Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 10355-10374 of 25621
  • Kuronen, Taija (1999)
    Lemmikki Oy valmistaa kylmäkuivausmenetelmällä maitohappobakteerikäymisen avulla kypsennettyjä makupaloja naudan pötsistä. Tuotteessa on runsaasti maitohappobakteereita, minkä vuoksi tuotteen ajateltiin soveltuvan erityisen hyvin herkkävatsaisille koirille. Maitohappobakteerien oletettiin tukevan suoliston omaa mikrobiflooraa ja tasapainottavan ruoansulatuskanavan toimintaa. Tutkimuksessa oli mukana 44 erirotuista ja- ikäistä koiraa. Koirista 12 oli omistajien mukaan herkkävatsaisia. Koirat saivat painon mukaan lasketut määrät kylmäkuivattuja makupaloja ja saman verran vertailutuotetta, joka oli tehty samoista raaka-aineista lämminkuivausmenetelmällä. Lämpökäsittelyn johdosta tuotteen maitohappobakteerit oletettavasti kuolivat. Omistajat kirjasivat koirien ulosteen laadun ylös ruokintakokeen aikana. Erityisesti seurattiin makupalojen annon jälkeisiä ulosteita: erosivatko ne normaaleista jätöksistä. Tuloksia vertailtiin 2 -riippumattomuustestin avulla. Tuloksia analysoitaessa ainoa merkittävä tulos oli, että kylmäkuivatuilla makupaloilla oli hieman enemmän negatiivisiä vaikutuksia herkkävatsaisille koirille, kuin muille koirille. Omistajien omien kommenttien mukaan makupalat kuitenkin sopivat hyvin niin herkkävatsaisille kuin ei-herkkävatsaisillekin koirille. Kylmäkuivatuilla ja lämminkuivatuilla makupaloilla ei ollut suuria eroja, joten maitohappobakteereilla ei liene merkitystä makupalan vatsaystävällisyyteen.
  • Olamo, Jussi (2002)
    Tämän tutkimuksen kohteena on Neuvostoliiton, Itä- ja Länsi-Saksan ja Kiinan Kansantasavallan osallistuminen Helsingin olympialaisiin 1952. Nämä maat muodostuivat ongelmallisiksi Helsingin kisojen järjestäjille ja Kansainväliselle olympiakomitealle toisen maailmansodan jälkeen alkaneen kylmän sodan vuoksi. Maailma oli jakautunut kahtia idän ja lännen leireihin. Neuvostoliitto aikoi osallistua ensimmäisen kerran olympialaisiin Helsingissä 1952. Itä- ja Länsi-Saksan sekä Kiinan ja Taiwanin tapauksessa oli kyse siitä, kenellä olisi oikeus edustaa koko kansaa olympialaisissa. Edes YK:ssa ei oltu päästy yksimielisyyteen jaettujen valtioiden tunnustamisesta. Kansainvälinen olympiakomitea hyväksyi jäsenekseen vain yhden kansallisen olympiakomitean maata kohden. Kansainvälisen olympiakomitean jäsenyys oli edellytyksenä olympialaisiin osallistumiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: 1) Miksi nämä maat halusivat tulla mukaan Helsingin olympialaisiin 1952? 2) Mikä oli kisajärjestäjien kanta asiaan, ja kuinka suomalaiset auttoivat näitä maita pääsemään mukaan Helsingin kisoihin? 3) Mitä näiden maiden osallistuminen merkitsi Suomelle, senaikainen maailmanpoliittinen tilanne huomioon ottaen? Lähteinä tässä tutkielmassa on käytetty Helsingin kaupunginarkistossa sijaitsevaa Olympia Helsinki 1952 ry:n aineistoa, sekä ulkoasiainministeriön arkistosta löytyvää Helsingin 1952 olympialaisia koskevaa materiaalia. Tärkeä lähde on ollut myös Kristina Exner-Carlin teos "Sport und Politik in den Beziehungen Finnlands zur Sowjetunion 1940-1952". Tutkielmassa todetaan, että suomalaiset kisajärjestäjät olivat valmiita kompromisseihin ja myönnytyksiin saadakseen edellä mainitut maat mukaan Helsingin olympialaisiin. Etenkin kisojen järjestelykomitean puheenjohtajan ja Kansainvälisen olympiakomitean jäsenen Erik von Frenckellin rooli sovittelijana ja asioiden ajajana nousee esiin. Kisajärjestäjien toiveena oli saada olympialaisiin mukaan mahdollisimman monta maata sekä itä- että länsiblokista. Se olisi ollut edullista Suomen ulkopoliittisen aseman kannalta ja korostanut Suomen kuvaa neutraalina välittäjänä idän ja lännen välillä. Helsingin olympialaisiin pyrkineet jaetut maat halusivat saada ainakin jonkinlaisen kansainvälisen tunnustuksen olemassa olostaan. Neuvostoliitto halusi todistaa myös urheilun saralla oman yhteiskuntajärjestelmänsä paremmuuden muihin verrattuna. Helsingin olympialaisissa kohtasivat nykyaikaisen olympialiikkeen perustajan paroni de Coubertinin idealistiset periaatteet kaikkien maiden osallistumisesta ilman diskriminointia ja kansainvälinen politiikka, joka oli jo ulottanut lonkeronsa urheilun tasolle asti. Suomalaiset kisajärjestäjät olivat siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että he pystyivät perustelemaan intoaan saada kaikki maat mukaan Helsinkiin olympialaisten ihanteilla, ja joidenkin maiden poisjääntiä taas Kansainvälisen olympiakomitean säännöillä.
