Recent Submissions

  • Vaura, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2017)
    The overall theme of my study concerns the thirteenth- and early fourteenth-century academic discussions about the incarnation from the point of view medieval philosophical psychology. This study will especially explore the following questions: what themes were included in the discussions about knowledge, will, and passions in Christ’s human nature, what the main psychological ideas employed in the psychology of the incarnation were, and whether the teachings about Christ’s human soul were derived from psychology as a discipline of natural philosophy. The method of this study is a systematic analysis of the psychological conceptions. This includes the historical and philosophical construction of psychological ideas in these discussions about Christ’s human soul. The most important sources of this study are commentaries on Peter Lombard’s Sentences. The sources of this study are composed, for example, by Alexander of Hales and other early Franciscan theologians, Bonaventure, Albert the Great, Thomas Aquinas, Giles of Rome, Peter of Tarentaise, Richard Middleton, John Duns Scotus, William Ockham, Peter Auriol, Walter Chatton, Durand of St. Pourçain and Peter of Palude. As theologians studied the knowledge, will and passions of Christ separately, this study is also divided into a corresponding set of three chapters. In the first chapter, I examine the discussion about the knowledge of Christ. The main questions are what kind of dknowledge the human Christ had and whether his soul knew everything that God knows. In the second chapter, I study the discussion about Christ’s will and ask what kind of human wills Christ had and how these wills were related to each other. In the third chapter, I turn to a study of the passions of Christ. I ask how Christ’s human soul was passible, what passions he had and how he was simultaneously able to have pain, sadness and joy. My study proves that some emphases in the discussions about the psychology of the incarnation indicate that the early Franciscan theologians and Aquinas established two traditions about the application of psychology to Christology; while the Franciscan theologians usually followed the Franciscan tradition, the Dominican theologians usually followed the Thomistic tradition. However, the study also shows that the traditions were not unequivocal in terms of their flexibility on all questions, since not all Franciscan theologians followed the Franciscan tradition and not all Dominicans followed the Thomistic tradition. In addition, this study shows that in the discussions about the knowledge, will and passion of Christ, theologians applied various ideas from psychology as a branch of natural philosophy in developing their views about theological matters, but Christological views also influenced the philosophical thought of some theologians.
  • Patronen, Outi (Helsingin yliopisto, 2017)
    The purpose of this thesis is to examine how the Orthodox population in Border Karelia, who did not previously have surnames, adopted or were given surnames primarily over the decades from the 1890s to the 1920s. Border Karelia refers to the six municipalities located northeast of Lake Ladoga that were ceded to the Soviet Union after World War II: Suojärvi, Korpiselkä, Soanlahti, Suistamo, Impilahti, and Salmi. Border Karelia was a stronghold of the Finnish Orthodox church, and it had a population of 50 000 inhabitants in 1939. The adoption of surnames is studied as a part of the Fennification of the culture in Border Karelia, and the Fennification of the Orthodox Karelian population is contrasted with the history of other language minorities in Finland and in neighboring areas. The research material, consisting of 2 357 surnames of the Orthodox population in Border Karelia, was collected from the 1818 and 1820–1925 tax registers of the Salmi region in the Vyborg province. The population of Border Karelia became a target of Fennification due to the rise of Karelianism. The aim was to tie the Karelian-speaking Orthodox population of the borderlands into the central areas of Finland as much as possible. The Fennification began with the founding of the Sortavala seminar (1880) and the newspaper Laatokka (1882). The inhabitants of Border Karelia had always faced East, to Olonets Karelia, but the Western influence increased due to the independence of Finland and the closing of the eastern border. The changes in the Karelian language and culture were observed already in the 1920s. The theoretic part of the thesis examines the status of the Karelian language of Border Karelia by investigating the domains of spoken language and the writers of Karelian articles published in the newspaper Laatokka. The main hindrance to the development of Karelian as a written standard language was the fact that it was not recognized as a distinct language due to political reasons: the languages spoken in Border Karelia and in East Karelia were both considered dialects of the Finnish language due to the aim of the Fennification of East Karelia. Karelian was also not accepted as a suitable language for education. The status and issues of the Karelian-speaking population of Border Karelia, a linguistic and religious minority, can be easily compared to Skolt Sámi: both populations have been targets of Fennification and have not received support, for example, for the development of written standard languages from the mainland. Before 1880 most of the population in Border Karelia were registered in Swedish tax registers and in Russian Orthodox parish registers with only their Russian given names and patronymics; only a few had inherited surnames. The surnames in Border Karelia are divided into ten groups. The largest group is surnames based on hypocorisms of given names that were originally estate names (Reittu) and surnames based on bynames (Löllö). Other name groups include surnames evolved from Russian patronymics (Kononoff), surnames from Orthodox clergymen (Solntsev), various Russian surnames (Komaroff) and randomly assigned or adopted surnames that are similar to surnames in Savonia or Finnish North Karelia. The Finnish elementary school has been recognized as the main factor for the Fennification of the Karelian Orthodox minority in several studies in various research fields. Additional reasons for assigning surnames to the population in Border Karelia were the enclosure carried out in Border Karelia and the independence of peasants in Border Karelia.
