Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 10375-10394 of 25284
  • Korhonen, Kalle (Helsingin yliopisto, 2003)
  • Zavaleta Ochoa, Eugenia (Helsingin yliopisto, 2013)
    During the decade of 1970, in Costa Rica started more often to appear state and private exhibition spaces; and commercialization of the artistic creations began to develop on a regular basis. This scenario was set by the interference of the welfare state; without this intervention the cultural development of Costa Rica would have been slower and weaker. Since 1950, began a series of economic, political and social changes that allowed the definition of cultural policies, which permitted state actions that resulted in museums, contests, awards and public collections, among others. Thus, cultural policies became the driving force that impulsed the culture and, specifically, the art market in the country. In other words, the welfare state created a primary substrate from which cemented the country's cultural life and, therefore, the commodification of art. So, this research focuses on the primary substrate that led to the flowering of an art market. In the process of building the art market, we consulted the Collection of Laws, Decrees and Resolutions, and The Gazette. Furthermore, we used databases such as the Costa Rican Legal Information System. The Costa Rican Art Museum (MAC) has albums, files, documents and databases that were fundamental in determining the country's cultural life, in other words, -for example- the identification of national and foreign artists, public collections, exhibitions, awards, contests, art reviews, comments and auctions. From these documents, databases were developed to process the extracted information. Other databases that were consulted were the catalogs of the National Insurance Institute, the Central Bank of Costa Rica, the Social Security Fund and the Museum of Contemporary Art and Design.
  • Lehtinen, Mari (Helsingin yliopisto, 2009)
    "The contextualization of radio discourse by prosodic means. The example of five great French philosophers of the 20th century" This PhD thesis treats the contextualization of radio discourse by prosodic means. More precisely, the work is focussed on seven “marked figures”, which consist of the salient changes of one or more prosodic parameters. The phenomena are studied here both from the angle of their acoustic forms and from the angle of their typical contexts of occurrences and discursive functions. The data comes from six radio broadcasts transmitted by different French radio stations between 1948 and 1973. The speakers of the broadcasts are famous French 20th–century philosophers: Jean-Paul Sartre, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty and Gaston Bachelard. The total duration of the data is 162’32. In addition to a general presentation of the phenomena, the thesis includes contrastive studies in which the two main phenomena of the work (the so-called “figure HB” and the so-called “undulating figure”) are compared with a melodic figure occurring in classical piano music and with a prosodic phenomenon of Finnish (the so-called “figure of familiarity”). One part of the thesis is also devoted to a contrastive study discussing the prosodic interpretation of punctuation (the full stop and the comma) in The Stranger (L’Étranger) by Albert Camus, as read by the author. Methodologically, the work falls within the scope of conversation analysis (CA), and it is inspired by the interaction-based approach to prosody, the “theory of contextualization” of Gumperz and by numerous linguistic and phonetic works directed towards French. The results of this work, based on seven original publications, suggest that the “marked figures” constitute multidimensional phenomena of speech having an important and a complex role in the contextualization of radio discourse. The acoustic forms of these phenomena are very different, and their functions reach several discursive levels. In addition to presenting the phenomena under consideration, the work includes some methodological and theoretical discussion concerning the study and the nature of the process of the contextualization of speech.
  • Arffman, Johanna (Romaanisten kielten laitos, 2007)
    Coordination and juxtaposed sentences The object of this study is the examination of the relations between juxtaposed clauses in contemporary French. The matter in question is sentences which are composed of several clauses adjoined without a conjunction or other connector, as in: Je détournai les yeux, mon c ur se mit à battre. The aim of the study is to determine, which quality is the relation in these sentences and, on the other hand, what is the part of the coordination there. Furthermore, what is this relation of coordination, which, according to some grammars, manifests through a conjunction of coordination, but which, according to some others is marked in juxtaposed sentences through different features. The study is based on a corpus of written French from literary and journalistic text sources. Syntactic, semantic and textual properties in the clauses are discussed. The analysis points to differences so, it has been noted, in each case, if one of the clauses is affirmative and the other negative and if in the second clause, the subject has not been repeated. Also, an analysis has been made on the ground of the tense, mode, phrase structure type, and thematic structure, taking into account, in each case, if the clauses are identical or different. Punctuation has been one of the properties considered. The final aim has been to eliminate gradually, based on the partition of properties, subordinate sentences, so that only the hard core of coordinate sentences remains. In this way, the coordination could be defined similarly as the phoneme is defined as a group of distinctive features. The quantitative analyses have led to the conclusion that the sentences which, from a semantic point of view, are interpreted as coordinating, contain the least of these differences, while the sentences which can be considered as subordinating present the most of these differences. The conditions of coordination are, in that sense, hierarchical, so that the syntactic constraints have to make room for semantic, textual and cognitive factors. It is interesting to notice that everyone has the ability to produce correct coordinating structures and recognize incorrect coordinating structures. This can be explained by the human ability to categorize which has been widely researched in the semantic of prototype. The study suggests that coordination and subordination could be considered as prototypical cognitive categories based on different linguistic and pragmatic features.