  • Kivilehto, Sari (Helsingin yliopisto, 2011)
    "I will soon understand." The House Planning Program as an Enhancer of Pupils´ Thinking Skills and Learning in Home Economics at Comprehensive School The aim of the research was to build a study program for home economics education in order to enhance pupils´ thinking skills. The program was based on the intervention programs or strategies known as Cognitive Acceleration (CA), which are founded on the theories of Jean Piaget, Lev Vygotsky, and Reuven Feuerstein. In addition, Carl Bereiter s theory of knowledge building was integrated to the research. The viewpoint of home economics was based on the multidimensional foundation of home economics science, particularly household technology and house planning. I first analyzed the kind of body of knowledge home economics science and home economics education provides for enhancing thinking skills in home economics. For the study, a CATE (Cognitive Acceleration through Technology Education) program was adapted and modified and a House Planning program was created for home economics classes. The house planning program consisted of five lessons during which pupils learned how to make functional floor plans as well as choose furniture, household appliances and materials for the home. In order to obtain the required data, various classroom experiments were arranged in 2005 with grade 9 pupils at a comprehensive school in Helsinki. All the experiments were videotaped, and five hours of the videotaped material was edited and transcribed for closer examination. The material consisted of all the video-recorded activity of the selected study group. Interaction study and content analysis were used to analyze the data. Following the experiments, a small survey was conducted to solicit pupils´ and teacher´s opinions of the program. The analysis sheds light on the nature of pupils´ interaction and knowledge building in small group activity. Special attention was given to tracking pupils´ interaction during the socalled construction zone activity. The models and qualities of teacher´s aid and support during the lessons were examined as well. The results revealed the versatility of the pupils social interaction and common knowledge building that occurred during the small group activity. The pupils discussions, including their arguments, their sharing of ideas, and the multiple perspectives that emerged reflected home economics knowledge building. The construction zone activity appeared through expressions of cognitive conflict and metacognition. Cognitive conflict was evident in the pupils´ words and involved questioning, doubting and disputing. The metacognitive activity emerged by thinking aloud, choosing the strategies, and negotiating the results. The pupils also coordinated their activity, allocated the responsibility, and systematized their work. The teacher assisted by preparing new themes for the pupils and by participating in the small group work. The teacher´s help during the small group sessions strengthened the pupils activity in the construction zone. The results showed that one can utilize the wide multidisciplinary basis of home economics, which includes scientific knowledge but also the knowledge derived from practical activity and experience. In this study practical activity was undertaken as a planning project the result of which was a plan or a new vision for the house planning situation. The study showed that the House Planning program was able to enhance the pupils´ social interaction and collaboration. The learning environment challenged the pupils in a way that could be a gateway to further developing their thinking skills. The method of analysis created in the study could be a potential tool for examining social interaction, construction zone activity, and knowledge building in other learning environments as well. Key words: home economics, house planning, classroom experiment, thinking skills,cognitive conflict, metacognition, social interaction, knowledge building
  • Keränen, Kati (2005)
    Tämä pro gradu -tutkielma liittyy hyvinvointi- ja terveysmatkailuun. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtä hyvinvointi- ja terveysmatkailun muotoa - ulkomailla terveyskylpylässä käymistä. Tarkastelunäkökulma on yhteiskuntatieteellinen. Aihe yhdistää niin sosiaalipolitiikan kuin Matkailualan verkostoyliopistossa suorittamat opintoni. Tavoitteenani oli selvittää miksi ja millainen henkilö lähtee ulkomaille terveyskylpylään. Aihe on tutkimuksellisesti ajankohtainen, koska terveyskylpylöissä käyminen on viime vuosien aikana kasvanut merkittäväksi matkailun muodoksi ja koska aiheesta ei myöskään toistaiseksi ole yhteiskunnallisia tutkimuksia. Työn teoreettinen tarkastelu koostuu kahdesta luvusta. Ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää matkailua; siihen liittyviä käsitteitä, muotoja sekä lähtökohtia. Toisessa teorialuvussa käsitellään terveyttä ja hyvinvointia teoreettisella tasolla. Terveyden osalta pohditaan niin terveyteen liittyvää käyttäytymistä, potilaan muuttunutta roolia, lääketieteen muuttunutta asemaa kuin myös terveyskulttuuriamme. Hyvinvoinnin osalta pohditaan sen suhdetta elämänlaatuun ja vapaa-aikaan.Työn tärkeimpinä teoreettisina lähteinä olivat seuraavat teokset: Ilka Kankaan, Sakari Karvosen ja Annika Lillrankin toimittama Terveyssosiologian suuntauksia; Antti Kariston, Eero Lahelman ja Ossi Rahkosen toimittama Terveyssosiologia; Antti Kariston ja Riikka Konttisen Kotiruokaa, kotikatua, kaukomatkailua: tutkimus ikääntyvien elämäntyyleistä sekä Verhelän ja Lackmanin Matkailun ohjelmapalvelut Tutkimus on tehty kvalitatiivisella tutkimusotteella ja menetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ulkomaisiin terveyskylpylöihin eri mittaisille hoitolomille matkustaneet henkilöt. Teemahaastatteluiden avulla kerätty aineisto koostuu seitsemän naisen ja kolmen miehen haastatteluista. Tutkimukseni mukaan ulkomaille terveyskylpylään matkustavat ihmiset ovat suurten ikäluokkien tai vanhempien ikäryhmien edustajia. He ovat myös terveitä sekä terveyttä arvostavia ja sitä omaehtoisesti hoitavia ihmisiä. Naiset pitävät itseään kylpylässä aina asiakkaina, mutta miehet löytävät itsestään asiakkuuden lisäksi myös potilaan piirteitä. Ikä ja sen mukanaan tuoma elämäntilanne on tärkein kylpylään lähtemisen taustalla vaikuttava asia. Kylpylöissä annettavat hoidot ovat tärkein kylpylään lähtemisen syy. Hoitoja haetaan sekä niiden fyysisten että niiden psyykkisten vaikutusten vuoksi. Miehet lähtevät matkalle ensisijaisesti hakemaan fyysistä kuntoa, naiset puolestaan itsensä hemmottelua. Se, että matkalle lähdetään ulkomaille saakka, on sidoksissa matkailullisiin asioihin, joista tärkein on vaihtelun ja arjen ympyröistä irtautumisen tarve. Yhteiskunnassamme vallalla oleva terveyden arvostaminen vaikuttaa myös omalta osaltaan matkalle lähtöön. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että terveyskylpylässä käyminen ilmentää aktiivisen ja terveyttä arvostavan ihmisen yhtä terveyskäyttäytymisen muotoa.
  • Saukkonen, Antti (2010)
    Viljan viljelyn merkitys tulee korostumaan maailmanlaajuisesti, koska väestömäärä kasvaa koko ajan ja ruokatottumukset muuttuvat riisistä viljaan. Myös mahdollinen viljan käyttö biopolttoaineen raaka-aineena lisää tarvittavaa vilja-alaa koko maapallolla. Suomessa viljelijöiden määrä vähenee koko ajan ja tilakoot suurenevat. Kevätkylvöt joutuu yhä useampi viljelijä suorittamaan pienellä työntekijämäärällä, siksi työn eri osa-alueiden automatisointi helpottaisi työtaakka. Automaation käyttö esimerkiksi kylvössä toisi lisää tarkkuutta ja helppoutta kylvösyvyyden määrittämiseen. Tämän työn tavoitteena oli kehittää kylvölannoittimeen työsyvyysautomatiikka, joka perustui vantaiden ja nostosylinterin asennon mittaukseen. Tämä tutkimus liittyy Farmix – Traktorin ja työkoneen integroitu automaatio – hankkeen peltoviljely työkoneiden osajärjestelmien älykäs automaatio tutkimusosioon. Tutkimuksessa oli käytössä traktori-työkoneyhdistelmä, johon oli valmiiksi instrumentoitu ISO 11783 (ISOBUS) standardin täyttävä järjestelmä. Kylvölannoittimen työkoneohjain (IECU) pystyi käskyttämään traktorin ECU:a (class 3 kategoriaan perustuen) ISOBUS – väylän kautta. Työsyvyysautomatiikka sijaitsi IECU:ssa ja se perustui alun perin mittapyörien ja vantaiden mittaukseen. Tutkimuksen tavoitteen toteuttaminen edellytti kenttäkokeen perustamista, jossa kerättiin aineistoa työsy-vyysmallia varten. Kenttäkokeita varten kylvölannoittimen vantaiden ja nostosylinterin anturit kalibroitiin. Vantaissa oli kolme anturia ja yksi anturi nostosylinterissä. Lopullista työsyvyysautomatiikkaa testattiin syyskylvöillä. Kylvösyvyydet varmennettiin mittaamalla oraat käsin pellolta sekä kevään että syksyn kylvöistä 2 m matkalta ja mittaukset tehtiin vasemman vantaan kohdalta. Vantaiden antureiden kalibroinnit onnistuivat hyvin, koska kalibrointikäyrät olivat kaikilla vantailla sekä nostosylinterin anturilla samansuuntaiset. Kevään kenttäkokeen aineiston perusteella muodostettiin työsyvyysmalli. Kun nostosylinterin asento muuttui 0 – 50 mm, työsyvyys vaihteli laskennallisesti 15 – 60 mm. Pellolta mitattujen oraiden perusteella kylvösyvyydet olivat noin 20 – 50 mm, joten kaavaan jouduttiin muodostamaan korjauskerroin. Kehitettyä työsyvyysautomatiikka testattiin syyskylvöillä ja tavoitetyösyvyydet olivat 20 – 50 mm. Työsy-vyysautomatiikka toimi hyvin 30 ja 40 mm testiajoilla. Laskennallisen työsyvyyden hajonta oli edellä mainituil-la ajoilla 4 – 9 mm tavoitesyvyyteen verrattuna. Matalaan kylvettäessä (20 mm tavoite) työsyvyys oli keskimäärin 5 mm syvemmällä pellolta mitattujen oraiden perusteella. Työsyvyysautomatiikalla ei päästy 50mm tavoi-tesyvyyteen, vaan kylvösyvyys jäi pellolta mitattuna 40 mm. Tähän vaikutti se, ettei kylvölannoittimen kiilajyrävantailla voitu kylvää syvemmälle, vaikka nostosylinteri oli täysin kiinni.