  • Muurinen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Agricultural antibiotic use is considered to foster the development and spread of resistant pathogens threatening human health and thus it is suggested that the use of antibiotics in production animals should be limited. Unlike in many big countries in the world, Finnish animal production uses antibiotics predominantly for treating bacterial infections. Nonetheless, the circulation of antibiotic resistance genes through intersecting ecosystems, such as production animal farms, might have a considerable role in transferring resistance genes from environmental bacteria to human or animal associated bacteria. Agroecosystems are unique settings where bacteria originating from animals and the environment are constantly mixed due to land application of manure and ingestion of harvested forage by production animals. In this work it was clarified if genes related to antibiotic resistance and transfer disseminate from farms to the environment due to manure fertilization, if the abundance of these genes is affected by winter storage of manure and if resistance gene abundances are elevated in soils at crop harvesting time, and thus potentially cycled into the animal gut via forage. A field-compatible protocol for detecting antibiotic concentrations sensed by bacteria in different samples was also established. Manure had the highest abundance of genes related to antibiotic resistance and transfer, and the abundance increased during storage. The genes abundant in manure disseminated to soil when manure was applied; however, at the harvesting time the soil resistome resembled the resistome of unfertilized soil. Antibiotic resistance genes were also detected in ditch water but most of them were undetected in manure, suggesting that genes in manure were not spreading to receiving waters. The results propose that manure fertilization does not inevitably generate a risk of disseminating antibiotic resistance and that agricultural practices largely determine whether or not the use of antibiotics in production animals contaminates the agricultural environment with resistance determinants. The presented field-use suitable assay can be used for samples with minor matrix-effects, e.g. surface waters. With further method development, the protocol could help in progressing from detection of antibiotics to the evaluation of their ecological effects in the studied environment.
  • Scheinin, Ilari (Helsingin yliopisto, 2017)
    Chromosomal copy number aberrations are one of the main mechanisms that give rise to the proliferative capabilities of cancer cells. These aberrations can be quantified with technologies that generate measurements genome-wide and with high resolution. Hence, they produce vast amounts of data, which requires tailored bioinformatic solutions for analysis and management. Two such high-resolution and genome-wide technologies are DNA microarrays, which are successively replaced by next-generation sequencing approaches. This dissertation describes three novel bioinformatic solutions for copy number analysis in cancer with these technologies. CanGEM is a publicly-accessible database solution for storage of raw and processed copy number data from cancer research experiments. The contents of the database can be queried based on clinical and copy number data. Clinical data is collected using appropriate controlled vocabularies. Copy number data is collected as raw microarray data and automated analysis identifies the locations of chromosomal aberrations. In order to allow integration of data measured with different microarray platforms, a copy number status is derived for every known human gene. CGHpower is a statistical power calculator for copy number experiments that compare two groups. It estimates genome complexity of a cancer type in question from a pilot data set of the sample series, and assesses the number of samples required to satisfy statistical requirements. It can be used either in the planning stages of experiments, including as a justification in grant applications, or to verify whether sufficient samples were included in past experiments. Performance of this bioinformatic solution is evaluated with real and simulated data sets. QDNAseq is a preprocessing solution to detect copy number aberrations from shallow whole-genome next-generation sequencing data. It corrects the observed sequencing coverage for known systematic biases and allows filtering of spurious regions in the genome. A new list of such problematic regions is derived from public data generated by the 1000 Genomes Project. Performance of the solution is evaluated relative to other similar published solutions and DNA microarrays, and also compared to theoretical statistical expectations. An application of the QDNAseq method is also presented in a translational research project with the aim to identify copy number aberrations in tumors of patients with low-grade glioma. Aberrations identified by shallow whole-genome next-generation sequencing and QDNAseq are used to evaluate associations with patient survival, and also to assess intratumoral heterogeneity and temporal evolution of these tumors. A loss in chromosome 10q is identified to be associated with poor prognosis, and the finding validated in two independent data sets. From the assessment of intratumoral heterogeneity and temporal tumor evolution, the well-characterized co-deletion of 1p/19q is found to be the only chromosomal aberration that is consistently present or absent across the entire tumor and possible future recurrences. This is compatible with the present view of its role as an early event in the development of these tumors. The text concludes with a discussion of lessons learned from the development process and application of the three described bioinformatic solutions. Better awareness of and adherence to established best practices from the software development field would have been useful, and together with more careful consideration of implementation decisions could have resulted…
