionalistista näkökulmaa. Historiallinen institutionalismi tarjoaa työkaluja selittää EU:n kyvyttömyyttä saavuttaa yhteisymmärrystä etenkin turvapaikkakysymyksissä. Apuvälineinä toimivat etenkin polkuriippuvuuksien ja epäjatkuvuuskohtien analyysi sekä tuoreempana vähittäisen muutoksen käsite. Lisäksi kerronnallista prosessin seurantaa käyttäen muutoksen keskeisiä tekijöitä voitiin tunnistaa. Tutkimuksen toinen, kunnianhimoinen tavoite oli historiallisen institutionalismin tärkeimpiin tutkijoihin tukeutuen vastata teorian havaittuihin heikkouksiin, ja mm. syytöksiin sen kykenemättömyydestä selittää muutosta lainkaan. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten eurooppalainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat muuttuneet ajan saatossa? Miksi EU on epäonnistunut yhtenäisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa? Kerronnallista prosessin seurantaa soveltaen kehityksen analyysi liitettiin onnistuneesti kausaalisen prosessin askelten kuvailuun, alkaen kahdenkeskisistä sopimuksista ja laissez-faire -politiikasta johtaen vähitellen sopimusten luomiseen, joiden tarkoituksena oli luoda yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Sekä sisäisiä prosesseja että ulkoisia yllykeitä muutokselle havaittiin, ja päätösten ajallista aspektia sekä keskinäisriippuvuutta painottaen muodostettiin historiallisen institutionalismin mukainen narratiivi. Jatkuvalle kehitykselle löydettiin useita tekijöitä, joista monet olivat haasteita kuten laiton maahanmuutto, turvapaikanhakijoiden suuri määrä, ja turvallisuushuolet. Muita keskeisiä tekijöitä ovat EU:n sisäiseen vapaaseen liikkuvuuteen johtanut jatkuva integraatio, Euroopan yhtenäisasiakirja, laajentuneet ulkorajat ja ammattitaitoisen työvoiman tarve. Toiseen tutkimuskysymykseen liittyen huomattiin, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka eivät ole kovin organisoituja eivätkä johdonmukaisia. EU-instituutiot ovat itse tunnistaneet ristiriidan odotettujen lopputulosten ja todellisten seurausten välillä. Taustalla oleva institutionaalinen syy tälle vaikuttaa pitkälti olevan EU-lainsäädännön joustamattomuus. Lopuksi Hoffmannin tutkimusta hyödyntäen esitettiin osan ongelmista olevan seurausta joidenkin maiden näkemyksestä siitä, että kansalliset toimenpiteet ovat hyödyllisempiä yksittäisille maille kuin yhteistyö. Historiallis-institutionalistisia metodeita sovellettiin menestyksekkäästi todennettavien ja kiinnostuvien tuloksien saamiseksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyen. Polkuriippuvuuden, epäjatkuvuuskohtien ja vähittäisen muutoksen yhdistäminen osoittautui erittäin toimivaksi institutionalistisen muutoksen selittämiseksi ja teorian kohtaan osoitettuun kritiikkiin vastaamiseksi. Vähittäisen muutoksen käsite osoittautui keskeiseksi analyysille. Tämä tutkimus on onnistunut lisäämään ymmärrystä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, ja teorian testaamisen kautta parantamaan historiallisen institutionalismin käytettävyyttä tutkimusmenetelmänä. Teorian perinteistä viitekehystä lähestyttiin kriittisesti, ja osaan kritiikistä vastattiin. Lopputuloksena osoitettiin, että historiallinen institutionalismi tarjoaa huomattavaa potentiaalia politiikan muutoksen selittämisessä.