  • Pehkonen, Aini (2005)
    Muuttoliike vilkastui Suomessa voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka kasvukeskukset vetävät väkeä puoleensa, on ihmisiä, jotka muuttavat niin sanotusti vastavirtaan - maaseudulle. Yksi tapa tutkia 1990-luvun tapahtumia, on kohdistaa katse muuttoliikkeeseen. Miksi ihmiset muuttivat maaseudulle, ja miten tulomuuttoprosessit onnistuivat? Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää, mitkä tekijät on täytyttävä kyläyhteisöön muuttavan sosiaalisessa verkostossa ja osallistumisessa, jotta tulomuuttoprosessi on positiivinen (inkluusio). Lisäksi mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tulomuuttoprosessi on negatiivinen (ekskluusio). Olen rajannut ja määritellyt positiivisen muuttoprosessin tulokseksi muuttajien kokeman tyytyväisyyden valittuun kyläyhteisöön. Negatiivinen tulomuuttoprosessi tarkoittaa sitä, että kylään muuttajat kokevat jäävänsä omasta halustaan riippumatta kylän jäsenyyden ulkopuolelle. Kyseessä on kyläyhteisön dynaaminen prosessi, mikä sisältää yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksen sekä ajallisen ulottuvuuden. Kuvaan sosiaalisen pääoman teorian avulla, jossa tarkastelun kohteena ovat yhteisön ominaisuudet, kuinka yhteisöön sisälle pääsy ja pois sulkeminen ovat monivaiheisia tapahtumaketjuja. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa kymmeneen suomalaiseen kylään vuosina 1990-2000 muuttaneille henkilöille suunnattu postikysely (n=533, vastausprosentti 39, n=205) sekä syntyperäisten kyläläisten ja kyliin muuttajien haastattelut (n=25). Aineiston keruu kokonaisuudessaan tapahtui elokuusta 2000 lokakuuhun 2001. Muuttamista maaseudulle ohjasi asuntoon - ja asuinympäristöön liittyvät motiivit: omakotitalon rakentaminen/ostaminen ja luontosuhde sekä taloudelliseen tilanteeseen liittyvät muutokset: työttömyys ja ylivelkaantuneisuus. Koko aineistossa oli suuri määrä paluumuuttajia, jotka muuttivat takaisin kotiseudulleen. Koetun alueellisen identiteetin lisäksi paluumuutto antaa viitteitä myös vallitsevasta tonttipolitiikasta. Maaseudulle muuton vapaaehtoisuus, asuminen omakotitalossa, taloudellinen turvallisuus ja hyvät sosiaaliset suhteet naapureihin takasivat sen, että muuttajat kokivat tyytyväisyyttä asuinkyläänsä. Muuttajien positiivinen maine, sujuva vuorovaikutus ja osallistuminen kylän elämään vaikuttivat myönteisen aseman saamiseen kyläyhteisössä (inkluusio). Vastaavasti maaseudulle muuton pakonomaisuus, taloudelliset ongelmat, vaikeus/haluttomuus tutustua naapureihin ja vahva yksityisyyden suoja vahvistivat yksilöiden osattomuuden, ekskluusion, kokemusta kylässä. Muuttajien negatiivinen maine, toimintakulttuurien yhteensovittamisen vaikeus/haluttomuus ja riittämätön kanssakäymisen taso kyläläisten kanssa edesauttoivat ekskluusioprosessin syntymistä yhteisötasolla. Sosiaalinen pääoma tuli esille aineistossa ihmisten kokemana hyvinvointina asuinkylässä: asuinympäristön turvallisuutena, ihmisten aktiivisuutena ja vireytenä, yhteistoimintana ja toimivina sosiaalisina suhteina, mutta myös syrjäyttämiskokemuksina. Tällöin sosiaalisen pääoman voima näyttäytyi kieltäytymisenä yhteistoiminnasta ennakkoluulojen ja -aseteiden takia ja luottamuspulana. Kylään muuttajat muuttivat kylän yhteisöllisyyttä. Syntyperäiset kyläläiset kaipasivat lähes intiimiä yhteisöllisyyttä. Kylään muuttajat, niin paluu- kuin tulomuuttajatkin, halusivat puolestaan itse säädellä aktiivisuuttaan asuinyhteisön sisäisiin asioihin osallistumisessa omien vaikuttimiensa mukaisesti: miten, milloin ja minkä verran. Yhteisöllisyys ja asuminen yhteisössä ovat arvosidonnaisia ja jännitteisiä asioita.