  • Abbas Hilmi, Hanan (2010)
    Bacteriocin-producing lactic acid bacteria and their isolated peptide bacteriocins are of value to control pathogens and spoiling microorganisms in foods and feed. Nisin is the only bacteriocin that is commonly accepted as a food preservative and has a broad spectrum of activity against Gram-positive organisms including spore forming bacteria. In this study nisin induction was studied from two perspectives, induction from inside of the cell and selection of nisin inducible strains with increased nisin induction sensitivity. The results showed that a mutation in the nisin precursor transporter NisT rendered L. lactis incapable of nisin secretion and lead to nisin accumulation inside the cells. Intracellular proteolytic activity could cleave the N-terminal leader peptide of nisin precursor, resulting in active nisin in the cells. Using a nisin sensitive GFP bioassay it could be shown, that the active intracellular nisin could function as an inducer without any detectable release from the cells. The results suggested that nisin can be inserted into the cytoplasmic membrane from inside the cell and activate NisK. This model of two-component regulation may be a general mechanism of how amphiphilic signals activate the histidine kinase sensor and would represent a novel way for a signal transduction pathway to recognize its signal. In addition, nisin induction was studied through the isolation of natural mutants of the GFPuv nisin bioassay strain L. lactis LAC275 using fl uorescence-activated cell sorting (FACS). The isolated mutant strains represent second generation of GFPuv bioassay strains which can allow the detection of nisin at lower levels. The applied aspect of this thesis was focused on the potential of bacteriocins in chicken farming. One aim was to study nisin as a potential growth promoter in chicken feed. Therefore, the lactic acid bacteria of chicken crop and the nisin sensitivity of the isolated strains were tested. It was found that in the crop Lactobacillus reuteri, L. salivarius and L. crispatus were the dominating bacteria and variation in nisin resistance level of these strains was found. This suggested that nisin may be used as growth promoter without wiping out the dominating bacterial species in the crop. As the isolated lactobacilli may serve as bacteria promoting chicken health or reducing zoonoosis and bacteriocin production is one property associated with probiotics, the isolated strains were screened for bacteriocin activity against the pathogen Campylobacter jejuni. The results showed that many of the isolated L. salivarius strains could inhibit the growth of C. jejuni. The bacteriocin of the L. salivarius LAB47 strain, with the strongest activity, was further characterized. Salivaricin 47 is heat-stable and active in pH range 3 to 8, and the molecular mass was estimated to be approximately 3.2 kDa based on tricine SDS-PAGE analysis.