  • Liutu, Aino (2017)
    Kun vakuutusyhtiön alkupääoma ja vakuutusmaksut korkoineen eivät riitä vahinkojen korvaamiseen, tapahtuu vararikko. Vararikkotodennäköisyyksien laskeminen täsmällisesti on haastavaa, mutta tekemällä oletuksia vakuutuskannasta vararikkotodennäköisyydelle on pystytty johtamaan arvioita. Tämän tutkielman tarkoitus on löytää arvio äärettömän aikajänteen vararikkotodennäköisyydelle siinä tilanteessa, kun paras jakauma vahinkojen suuruuksien arvioimiselle on paksuhäntäinen ja kun vakuutusyhtiön on mahdollista saada varoillensa riskitöntä sijoitustuottoa. Tarkastelu on rajattu niihin paksuhäntäisiin jakaumiin, joiden häntä on säännöllisesti vaihteleva. Tutkielmassa on pyritty esittämään esimerkkejä aiheen selventämiseksi ja lisäksi päätulosta havainnollistetaan simuloimalla vararikkotodennäköisyyttä eräässä esimerkkitapauksessa. Kokonaisvahinkomäärän arvioimisessa käytetään yleisesti Cramér-Lundbergin mallia. Siinä vahinkojen tapahtumishetkiä ja niiden suuruuksia käsitellään erillisinä, toisistaan riippumattomina prosesseina. Vahinkojen suuruuksia voidaan mallintaa erilaisten jakaumien avulla riippuen vakuutuskannan erityispiirteistä. Monissa vakuutuslajeissa suurten vahinkojen tapahtuminen on normaalia todennäköisempää. Tällöin vahinkojen suuruuksia voidaan mallintaa paksuhäntäisten jakaumien avulla, koska niissä ääriarvojen sattumistodennäköisyys on suhteellisen suuri. Osa paksuhäntäisistä jakaumista on säännöllisesti vaihtelevia eli niiden häntäfunktiot käyttäytyvät rajalla samoin. Tässä tutkielmassa paksuhäntäisyyden tarkastelussa käytetään hyväksi säännöllisen vaihtelun käsitettä. Perusesimerkkinä paksuhäntäisestä ja säännöllisesti vaihtelevasta jakaumasta käytetään Pareto-jakaumaa. Tutkielman päälähde on Claudia Klüpperbergin ja Ulrich Stadtmüllerin artikkeli Ruin Probabilities in the Presence of Heavy-Tails and Interest Rates (1998), jossa todistus vararikkotodennäköisyyden arviolle tutkielmassa tehdyin oletuksin on alun perin esitetty.
  • Hirvonen, Ilpo (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan realistisen tulkinnan mahdollisuutta Edmund Husserlin fenomenologisesta filosofiasta. Tutkimuskysymyksenä on se, voidaanko Husserlin perinteisesti antirealistisesti tulkittua fenomenologiaa ymmärtää realistisesta viitekehyksestä. Tutkielman tavoitteena on osoittaa, että Husserlin fenomenologiasta voidaan esittää realistinen tulkinta, mihin pyritään tutkimalla Husserlin intentionaalisuusteoriaa sekä sen puitteissa esitettyjä käsityksiä tiedollisesta oikeutuksesta ja totuudesta. Aineisto on ensisijaisesti rajattu Husserlin pääteoksiin "Loogiset tutkimukset" (1900-1) ja "Ideat I" (1913), mutta niiden pohjalta esitetyn tulkinnan katsotaan soveltuvan Husserlin fenomenologiaan myös laajemmin. Realismi määritellään tutkielmassa sellaiseksi näkemykseksi todellisuuden mielestä riippumattomasta olemassaolosta, joka koostuu kolmesta rinnakkaisesta teesistä: metafyysisestä (ulkoisen todellisuuden riippumattomuus subjektista), semanttisesta (totuuden riippumattomuus subjektista) ja epistemologisesta (tiedon mahdollisuus todellisuudesta). Realismille rinnakkaiseksi näkemykseksi tutkielmassa määritellään eksternalismi, jonka mukaan subjektin mentaalisuus ei riipu yksinomaan subjektille sisäisistä tekijöistä. Ensin tutkielmassa esitetään eksternalistinen tulkinta Husserlin intentionaalisuusteoriasta, jossa Husserlin noemaksi kutsuma entiteetti, joka saa mentaaliset tilat suuntautumaan niiden kohteisiin, sisältää jotakin sekä subjektiivista että objektiivista. Eksternalistinen tulkinta luo pohjan myöhemmälle tarkastelulle Husserlin suhteesta realismin semanttiseen ja epistemologiseen teesiin. Seuraavaksi tarkastellaan Husserlin intuitionistista teoriaa tiedollisesta oikeutuksesta, josta esitetään sellainen tulkinta, joka on yhteensopiva paitsi eksternalismin niin myös realismin epistemologisen teesin kanssa. Sen jälkeen esitetään realistinen tulkinta Husserlin totuusteoriasta, jota analysoidaan totuuden korrespondenssiteorian sekä mahdollisten maailmojen semantiikan avulla, siten, että se on yhteensopiva realismin semanttisen teesin kanssa. Tutkielmassa esitettyjen tulkintojen katsotaan implikoivan mahdollisuutta tulkita Husserlin fenomenologista filosofiaa realistisesta viitekehyksestä. Niiden valossa Husserlin niin sanottu transsendentaalinen idealismi näyttäytyy realismin kanssa yhteensopivana. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että vastaavanlaisia tulkintoja voitaisiin esittää Husserlin fenomenologisesta filosofiasta myös laajemmin esimerkiksi tieteenfilosofian ja metafysiikan suhteen. Tutkielman perusteella realismi vaikuttaa Husserlin fenomenologiseen filosofiaan kytkettävissä olevalta näkemykseltä, joka korostaa sen tietoisuuteen keskittyvän tutkimuksen kytköksiä todellisuuteen.