  • Talvitie, Petri (Helsingin yliopisto, 2013)
    The emergence of exclusive property rights in land Enclosure in the Western Nyland in the 18th century This is a study of the storskifte reform (the Swedish equivalent of the Europe-wide enclosure movement), one of the major events in the history of the Finnish countryside from the mid-18th century onwards. In this work I analyse the storskifte from the local-community point of view. How did the peasantry react to the storskifte and how did the rural community actually change? The study area comprises four parishes, Ingå, Karis, Sjundeå and Tenala, situated in the province of Western Nyland at the northern shore of the Gulf of Finland. At the time Western Nyland was one of the most industrialised regions in Finland with a flourishing sawmill and iron industry. In this study I demonstrate that enclosure was not implemented against the will of the peasant population, as has been previously assumed. Firstly, peasants actively applied for the privatisation of the commons: about 60% of all applicants were peasant farmers. The most active initiators were the so-called rusthållare (the holders of the farm , obliged to furnish a cavalryman). Every second rusthållare applied for enclosure. Secondly, there are no signs of peasant resistance, even though some farmers were afraid of the high costs. Even the landless population seems to have accepted the partition without opposition. Furthermore, the enclosure proceedings began immediately after the first enclosure statute of 1757. The very first enclosure was carried out at the village of Breds in the parish of Ingå in 1757, and the majority of the commons had been privatised by 1775. The heyday of privatisation came in the 1760s, when cereal prices were high. The storskifte reform started early in the Helsinki region and around the town of Lovisa too, whereas in the inland parishes of the province of Nyland storskifte proceedings were carried out much later. Thus, the proximity of large consumer centres, such as towns and other industrial centres, can be seen as by far the most important explanation for the diffusion of enclosure. This positive attitude was largely due to the fact that landowners could decide the timing of the partition by themselves. The storskifte was not an enforced reform. The situation was different in the provinces of Ostrobotnia (then including Lapland), Savolax and Karelia, and later in the province of Viborg, where all common land was privatised at the same time as the implementation of fiscal reforms. According to the special enclosure statute for the southern provinces of Finland, enacted in 1766, county governors were entitled to initiate enclosure proceedings without consulting land-owners, and governors also exercised their powers in Western Nyland. Around 10 40% of all proceedings were carried out publicly. However, the enclosure process had begun long before these general regulations, therefore the vast majority of enclosures were eventually carried out privately. In addition, the peasants were ready to abandon the common field system because it was prone to conflict. Some neighbours widened their narrow strips of land illegally, or logged more wood than others. The policing of property rights was difficult, especially in those villages where the commons were used for heavy land clearances and commercial purposes. Thus, as a consequence, privatising the commons was an attractive opportunity for a land-owner, as it was then much easier to determine what was mine and what was thine. Furthermore, privatisation facilitated the clearance of unproductive wastelands such as marshes and fens. As far as new settlements are concerned, the partition of commons failed to achieve its intended influence, as Western Nyland was already densely populated before the storskifte reform.
  • Juusela, Martta (1926)
  • Alho, Elli (1950)
  • Kokkonen, Tom (2013)
    Suomessa jääpeite kattaa vesistöjä 3 - 7 kuukautta vuodessa. Jokien jääolosuhteilla on suuri merkitys jokivarsien asukkaille ja teollisuuslaitoksille. Jokien jäätymiseen liittyvät ongelmat aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä ja ympäristövahinkoja, vaikka niitä pyritäänkin ehkäisemään erilaisilla jääntorjuntamenetelmillä ja vesistönkäyttö- ja tulvantorjuntatoimenpiteillä. Kymijoella suurin ongelma on suppojää, joka aiheuttaa vahinkoja lähes joka vuosi. Kymijoki sijaitsee Kaakkois-Suomessa ja laskee Itämerelle Suomenlahteen. Kymijoen valuma-alueen pinta-ala on 37 107 km2, joka kattaa lähes 11 % koko Suomen pinta-alasta. Keskimääräinen virtaama joen pääuomassa on 283 m3/s. Kymijoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan maamme neljänneksi suurin joki. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli valita sopivat mittauspisteet Kymijoen pääuomasta, sen kaikista haaroista ja lähtöjärvistä sekä tutkia niiden sopivuutta kuvaamaan Kymijoen olosuhteita. Kymijoen veden laatua ja jääoloja tutkittiin kenttämittauksina talvella 2011–2012. Toisena tavoitteena oli koostaa tehdyistä mittauksista kattava kuva Kymijoen jääolosuhteista ja veden laadusta talviaikana. Näitä tietoja verrattiin Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n vedenlaatututkimuksiin, Suomen ympäristökeskuksen virtaamahavaintoihin ja Ilmatieteen laitoksen säähavaintoihin. Kymijoen eri mittauspisteiden välillä oli hyvin paljon eroja jääkannen peittävyydessä ja rakenteessa, johtuen erilaisista olosuhteista ja Kymijoella käytetyistä jääntorjuntakeinoista. Osalla mittauspisteistä oli reunajäätä vain vähän tai ei jäätä ollenkaan ja osalla mittauspisteistä oli koko joen kattava kiinteä jääkansi. Jään paksuus eri mittauspisteillä vaihteli 0-55 cm välillä. Veden laatu oli koko Kymijoella kohtuullisen hyvä, vaikkakin eri osissa jokea oli selvästi havaittavissa vaihtelua. Happitilanne oli koko joella kohtuullisen hyvä ja suurimmat hapen kyllästysasteet olivat odotetusti hyvin vettä hapettavan koskijakson jälkeen. Sameudessa ja kiintoainespitoisuudessa oli huomattavan suurta vuodenaikaisvaihtelua. Lumen sulaminen keväällä ja runsaat sateet loppuvuodesta 2011 nostivat sameusarvoja selvästi. Perustuotannon vaikutus oli selvästi havaittavissa kesäkuun korkeissa kiintoainespitoisuuksissa. Kymijoen pH oli koko tarkastelujaksolla lähes neutraalilla tasolla. Kevään sulamisvesien happamoittava vaikutus ja perustuotannon pH:ta kohottava vaikutus olivat kuitenkin havaittavissa. Jätevesien sähkönjohtavuutta nostava vaikutus oli selvästi havaittavissa Kymijoella. Valon sironta ja näin ollen partikkelien määrä Kymijoella lisääntyi joen alajuoksulle päin. Kymijoen yläosien järvissä vesi oli huomattavasti puhtaampaa kuin varsinaisessa joessa ja myös partikkelien sirontavaikutukset olivat häviävän pieniä. Jään rakenteessa tai peittävyydessä ei havaittu merkittäviä eroja, jotka johtuisivat siirtymisestä yläjuoksulta alajuoksulle, vaan erot johtuivat lähinnä hyvin erilaisista virtausolosuhteista ja Kymijoella käytetyistä jääntorjuntakeinoista. Jääpuomien vaikutusta jääkanteen ei havaittu kaikilla mittauspisteillä, mutta muutamilla mittauspisteillä vaikutus oli merkittävä jääkannen rakenteeseen ja peittävyyteen. Veden laatu oli koko Kymijoella kohtuullisen hyvä, mutta se muuttui selvästi huonommaksi siirryttäessä alajuoksulle päin. Veden laadun muutokset aiheutuivat joen alajuoksulla sijaitsevista teollisuuslaitoksista ja vedenpuhdistamoista. Kymijoen kahden päähaaran välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Veden laadussa ei havaittu kerroksellisuutta johtuen virtauksen turbulenttisesta luonteesta.
  • Laine, Anna Sofia (Helsingin yliopisto, 2006)
    The objective of this thesis is to evaluate different means of increasing natural reproduction of migratory fish, especially salmon, in the river Kymijoki. The original stocks of migratory fish in Kymijoki were lost by the 1950s because of hydropower plants and worsened quality of water in the river. Nowadays the salmon stocks is based on hatchery-reared fish, even though there is significant potential of natural smolt production in the river. The main problem in the natural reproduction is that the migratory fish cannot ascend to the reproduction areas above the Korkeakoski and Koivukoski hydropower plants. In this thesis alternative projects which aim to open these ascencion routes and their costs and benefits are evaluated. The method used in the evaluation is social cost-benefit analysis. The alternative projects evaluated in this thesis consist of projects that aim to change the flow patterns between the eastern branches of Kymijoki and projects that involve building a fish ladder. Also different combinations of these projects are considered. The objective of this thesis is to find the project that is the most profitable to execute; this evaluation can be done in comparing the net present values of the projects. In addition to this, a sensitivity analysis will be made on the parameter values that are most uncertain. We compare the net present values of the projects with the net present values of hatchery-reared smolt releases, so we can evaluate, if the projects or the smolt releases are more socially profitable in the long term. The results of this thesis indicate that especially the projects that involve building a fish ladder next to the Korkeakoski hydropower plant are the most socially profitable. If this fish ladder would be built, the natural reproduction of salmon in the Kymijoki river could become so extensive, that hatchery-reared smolt releases could even be stopped. The results of the sensivity analysis indicate that the net present values of the projects depend especially on the initial smolt survival rate of wild salmon and the functioning of the potential fish ladder in Korkeakoski. Also the changes of other parameter values influence the results of the cost-benefit analysis, but not as significantly. When the net present values of the projects and the smolt releases are compared, the results depend on which period of time is selected to count the average catches of reared salmon. If the average of the last 5 years catches is used in counting the net benefits of smolt releases, all the alternative projects are more profitable than the releases. When the average of the last 10 years is used, only building of the fish ladder in Korkeakoski and all the project combinations are more profitable than the smolt releases.