  • Lyhs, Ulrike (Helsingin yliopisto, 2002)
  • Wikman, Helena (2010)
    Prokaryooteilla tavattava proteiinipintakerros (eng. S-layer) on identtisistä proteiini- tai glykoproteiiniyksiköistä koostuva huokoinen ja verkkomainen solun pintarakenne, jonka on havaittu monilla Lactobacillus-suvun bakteereilla välittävän bakteerin kiinnittymistä isäntänsä epiteelisoluihin. Porsaille probioottisen L. amylovorus DSM 16698 -bakteerin genomisekvenssistä on löydetty ainakin kolme mahdollista pintakerrosproteiinigeeniä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin L. amylovorus DSM 16698 -bakteerin ulkopintarakennetta ja bakteerin pintakerrosproteiinien kiinnittymisominaisuuksia porsaan IPEC-1 suolistoepiteelisolulinjan soluihin alustavien tuloksien pohjalta. Lisäksi eristettiin mahdollisia pintakerrosproteiinireseptoreja IPEC-1 -soluista. L. amylovorus DSM 16698 -bakteerin kloonattuja rekombinanttipintakerrosproteiineja rSlpA ja rSlpB kiinnitettiin bakteerista eristettyihin, fluoresenssileimattuihin soluseiniin natiivin pintakerrosrakenteen mimikoimiseksi ja muodostuneiden kompleksien kiinnittymistä IPEC-1 -soluihin tutkittiin sekä kvalitatiivisesti mikroskopoiden että kvantitatiivisesti fluoresenssimittauksilla. Kokeiden perusteella molemmat Slp-proteiinit välittävät L. amylovorus DSM 16698 -bakteerin adheesiota porsaan suolistoepiteelisoluihin in vitro. Kiinnittymistä tutkittiin myös inhibitiokokeilla käsittelemällä rSlp-proteiinit ennen adheesiota proteiineja vastaan tuotetuilla vasta-aineseerumeilla. Seerumikäsittelyn jälkeen proteiinien kiinnittyminen IPEC-1 -soluihin heikkeni. L. amylovorus DSM 16698 -bakteerin ulkopintarakennetta tutkittiin immunofluoresenssikokeilla rSlp-proteiinien vasta-aineiden avulla. Molemmat Slp-proteiinit esiintyvät L. amylovorus DSM 16698 -bakteerisolun pinnalla ja jakautuvat keskenään samalla tavoin ympäri solun pintaa. IPEC-1 -soluista eristettiin mahdollisia pintakerrosproteiinireseptoreja kokeessa, jossa rSlp-proteiinit soluseinään kiinnitettyinä reagoivat IPEC-1 -soluista eristettyjen membraaniproteiinien kanssa ja mahdolliset reseptorit yhdessä rSlp-proteiinin kanssa havaittiin SDS-PAGE -ajossa. Reseptorin eristyksessä saatiin toistettavasti sama proteiiniprofiili. Aiemmin on osoitettu, että L. amylovorus DSM 16698 -bakteerikanta kiinnittyy IPEC-1 - epiteelisolulinjaan, mutta bakteerin adheesiotekijöitä ei ole tutkittu tarkemmin. Tämä tutkimus osoitti L. amylovorus DSM 16698 -bakteerikannan pintakerrosproteiinien lokalisaation solun pinnalla ja pintakerrosproteiinien roolin bakteerin kiinnittymisessä porsaan epiteelisolulinjan soluihin.
  • Salminen, Minna (Yliopistopaino, 2006)
    Lactobacilli are gram positive rods, which belong to normal oropharyngeal, gastrointestinal and urogenital flora. They are widely used in food industry and as food additives. Although their virulence is presumed to be very low, opportunistic bacteremic infections, especially in immunocompromised hosts, have been detected. In the present study, the possible effects of increasing probiotic use of Lactobacillus rhamnosus GG (LGG) on the occurrence of bacteremia due to lactobacilli was evaluated on population level. In Finland, 90 Lactobacillus bacteremia cases were reported to the National Infectious Disease Register maintained by National Public Health Institute, during 1995-2000. Their proportion of all bacteremia cases was on average 0.24%, corresponding to 0.3 cases/100 000 inhabitants annually. In the Helsinki University Central Hospital district the corresponding proportion of all bacteremia cases was observed during 1990-2000. Despite LGG intake increased six folded no increasing trend in the occurrence of lactobacilli bacteremia was seen. A total of 85 Lactobacillus sp. blood isolates collected from different human bacteremic cases were characterised and compared with the commercial probiotic LGG strain. In species characterisation 46 L. rhamnosus strains, 12 L. fermentum and L. casei strains each, three each of L. gasseri, L. salivarius and L. jensenii species, two L. curvatus, and one each of L. plantarum, L. sakei, L. zeae and L. reuteri species were detected. Nearly half of the L. rhamnosus findings turned out to be indistinguishable from the probiotic LGG strain. Common predisposing factors to Lactobacillus bacteremia were immunosuppression, prior prolonged hospitalisation and prior surgical interventions. Severe or fatal comorbidities were found in 82% of the patients. Mortality at one month was 26% and severe underlying diseases were a significant predictor of death (OR 15.8). Antimicrobial susceptibility of Lactobacillus strains was species dependent. The Lactobacillus isolates were generally susceptible to imipenem, piperacillin-tazobactam, clindamycin and erythromycin, whereas all other than L. gasseri and L. jensenii species were not at all susceptible to vancomycin. The susceptibility to cephalosporin varied greatly even within species why they might not be recommended for treatment of Lactobacillus infections. The effect and safety of probiotic LGG preparation in amelioration of gastric symptoms and diarrhea in HIV-infected patients was evaluated. No significant differences in gastrointestinal symptoms or diarrhoea in LGG treated patients compared to placebo could be found. LGG was well tolerated with no adverse effects including bacteremic outbreaks could be observed. The use of probiotic LGG can be regarded safe in this immunocompromised patient group.