  • Huttunen, Kaapo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tutkimuksessa analysoidaan viiden suomalaisen 2000-luvulla valmistuneen fiktiivisen elokuvan musiikkia ja äänisuunnittelua, pyrkimyksenä hahmottaa elokuvamusiikin ja -äänen toimintaa ja yhteispeliä suomalaisessa niin sanotussa valtavirtaelokuvassa. Tarkastellut elokuvat ovat: Äideistä parhain (ohj. Klaus Härö, 2005), Musta jää (ohj. Petri Kotwica, 2007), Havukka-ahon ajattelija (ohj. Kari Väänänen, 2009), Rare Exports (ohj. Jalmari Helander, 2010) ja Napapiirin sankarit (ohj. Dome Karukoski, 2010). Elokuvat valikoitiin eri tyylilajeista, jotta otos suomalaisen valtavirtaelokuvan kentästä olisi mahdollisimman heterogeeninen. Tämän lisäksi elokuvien valintakriteerinä oli hyvä katsojamenestys elokuvateattereissa. Tutkimusmetodologiassa yhdistyvät niin kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinenkin tutkimusote. Elokuvamusiikkia ja -ääntä lähestytään deskriptiivis-analyyttisesti, joka edellyttää elokuvien auditiivisen materiaalin lähilukua sen laadullisiin ominaisuuksiin perehtyen. Tämän lisäksi tutkimuksessa myös luokitellaan ja tilastoidaan useita elokuvamusiikin ilmaisuun, kerrontaan ja toimintamekanismeihin liittyviä tekijöitä. Analyysissä elokuvien musiikeista etsitään niiden keskeiset temaattiset ainekset, sekä tarkastellaan niiden kuulokuvaa ja käyttötapoja. Lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota elokuvamusiikin erilaisten funktioiden toteutumiseen. Tässä hyödynnetään erityisesti Anu Juvan laatimaa elokuvamusiikin funktioanalyysin mallia, eli etsitään elokuvien musiikeista niiden rakenteellisia, sisällöllisiä ja kokemuksellisia funktioita. Tutkimuksessa tarkastellaan myös elokuvien musiikkien suhdetta tarinasisältöön ja muuhun elokuvakerrontaan ja -ilmaisuun, sekä kiinnitetään huomiota niiden tarjoamiin samastumisprosesseihin. Elokuvaäänen osalta analyysissä keskitytään äänisuunnittelijan taiteelliseen työhön, erityisesti niin sanottuihin äänitehosteisiin, niiden funktioihin ja toimintamekanismeihin, narratiivisiin ja draamallisiin ulottuvuuksiin ja niiden yhteistoimintaan elokuvamusiikin kanssa. Elokuvamusiikin ja -äänen analyysin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan lähdekriittisesti elokuvaääntä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja muuta alan kirjallisuutta keskeisten elokuvaäänen teoriaan liittyvien käsitteiden – akusmaattisuuden ja kuulokulmaäänen – kautta, sekä tarkastellaan kriittisesti eri käsityksiä elokuvaäänen funktioista. Tässä yhteydessä esitellään myös uusi, yhdessä äänisuunnittelija Janne Jankerin kanssa laadittu elokuvaäänen funktioiden luettelo. Sen tarkoituksena on toimia aiemmin saatavilla olleita luettelointeja käytännöllisempänä äänianalyysin työkaluna. Tutkimuksessa nousevat esiin elokuvamusiikin ja -äänen moninaiset tavat vaikuttaa kuulija-katsojan elokuvakokemukseen ja elokuvan muotokieleen, sekä erilaiset tavat, joilla ne voivat olla vuorovaikutuksessa ja vaikuttaa toistensa toimintaan. Tutkimuksessa myös osoitetaan suomalaisen valtavirtaelokuvan sisältävän hyvin monimuotoisia ja toisistaan poikkeavia musiikillisia ja äänellisiä ilmaisun ja kerronnan tapoja, sekä myös samankaltaisuuksia, jotka kumpuavat muun muassa vakiintuneista elokuvailmaisuun ja -kerrontaan liittyvistä konventioista.