  • Mäkipaakkanen, Katri (2016)
    Glass cliff-ilmiöllä tarkoitetaan naisten palkkaamista epävakaisiin tai kriisitilassa oleviin organisaatioihin. Haslam ja Ryan löysivät ilmiön tutkiessaan naisten palkkaamista pörssiyhtiöihin Isossa-Britanniassa. He tulivat johtopäätökseen, jonka mukaan naisia palkataan organisaatioiden johtoon silloin kun organisaatio on epävakaassa tilassa. Lasijyrkänne-ilmiö on tutkimuksen moniulotteinen ilmiö, jota selittävät useat psykologiset ja sosiaalisesti strukturoidut tekijät. Lasijyrkänne-ilmiölle altistavia tekijöitä tutkimuksen mukaan ovat muun muassa sukupuolistereotypiat, miesvaltainen organisaatiohistoria ja suora syrjintä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää voidaanko Suomessa havaita lasijyrkänne-ilmiötä. Tutkin tapaustutkimuksen avulla Merja Ailuksen ja Anneli Jäätteenmäen tapauksia, jotka ovat aiheuttaneet suurta mediahuomiota. Sekä Ailus että Jäätteenmäki jättivät johtoaseman kohun saattelemana. Tarkoitukseni on selvittää voidaanko heidän tapauksissa havaita glass cliff-ilmiön vaikutusta. Perehdyin tapauksiin tutkimalla Keskustapuolueen ja Kevan organisaatioiden miesvaltaisuutta ja tilaa ennen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämistä. Tämän lisäksi tutkin miten lasijyrkänne-ilmiölle altistavat sukupuolistereotypiat ilmenivät ennen ja jälkeen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämisen johtoasemaan. Aineistona käytin lehtiartikkeleita ja kirjallisuutta. Lehtien osalta päälähteeni olivat Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Halusin myös selvittää yleisiä lasijyrkänne-ilmiö ja siihen liittyvät sukupuolistereotypiat ovat suomalaisten naisjohtajien keskuudessa. Tätä kysymystä tutkin haastattelemalla tasa-arvoasioiden asiantuntijaa ja kolmea korkeassa asemassa olevaa naisjohtajaa. Merja Ailuksen ja Anneli Jäätteenmäen tapauksissa voidaan nähdä useita elementtejä lasijyrkänne-ilmiöstä. Molempien tapausten kohdalla esiin nousivat voimakkaat naisjohtajiin liitetyt stereotypiat. Tämän lisäksi sekä Kevan että Keskustan organisaatioissa oli havaittavissa epävakautta ennen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämistä johtoasemaan. Anneli Jäätteenmäen puheenjohtajuutta edeltänyttä Keskustaa voidaan pitää myös hyvin miesvaltaisena. Kevan organisaatiossa miesvaltaisuus ei puolestaan näkynyt ennen Ailuksen nimittämistä toimitusjohtajaksi. Haastattelemani naisjohtajat eivät tunnistaneet glass cliff-ilmiötä suomalaisessa yhteiskunnassa. He toivat haastatteluissa kuitenkin esiin glass cliff-ilmiölle altistavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että sukupuolistereotypiat vaikuttavat yhä johtoasemissa toimiviin naisiin.