  • Rohiola, Assi (Helsingin yliopisto, 2015)
    Aim: People with severe and profound intellectual disabilities communicate with early communication skills through their life. It is difficult for them to interact with other people in their daily life and that is why they usually end up on the edge of interaction. Usually people with severe and profound intellec-tual disabilities communicate mainly with staff members. Staff members’ abilities and time determine how the interaction will work between the communication partners. The purpose of this study was to find out how the HYP model, developed for supporting interaction, works. The aim was also to find out which are the benefits of the use of HYP model and opportunities for the staff members to support the interactions between them and persons with intellectual disabilities by using the HYP model. The aim of this study is also to produce information that people with intellectual disabilities would get more opportunities for interaction. Methods: This research data were collected in the Communication and Technology Center of the Finn-ish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (Tikoteekki). The data were collected during autumn 2013 and spring 2014 in three different Finnish units where the first trials of the HYP model were accomplished. Participants of this study were staff members and clients. Staff members were altogether 48, 2 to 7 per client. They were, for example, teachers and school assistants. The cli-ents were people with intellectual disabilities and people with autism. The data consisted of different HYP forms, which the staff members had filled in during the HYP periods. These data were analyzed using the Grounded Theory methodology. Results and conclusion: The core category from the data forms through Grounded Theory methodology to be reciprocal interaction. The main categories were cooperation, presence, contact and initiative. The core category collected the whole data and all the different categories together. It was, for example something what the staff members tried to reach during the HYP interaction or it was a wish to achieve with their clients. By using the HYP model the staff members got to know their clients’ different inter-action styles better. Because of these elements reciprocal interaction was easier to be accomplished during the HYP moments.
  • Paakala, Elina (2011)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koirarotujen sisäistä ja välistä perinnöllistä muuntelua ja populaatioiden rakenteita. Tutkimuksessa käytettiin Finnzymes Oy:ltä saatua koirien mikrosatelliittimerkkeihin perustuvaa genotyypitysaineistoa. Lopullisessa aineistossa oli 395 koiraa kymmenestä keskenään varsin erilaisesta rodusta. Koirien määrä rotua kohti vaihteli 31:stä 53:een. Tutkimuksessa käytettiin 18 mikrosatelliittilokusta. Alleelirikkaus vaihteli mikrosatelliittilokuksissa välillä 2,0 – 9,9. Kaikkein muuntelevin lokus oli AHT137 ja vähiten muunteleva AHTk211. Jackrussellinterrierin alleelirikkaus oli yli kaikkien lokusten tarkasteltuna suurinta ja cavalier kingcharlesinspanielin pienintä. Eniten Hardy-Weinbergin tasapainosta poikkeavia mikrosatelliittilokuksia oli schipperke- rodulla. Coton de tulearin, saksanpaimenkoiran ja suomenlapinkoiran kaikki mikrosatelliittilokukset olivat Hardy-Weinbergin tasapainossa. Cavalier kingcharlesinspanielin havaittu heterotsygotia-aste oli matalin kaikkien lokusten yli tarkasteltuna (0,50) ja suomenlapinkoiran korkein (0,73). Ainoat tilastollisesti merkitsevät FIS-arvot olivat schipperken lokuksessa INU030 (0,39) ja kaikkien lokusten yli tarkasteltuna (0,11). Eniten populaatioiden välisiin eroihin perustuvaa muuntelua oli cavalier kingcharlesinspanielin ja pitkäkarvaisen collien välillä (FST = 0,34) ja vähiten chihuahuan ja coton de tulearin välillä (FST = 0,07). Koko aineistossa noin 17,7 % populaatioiden välisestä geneettisestä muuntelusta johtui populaatioiden välisistä eroista. Rodut ovat tulosten perusteella selvästi erillisiä populaatioita. Coton de tulearin alleeliparit olivat selvästi eniten kytkentäepätasapainossa keskenään (94) ja tiibetinspanielin vähiten (15). Pitkäkarvaisen collien tehollinen populaatiokoko oli pienin (35) ja chihuahuan suurin (86). U seiden populaatiogeneettisten tunnuslukujen perusteella nousivat esiin cavalier kingcharlesinspanieli, pitkäkarvainen collie ja schipperke perinnöllisen muuntelun vähäisyyden perusteella ja chihuahua, jackrussellinterrieri ja suomenlapinkoira keskimääräistä suuremman perinnöllisen muuntelun perusteella. Selityksiä geneettisen monimuotoisuuden vaihteluun näillä roduilla löytyy rotujen historiasta.