  • Lähteenoja, Viivi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämä tutkielma käsittelee kreikan sanan kosmos käyttöä aikaisessa esisokraattisessa filosofiassa, eli miletoslaisten Thaleen, Anaksimandroksen, sekä Anaksimeneen ajattelussa. Tutkielman tavoite on haastaa nykyään yleinen ajatus siitä, että miletoslaiset olisivat olleet puhtaita luonnonfilosofeja, tutkimalla moniselitteisen kosmos-sanan käyttöä. Tämä saavutetaan kokoamalla kaikki näitä ajattelijoita koskevat tekstit, joissa kyseinen sana esiintyy. Ensin tekstit käännetään alkukielestä ja ne analysoidaan filologisesti. Filologisten havaintojen perusteella tekstit asetetaan seuraavaksi niiden filosofiseen kontekstiin, jolloin voidaan osallistua kirjallisuudessa käytävään keskusteluun näiden ajattelijoiden kokonaisfilosofiasta. Lopuksi esitetään vielä excursus liittyen kahteen muuhun keskeiseen esisokraattiseen termiin, phusis ja arkhê. Taustalla tässä työtavassa on ajatus siitä, että esisokraattisen filosofian tutkimuksessa on vuosisatojen saatossa muodostanut tiettyjä perusoletuksia, jotka eivät kaikki ole perusteltuja. Onkin siis arvokasta perehtyä teksteihin itseensä mahdollisimman tarkasti ja systemaattisesti. Lopputuloksena todetaan, että tutkielma tuo esille arvokkaita uusia näkökulmia nykykeskusteluun miletoslaisesta filosofiasta sekä vakavasti kyseenalaistaa Aristoteleesta kumpuavan perinteen, jonka mukaan nämä filosofit olivat puhtaita luonnonfilosofeja. Suositellaan jatkotutkimusta kosmos-sanan käytössä miletoslaisia seuraavien esisokraattisten filosofien teksteissä pitäen mielessä sanan monimuotoisuus ja aristotelisen perinteen vaikutus nykykäsityksiin heidän filosofiastaan. Meillä on vielä opittavaa esisokraatikoista ja esisokraatikoilta.
  • Hilska, Minna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Kotiapulaisen työ oli tyypillinen ammatti maaseudulta Helsinkiin muuttaneiden nuorten naisten parissa vielä 1950-luvulla. Ammatti kuitenkin katosi miltei kokonaan Suomesta 1970-luvun kuluessa. Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen sotien jälkeisten vuosikymmenien kotiapulaisuutta Helsingissä. Pääasiallisena lähdeaineistona käytän muistietoa. Keskeisiksi teemoiksi nousevat kotiapulaisina työskennelleiden naisten kohdalla heidän kokemuksensa luokasta, maalaisuudesta ja naiseudesta. Nämä kolme kategoriaa eivät erikseen riitä selittämään kotiapulaisten asemaa helsinkiläisessä kaupunkiympäristössä ja heidän ylä- ja keskiluokkaa edustavissa isäntäperheissään. Luokka, maalaisuus ja naiseus muodostavat risteämän, intersektion, ja saavat siten erilaisia merkityksiä suhteessa toisiinsa. Näin ollen esimerkiksi kotiapulaisten naiseus määrittyi ulkopuolisten silmissä ennen kaikkea työväenluokkaisuuteen tai maalaisuuteen liitettyjen stereotypioiden kautta. Suomalainen kirjallisuus ja viihdeteollisuus ovat olleet luomassa stereotyyppistä kuvaa palvelusväestä ja kotiapulaisista jo 1900-luvun alusta lähtien. Tämän tutkielman kotiapulaiset törmäsivät usein näihin ennakkoluuloihin. Tärkeäksi teemaksi kotiapulaisina työskennelleiden naisten kohdalla nousee ennen kaikkea koulutuksen merkitys. Mahdollisuudet jatko-opintoihin kansakoulun jälkeen olivat syrjäseuduilla heikot 1950–60-luvuilla. Sotien jälkeinen kotiapulaisuus Suomessa näyttäytyy pitkälti keinona päästä kaupunkien jatkuvasti laajenevan opintotarjonnan pariin. Asuntopulasta kärsivässä pääkaupungissa kotiapulaisena työskentely tarjosi maalta muuttaneille tytöille toimeentulon lisäksi asunnon. Työnantajat ymmärsivät tilanteen viimeistään 1960-luvulla ja houkuttelivatkin tyttöjä kotiapulaisiksi usein mahdollisuudella opiskella iltaisin. Ylempää luokkaa edustava isäntäväki myös kannusti kotiapulaisiaan opiskelemaan. Kotiapulaisuus toimi läpikulkuammattina maalta kaupunkiin muuttaneiden tyttöjen parissa. 40-luvulla syntynyt sukupolvi ei suunnitellut jäävänsä alalle pitkään ja sitä pidettiin yleisesti alhaisen statuksen ammattina. Sodat ja niiden jälkeiset laajat ja nopeat yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset loivat eri sukupolvien välille hyvin erilaiset odotushorisontit ja elämänkokemukset. Kotiapulaisten kohdalla tarkastelen sukupolvien välistä eroa 1900-luvun alussa syntyneiden vanhojen uskollisten ja 1940-luvulla syntyneiden nuorten likkojen kautta. Lapsettomat ja naimattomat vanhat uskolliset edustivat ideaalia kuvaa ahkerista ja lojaaleista kodin hengettäristä, jotka viettivät lähes koko elämänsä isäntäperhettään palvellen. Heitä pidettiin usein perheenjäseninä, mikä hämärsi perinteistä työntekijä–työnantaja-suhdetta. Nuorempi kotiapulaispolvi aiheutti sen sijaan usein huolestuneisuutta työnantajissa. Helsingin tarjoamat nuorison huvitukset ja nuorten naisten kiinnostuminen ikäisistään miehistä sai perheenemännät epäilemään apulaistensa sitoutumista työhönsä. Nuorempaa polvea syytettiin myös nöyryyden puutteesta. Alati vähenevä joukko nuoria naisia oli valmis ottamaan perinteisen kotiapulaisen paikan 1970-luvulle tultaessa. Laajeneva naisvaltainen palvelusektori tarjosi houkuttelevamman työpaikan nuorille naisille ja kotiapulaisen ammatti hiipui 70-luvun aikana.