  • Meriläinen, Sonja (2016)
    Uudet opetussuunnitelman perusteet asettavat tavoitteeksi itseohjautuvan, tekemiensä havaintojen pohjalta kriittiseen ajatteluun kykenevän oppilaan. Jotta tähän päästäisiin, on opetuksessa pyrittävä siirtymään entistä enemmän oppilaskeskeiseen opetukseen. Erilaiset oppimisympäristöt, vaihtelevat työtavat ja digitaalisten välineiden käyttö opetuksessa ovat myös oleellisia. Tämän Pro gradu-työ pohjautuu näihin tarpeisiin. Tämä tutkimus on kehittämistutkimus, jossa kehitettiin mustikan ja puolukan kemiaa kontekstina käyttävä ja kokeellisiin kotitehtäviin nojaava verkkomateriaali. Mustikka ja puolukka ovat miltei jokaiselle suomalaiselle tuttuja, mutta niiden kemiaa käsitellään kouluissa suppeasti. Nämä marjat sisältävät runsaasti ravintoaineita sekä kemiallisia yhdisteitä, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti. Mustikka ja puolukka ovat raaka-aineina jokaisen saatavilla ja niiden käyttöä kokeellisissa kotitehtävissä tukee myös niiden vaarattomuus. Tämä kehittämistutkimus toteutettiin yhdessä kehittämissyklissä. Se sisältää teoreettisen ja empiirisen ongelma-analyysin, joiden pohjalta on kehitetty kehittämistuotos. Empiirinen ongelma-analyysi suoritettiin oppikirja-analyysillä ja opettajille suunnatulla lomaketutkimuksella. Toinen sykli kehittämistutkimuksessa olisi vaatinut kehittämistuotoksen testauksen oppilasryhmällä. Kehittämistuotos löytyy osoitteesta: https://marjojenkemia.wordpress.com/mustikan-ja-puolukan-kemiaa/
  • Kivi, Sami (2016)
    Termoelektriset materiaalit ovat yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa pyrittäessä suurempaan energiatehokkuuteen. Hukkalämmön ja muilla keinoilla hyödyntämättömissä olevan lämmön talteenotto sähköenergian muodossa kasvattaa esimerkiksi hybridiautojen hyötysuhdetta ja rakennusten energiatehokkuutta. Tehokkaat termoelektriset laitteet ovat hyödyllisiä myös kaikissa sovelluksissa, joissa halutaan tuottaa tietty lämpötilaero tarkasti hankalissa paikoissa, missä resistiivinen lämmitys ei ole mahdollista. Erilaisilla nanokomposiittirakenteilla on pyritty pienentämään materiaalin lämmönjohtavuutta. Rajapinnat ja epäjatkuvuudet sirottavat hilavärähtelykvantteja eli fononeja, ja tuottamalla materiaaliin eri mittaluokkien kidevirheitä voidaan vaikuttaa lämmönjohtavuuteen merkittävästi. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsitellään dimensionaalisuuden vaikutusta materiaalin termoelektrisiin ominaisuuksiin ja eri rakenteiden hyödyntämistä termoelektrisissä sovelluksissa, sekä muutamia esimerkkejä termoelektrisistä nanokomposiittimateriaaleista. Kokeellisessa osassa tutkittiin erilaisia atomikerroskasvatuksella (ALD) valmistettuja Bi2Te3/Al2O3- ja Bi2Te3/polyimidi-nanorakenteita. Näytteiden koostumusta ja rakennetta analysoitiin eri menetelmillä: komposiittinäytteissä havaittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM) Bi2Te3-ohutkalvoille ominaista morfologiaa ja kalvot olivat melko karkeita. XRD:llä havaittiin materiaalille ominaisia kidetasoja, joiden intensiteettisuhteet poikkesivat kirjallisuuden bulkkinäytteistä huomattavasti. Komposiittirakenteen tutkimisessa läpivalaisuelektronimikroskopia (TEM) oli välttämätön menetelmä. Termoelektrisiä ominaisuuksia tutkittiin TDTR-menetelmällä ja Seebeckin kertoimia mittaamalla. Kerrospaksuuksia säätelemällä pystyttiin kasvattamaan sekä nanolaminaatteja että nanodispersioita. Pienemmillä kerrospaksuuksilla kalvot olivat dispersiomaisia ja suuremmilla kerrospaksuuksilla laminaatteja. Nanokomposiittirakenteen havaittiin pienentävän kalvon lämmönjohtavuutta jopa kaksi kolmasosaa. Samalla tosin Seebeckin kerroin pieneni pelkkään Bi2Te3-kalvoon verrattuna.