  • Rajanen, Hanne (2011)
    Metsäteollisuudesta kertyy vuosittain suuria määriä ylijäämämateriaalia, kuten puun kuorta ja oksia.Ylimääräinen aines käytetään pääasiassa energiantuotantoon, mutta uusia soveltamismahdollisuuksia kaivataan. Kuoren on havaittu olevan potentiaalinen lähde monille bioaktiivisille yhdisteille, joille olisi käyttöä esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuudessa sekä maa-, metsä- ja puutarhatuotannon tuholaistorjunnassa. Tutkimus on osa Euroopan Unionin rahoittamaa ForestSpeCs-projektia, jonka tarkoituksena on selvittää metsäteollisuuden ylijäämämateriaalien vaihtoehtoisia käyttötapoja. Valittujen kymmenen teollisesti merkittävän pohjoisen puulajin (Abies nephrolepis, Betula pendula, Larix decidua, L. gmelinii, L. sibirica, Picea abies, P. ajanensis, P. pumila, Pinus sylvestris, Populus tremula) kuoresta uutettujen aineiden soveltuvuutta syönninestoaineeksi testattiin kaaliperhosen (Pieris brassicae L.) ja krysanteemiyökkösen (Spodoptera littoralis Boisduval) toukilla sekä osittain sinappikuoriaisella (Phaedon cochloreae Fabricius) ja idänlehtikuoriaisella (Agelastica alni L.). Uutteet valmistettiin yhteistyössä projektin ryhmien avulla tai itsenäisesti erilaisin menetelmin. Testaukset tehtiin laboratorio-oloissa käyttäen lehtikiekkojen valintabiotestiä sekä karkeilla uutteilla että niistä erotelluilla yksittäisillä yhdisteillä. Tehdyistä mittauksista laskettiin syönninestoindeksit (FDI). Tulosten perusteella lähes kaikki testatut uutteet vaikuttivat ainakin jossain määrin kohdehyönteisen syöntikäyttäytymiseen. Hieman yli puolet kaaliperhosella testatuista 46 uutteesta aiheuttivat yli 50 % syönnineston eli kaaliperhonen suosi kontrollilehtiä uutteella käsiteltyjä todennäköisemmin. Krysanteemiyökkösellä yli 50 %:n syönnineston aiheuttivat vain seitsemän testatuista 56 uutteesta. Lisäksi kolme uutetta lisäsi käsiteltyjen kiekkojen syöntiä merkittävästi. Idänlehtikuoriaistoukat ja -aikuiset karttoivat erityisesti abietiinihapolla käsiteltyjä lehtiä. Sinappikuoriaisella testatut uutteet toimivat myös lupaavasti. Testattujen puulajien kuoresta on mahdollista uuttaa biologisesti aktiivisia yhdisteitä, mutta tuholaistorjunnan kannalta oikeiden pitoisuuksien ja tehokkaiden uuttomenetelmien löytäminen vaatii jatkotutkimuksia. Kuoren sisältämien yhdisteiden laatu ja määrä vaihtelevat monien tekijöiden, kuten ympäristön ja genetiikan vaikutuksesta. Hyönteisten sietokyky vaihtelee myös paljon lajeittain ja yksilöidenkin välillä on eroja. Uutteista valmistettavia torjunta-aineita olisi kuitenkin mahdollista sisällyttää esimerkiksi integroituun torjuntaan muiden menetelmien rinnalle tulevaisuudessa.
  • Törmä, Sinikka (Sosiaalikehitys Oy, 2009)
    The study examines the term "low threshold" from the point of view of the most marginalized drug users. While using illicit drugs is criminalised and morally judged in Finland, users have special barriers to seek for care. Low threshold services aim at reaching drug users who themselves don t seek for help. "Low threshold" is a metaphor describing easy access to services. The theoretical frame of reference of the study consists of processing the term analytically and critically. The research work sets out to test the rhetoric of low threshold by making use of a qualitative multi-case study to find out, if the threshold of so called low threshold services always appears low for the most marginalized drug users. The cases are: the mobile unite offering health counselling, the day service centre for marginalized substance abusers and the low threshold project of the outpatient clinic for drug users in Helsinki and the health counselling service trial in Vyborg, Russia. The case study answer following questions: 1) How do the method of low threshold work out in the studied cases from the point of view of the most marginalized drug users? 2) How do potential thresholds appear and how did they develop? 3) How do the most marginalized drug users get into the care system through low threshold? The data consists of interviews of drug users, workers and other specialists having been accomplished in the years 2001 - 2006, patient documents and customer registers. The dissertation includes four articles published in the years 2006 - 2008 and the summary article. The study manifests that even low threshold is not always low enough for the most marginalized drug users. That expresses a highly multiproblematised and underpriviledged group of drug users, whose life and utilization of services are framed by deep marginalisation, homelessness, multi-substance use, mental and somatic illnesses and being repeatedly imprisoned. Using services is rendered difficult by many factors arising from the care system, drug users themselves and the action environment. In Finland thresholds are generally due to the execution of practical services and procedures not considering the fear of control and labelling as a drug user. When striving for further rehabilitating substance abuse care by means of low threshold services the marginalized drug users meet the biggest difficulties. They are due to inelastic structures, procedures and division of labour in the established care system and also to poor chances of drug users to be in action in the way expected by the care system. Multiproblematic multisubstance users become "wrong" customers by high expectations of care motivation and specializing in the care system. In Russia the thresholds are primarily caused by rigid control politics directed to drug users by the society and by the scantiness of care system. The ideology of reducing drug related harm is not approved and the care system is unwilling to commit to it. Low threshold turnes out to be relative as a term. The rhetoric of the care system is not enough to unilaterally define lowness of the threshold. The experiences of drug users and the actual activity to search for care determine the threshold. It does not appear the same for everybody either. Access of certain customer group to a service unit may even raise the threshold for some other group. The low threshold system also is surprisingly realized: you could not always tell in advance, what kind of customers and how many of them could be reached. Keywords: low threshold, marginalized drug users, harm reduction, barriers to services, outreach
  • Kurki-Suonio, Pirkko (1955)
  • Tillander, Asta (1977)