  • Raiskila, Siiri (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksessani tarkastelen eläytyvää lukemista A. S. Byattin romaanissa Possession. A Romance (1990). Eläytyvä tai kokemuksellinen lukutapa muodostaa vastakohdan kriittiselle tai analyyttiselle lukemiselle, jossa lukija tarkastelee tekstiä etäältä siihen uppoutumisen sijaan. Tutkin sitä, miten Possessionissa kuvataan näiden lukutapojen eroja ja vaikutuksia lukijoihinsa, kirjallisuudentutkijoihin. Tutkin myös sitä, miten erilaiset tavat lukea lomittuvat ja sekoittuvat: eläytyminen ei sulje pois reflektointia, eikä analyyttinen ote tarkoita sitä, etteikö lukijan henkilökohtainen lukukokemus vaikuttaisi tulkintoihin. Samalla tarkastelen teoksen tutkijahahmoja lukijoina, heidän henkilökohtaisia tulkintojaan ja motiiveitaan ja suhdettaan akateemiseen miljööseen. Tarkastelen kokemuksellista lukemista myös suhteessa käsityksiin kirjallisuuden terapeuttisuudesta. Kirjallisuusterapian teoria korostaa analyyttisen otteen sijaan eläytyvää lukemista ja sen terapeuttisia vaikutuksia. Tällaiset käsitykset kirjallisuuden funktioista ja merkityksestä poikkeavat kirjallisuudentutkimuksen totunnaisesta ihanteesta, jossa tutkija tarkastelee kohdettaan etäältä ja analyyttisesti. Käsitykset kirjallisuuden ja lukemisen terapeuttisuudesta liittyvät laajempaan terapeuttiseen diskurssiin, jota myös kuvaan työssäni. Kuvatessani korostuneen teoreettisen maailmankuvan vaikutuksia Possessionin tutkijahahmoihin hyödynnän Rita Felskin teoksessaan Uses of Literature (2008) ja Christina Vischer Brunsin teoksessaan Why Literature? The Value of Literary Reading and What It Means for Teaching (2011) esittelemiä näkemyksiä henkilökohtaisen lukukokemuksen merkityksestä. Lukiessa heräävien emootioiden suhdetta lukukokemukseen ja teoksesta tehtäviin tulkintoihin tarkastelen Jenefer Robinsonin teoksessaan Deeper Than Reason. Emotion and its Role in Literature, Music, and Art (2005) kuvaaman emotionaalista lukemista koskevan teorian valossa. Hyödynnän myös Marie-Laure Ryanin teoksessaan Narrative as Virtual Reality. Immersion and Interactivity in Literature and Electronic Media (2001) käyttämää immersion käsitettä. Kirjallisuusterapian teoriaa käsittelevän kirjallisuuden avulla paneudun käsityksiin henkilökohtaisten lukukokemusten merkityksestä yksilön itsetuntemuksen kannalta. Kirjallisuuden terapeuttisuuden yhteydessä hyödynnän erityisesti Felskin teoksessaan Uses of Literature käyttämää tunnistamisen käsitettä. Eva Illouzin teoksessaan Saving the Modern Soul. Therapy, Emotions, and the Culture of Self-help (2008) esittelemien käsitysten avulla tarkastelen Possessionia osana laajempaa terapeuttista diskurssia. Osoitan kokemuksellisen lukemisen merkityksen niin Possessionin päähenkilöiden tutkimistaan teksteistä tekemien johtopäätösten suhteen kuin heidän itsetuntemuksensakin kannalta. Suhteutan teoksen kuvauksen akateemisesta maailmasta ja kirjallisuudentutkimusta hallitsevasta teoreettisuuden ideaalista osaksi kirjallisuuden arvoa ja sosiaalista merkitystä koskevaa keskustelua. Liitän nämä kuvaukset ja niiden analyysin osaksi laajempaa terapeuttista diskurssia ja osoitan lukemisen ja tutkimuksen perimmäisen yhteyden teoksen henkilöhahmojen käsityksiin siitä, keitä he ovat ja millainen on heidän suhteensa akateemiseen yhteisöön.