  • Mannisto, Jere (2016)
    Litteraturgranskningen i denna pro gradu behandlar oxidation av inerta C-H-bindningar med järnbaserade icke-hemkomplex. Naturligt förekommande enzymers aktiva centrum har använts som inspiration vid utveckling av katalytiska komplex. Forskningsområdet har attraherat stort intresse en längre tid eftersom kemiindustrins utgångsämnen är huvudsakligen ofunktionaliserade kolväten som utvinns ur råolja. Ett stort genombrott gjordes år 2001 då det syntetiserades ett järnkomplex vars katalytiska cykel involverade en metallcentrerad FeV=O-oxidant. Kolväten oxiderades avsevärt effektivare jämfört med tidigare komplex som oxiderade substrat via fria radikaler. Sedan dess har utvecklingen skett snabbt. Det har bevisats att ligandgeometrin påverkar kraftigt den katalytiska aktiviteten. Komplex med cis-α-geometri har den bästa aktiviteten. Oxidationsselektiviteten baserar sig på sterisk växelverkan mellan substrat och ligand, samt elektroniska och stereoelektoniska egenskaper hos substratet. Dessa faktorer kan överskridas om substratet har en dirigerande karboxylsyra. Steriskt hindrade ligander förlänger den katalytiska livstiden och förbättrar oxidationsselektiviteten. Det har nyligen föreslagits en alternativ katalytisk cykel som involverar en FeIV=O-intermediär för komplex med en trigonal bipyramidstruktur. I framtiden kommer det att vara relevant att indela icke-hemkomplex i två olika undergrupper på basen av geometri och oxidationstillståndet av järn. I den experimentella delen presenteras syntesen för nya ligander. Dessa jämfördes med kommersiella ligander vid järnkatalyserad oxidation av etylbensen och cyklohexan. Oxidation av C-H-bindningar skedde enbart i närvaro av järn. Utbytet förbättrades varken av de nya eller kommersiella liganderna. Produktprofilen tydde inte på en metallcentrerad oxidant. Sannolikt bildades det långlivade alkylradikaler såsom i Gif-kemi.
  • Borre, Katja (2016)
    The literature part goes over the discovery of frustrated Lewis pairs, and their use in catalysis to effect hydrogenation. It spans the road from simple hydrogen activation to asymmetric hydrogenation of substrates. The topic is limited to substrates with polar double bonds and amino- and phosphinoboranes as catalysts. The research comes in three parts. The first part was catalysis testing a newly found aminoborane in hydrogenation reactions in mild conditions. This entailed relatively normal laboratory glassware: Schlenk tubes and the Schlenk line to provide the inert gas atmosphere and of course the hydrogen gas itself. The second and third part are concerned with catalyst synthesis. The second was attempting to create Lewis acids in the image of the catalyst in the first part, to gain more insight of the effects of the structure of the acid. The third similarly was concerned with creating a new variant of an already existing catalyst to see whether minor tweaking of its structure might improve its performance. For the second and third parts however, the synthesis was quite difficult, and catalysis was never reached. Based on literature it was found that adduct formation did not necessarily exclude hydrogen activation, but that an equilibrium state was necessary for them to co-exist. However, sterically demanding environment was no longer a requirement for both the acid and base. For the reversible reaction to be feasible, the acid and base mustn't have too much affinity to their half of the hydrogen molecule. It seems that the acid has more impact on the reversibility of hydrogen activation, and it may be possible to modify an acid to make an irreversible activation reaction reversible. For enantioselective catalysis, the catalyst itself must introduce the element of chirality to the system, so that it may favour one orientation of the substrate over the other. Whether chiral or not, it seems clear that a hindered catalyst will prefer unhindered substrates and vice versa. This allows us to choose an appropriate catalyst for the substrate we have in mind. To that end, it is a good thing to have a spectrum of catalysts: specific tools for specific jobs. In designing new chiral catalysts, it seems one needs to consider how to implement the element of chirality to the structure, the electronic and steric conditions, and the acidity and basicity of the acid and base groups. Especially worth considering are the 4- and 6-membered rings that form in the catalyst before and after hydrogen activation. 6-membered rings in the salt are especially worth avoiding. The catalysis testing yielded preliminary results and guided the path to finding the most optimal conditions for each substrate tested. One of the catalysis syntheses suffered from straightforward difficulties in synthesis and purification, and larger, more complicated Lewis acids of similar structure have already been synthesized. Thus it doesn't seem likely that this particular branch of study is worth the effort, certainly not commercially. The other catalysis synthesis had the most difficulty in separating the diastereomers, which was time consuming. Therefore that branch doesn't seem very practical either.