  • Ylä-Anttila, Tuukka (Helsingin yliopisto, 2017)
    Populism has often been understood as a description of political parties and politicians, who have been labelled either populist or not. This dissertation argues that it is more useful to conceive of populism in action: as something that is done rather than something that is. I propose that the populist toolkit is a collection of cultural practices, which politicians and citizens use to make sense of and do politics, by claiming that ‘the people’ are opposed by a corrupt elite – a powerful claim in contemporary politics, both in Finland and internationally. The concept of the populist toolkit has analytical utility, since it can separate a set of populist repertoires from others, for example that of exclusionary nationalism, and takes seriously the effect culture has on action, while avoiding cultural determinism. I study four instances in which the populist toolkit was used in Finnish politics from 2007 to 2016. As data, I use party publications, a Voting Advice Application, newspaper articles and opinion pieces, and a large set of online media data. Methodologically, I employ qualitative text analysis informed by theories of populism, cultural practices, frame analysis and Laurent Thévenot’s sociology of engagements, as well as topic modeling. Article I argues that the state of the Eurozone in 2011 gave the Finns Party an opportunity to frame the situation as a crisis for Finland and to present itself as a righteous populist challenger to established parties. Article II shows that the Finns Party uses anti-feminist arguments to present itself as a populist alternative. Article III presents a theory of how populist argumentation can use familiar emotional experiences in bonding ‘the people’ together. Article IV tackles the populist epistemology: while populism can be critical of intellectuals and experts in general, the article shows that another populist strategy is counterknowledge, incorporating alternative knowledge authorities. This strategy is particularly employed by the populist radical right. After the monumental success of right-wing populism in Western democracies, the next big question is whether left-wing or liberal actors will take up the tools of populism, or will they rather position themselves on the side of pluralism, democratic institutions and scientific expertise. This will have to be assessed by future studies.
  • Heinonen, Esko (Helsingin yliopisto, 2017)
    This dissertation consists of four research articles whose unifying theme is the existence and non-existence of continuous entire non-constant solutions for nonlinear differential operators on Riemannian manifolds. The existence of such solutions depends heavily on the geometry of the manifold and, in the case of complete and simply connected Riemannian manifolds, we prove the existence under assumptions on the sectional curvature. In the first and fourth article we study the existence of minimal graphic functions by solving the asymptotic Dirichlet problem. Here the idea is to compactify the Cartan-Hadamard manifold by adding an asymptotic boundary and equipping the resulting space with the cone topology. Then one can solve the asymptotic Dirichlet problem i.e. prove the existence of entire solutions with prescribed continuous boundary values on the asymptotic boundary. In the fourth article we prove also a non-existence result by showing that asymptotically non-negative sectional curvature implies uniform gradient estimate for minimal graphic functions with at most linear growth. The second article deals with the existence of A-harmonic functions and the third article with the existence of f-minimal graphs. In the case of A-harmonic functions, we improve an earlier result of A. Vähäkangas by relaxing the assumption on the curvature upper bound. Here, again, we solve the asymptotic Dirichlet problem in order to get the existence result. We solve the asymptotic Dirichlet problem also for the f-minimal equation, but differing from the other papers, here we consider also the existence in the case of bounded domains.
  • Nikkanen, Joni (2017)
    Defects of mitochondrial DNA (mtDNA) replication underlie common metabolic disorders. Despite mtDNA is degraded and synthesised in all cells containing mitochondria, mtDNA replication stress typically causes generation of mtDNA deletions or depletion of mtDNA copy number in muscle and brain, which manifest as mitochondrial myopathy (MM) or neurodegeneration, respectively. MtDNA replication defects, however, do not affect highly proliferative tissues, such as blood or intestine, despite their reliance on robust mtDNA replication to sustain high rates of proliferation. The mechanisms behind the tissue-specific manifestations of mtDNA replication defects remain unknown. In this thesis, we aimed to identify the metabolic response pathways for mtDNA replication stress caused by a dominant Twinkle mtDNA helicase (TWNK) mutation leading to adult-onset MM. The study revealed that MM induces a metabolic stress response in muscle which we found to be orchestrated by one master regulator, mechanistic target of rapamycin complex I (mTORC1). The mTORC1-mediated stress response appeared to promote disease progression, and an mTORC1 inhibitor, rapamycin, remarkably improved the mitochondrial muscle disease. It ameliorated the typical hallmarks of MM: the number of ragged red fibers (RRFs) and the amount of mtDNA deletions were reduced after rapamycin treatment. In the second part of this thesis, we studied the transcription regulation of mtDNA replication machinery. We identified a complex regulatory locus for DNA polymerase gamma (POLG) by in silico predictions, which were verified in vivo. The regulatory non-coding locus drives POLG expression specifically in the sensory interneurons of the spinal cord and oculomotor nucleus, which we found to degenerate in POLG patients. The death of these neurons might be the underlying cause of sensory neuropathy and progressive external ophthalmoplegia (PEO), which are typical clinical findings in POLG disorders. The identified regulatory locus is the first non-coding locus for a mitochondrial disease gene and offers the first candidate region for pathogenic non-coding mutations. In conclusion, our work has identified novel contributors in the tissue-specific manifestations of mitochondrial diseases and offers multiple novel treatment targets for mitochondrial disorders, which currently lack effective treatment options.
  • Ipunen, Tuula (Helsingin yliopisto, 2017)
    The purpose of my previous research (minor laudatur thesis, year 2005) was to clarify how the comprehensive school and the Steiner school approach the special education pupil as well as to examine what sorts of similarities and differences there are between the Steiner education and special education. Through my thesis I also attempt to examine how the ideologies/intellectual worlds and teachings of the Steiner school and the comprehensive school could be combined and brought closer to one another as well as how the best parts of both schools could be combined in order to take advantage of them in both schools. The research was implemented as a review of literature. At the beginning of my research the ideology and development of inclusion, integration and inclusive upbringing are examined as the basis for the next chapter, in which the concept of man is examined from the viewpoint of special education. I discuss the idea of man on the basis of four central principles. These principles are human dignity, integrity, the right of self-determination and participation in life and society. The fourth chapter provides a detailed introduction to the concept of man from the viewpoint of the Steiner education. First the points of departure and bases of value of the Steiner education are discussed, and then on the basis of these the idea of man and man’s different aspects of being in the Steiner education are discussed, as well as the development rhythms and the seven year stages of the child. I examine the differences between these two educations by comparing their ideas of man. The Steiner education is based on Steiner's educational views and the concept of man, upon which these views are based. The concept of man guides the raising and education of the child and is thus also strongly connected to how the special education pupil is approached in the Steiner school. I consider the fourth chapter to be of particular importance for the reader because it is there that I discuss the concept of man of Steiner education as well as the development rhythms of the child, among other things. Without becoming acquainted with the concept of man of Steiner education it is extremely difficult, if not impossible, to understand methods used in approaching the special education pupil, such as temperament training and form drawing. The concept of man of special education also creates the basis for how a pupil requiring special support is approached in the comprehensive school. The fifth chapter discusses methods used in approaching a pupil requiring special support in the Steiner school. The sixth chapter discusses methods used in approaching a pupil requiring special support in the comprehensive school. At the end of this research I attempt, on the basis of the comparison between these two educations, to disclose the similarities and differences of them in approaching the special education pupil. I complemented my minor laudatur thesis by taking in account the 3-phased support model.
  • Pietarinen, Susanna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Education is one of the newer export items in Finland. Since 2010 the Ministry of Education and Culture has published a policy document on education export every third year, providing direction for the Finnish education exporters. The policies play a part in commodifying education and increasing academic capitalism, where higher education institutions become more business-like. The aim of this study was to describe how these education export policies have evolved over time, and to find out what elements of support the policies offered to education exporters to carry out their work in practice. The research questions were: 1) How have the Finnish education export policies evolved from 2010 to 2016 concerning motives, aims and the export product?, and 2) What kind of support for conducting education export in practice do the Finnish education export policies contain? The three education export policies, 87 pages in total, were analyzed using Mayring’s qualitative content analysis and the QCAmap software. The analysis showed that the education export policies have become more detailed and concrete over time. During the researched period the motives in the policies for engaging in education export were to capitalize on the existing demand for Finnish education and the good reputation of Finnish education. The aims for education export in all three policies were financial, focusing on increasing turnover from education export, and related to branding, focusing on portraying Finland and Finnish education to the rest of the world. Over time the policies have become more specific and comprehensive in depicting the education export product. In the latest policy, degree programs, various types of education, technology, and a multitude of consultancy services were depicted as export products. The three policies were found to contain 207 elements of support for exporters to carry out education export. The majority of these related to productization (64), providing advice for education exporters (47), and encouraging networking and cooperation among exporters (42). The policies reflect the political ideology of the parties ruling at the time they were written. A new trend in the latest policy is to pay attention to the individuals carrying out education export activities. For the first time rewarding and motivating these individuals is mentioned in a policy. Paying attention to the actual exporters in large organizations like higher education institutions can be expected to improve future education export performance. A concern is whether there is enough resources to implement all the support.