  • Vikberg, Riitta (1997)
    Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella on kuvattu pilaantuneesta tomaattiketsupista eristetty Lactobacillus fructivorans -kanta. Ko. bakteeri on muihin maitohappobakteereihin verrattuna huomattavan lämpöresistentti ja kestää lisäksi alhaista pH:ta ja korkeita etanolipitoisuuksia. Kyseisen kannan kuumennuskestävyyttä tutkittaessa on todettu eloonjäämiskäyrän loppuosassa nk. häntä. Tällaista bakteeripopulaatiota kuumennettaessa bakteerien kuoleminen hidastuu lyhyen ajan kuluttua selvästi, ja bakteereista jää pieni osa henkiin hyvin pitkänkin kuumennuksen jälkeen. Havaittu lämpöresistenssi voi johtua esim. osapopulaation ominaisuuksista tai kyseessä voi olla indusoituva lämpötoleranssi, joka johtuu nk. lämpöshokkiproteiineista. Useimmat organismit muodostavat lämpöshokkiproteiineja kasvuympäristön lämpötilan noustessa. Ne suojaavat solua kuumennuksen aiheuttamilta vaurioilta. Myös muunlaiset stressitekijät voivat saada aikaan lämpöshokkiproteiinien muodostumista. Tutkimuksessa altistettiin L. fructivorans -bakteereita lyhytkestoisille stressitekijöille (lämpökäsittely ja korkea etanolipitoisuus). Käsitellyistä bakteereista eristettiin proteiineja lysotsyymikäsittelyn avulla ja proteiinit eroteltiin molekyylipainon mukaisesti SDS-PAGE-elektroforeesimenetelmällä. Lisäksi tutkittiin yhden tärkeä lämpöshokkiproteiinin, Escherichia colin hsp60-proteiinin, GroEL:n, vasta-aineiden sitoutumista L. fructivoransin proteiineihin Western blotting -menetelmällä. Lämmölle ja etanolille altistettujen L. fructivorans -bakteereiden ja altistamattomien vertailuerien välillä ei todettu eroja proteiiniprofiileissa. Lämpökäsittelyille altistetun L. fructivoransin proteiinit reagoivat GroEL vasta-aineen kanssa erittäin heikosti. Vertailubakteerina käytetyllä Lactobacillus sakella todettiin SDS PAGE:ssa selvä proteiinien induktio lämpökäsittelyn seurauksena. Erityisesti lisääntyi molekyylipainoltaan n. 70 kDa suuruisen proteiinin synteesi. Tämä proteiini reagoi immunoblottauksessa GroEL-vasta-aineen kanssa. Tulosten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä L. fructivoransin proteiinien stressi-induktion olemassaolosta. Immunoblottauksella saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että L. fructivoransin aiemmissa tutkimuksissa havaittu lämpöresistenssi ei johdu GroEL-proteiinin induktiosta.
  • Hyvönen, Paula (Helsingin yliopisto, 2010)
    Lactoferrin (Lf) is a bioactive molecule found in milk that is expressed in and secreted by mammary epithelial cells. It is also present in the secondary granules of neutrophils. The concentration of Lf in milk depends on the stage of lactation of the cow and infection status of the mammary gland. Lf has many biological functions that relate to bovine intramammary infections. Lf exerts bacteriostatic activity by binding iron and has bactericidal activity that results from the interaction between Lf and bacterium. Lf regulates the inflammatory response by binding to bacterial endotoxin, which inhibits formation of pro-inflammatory cytokines, or indirectly stimulates the host immune system. Lf inhibits intracellular invasion of pathogens and biofilm formation. It has immunoregulatory functions that affect antibody synthesis, production of various cytokines, and complement activation. Mastitis is the most costly disease of dairy cows, causing decrease in milk quality and safety and marked economic losses for the industry. Mastitis affects animal welfare and is one of the main reasons for culling dairy cows. Mastitis is the most common reason for treating dairy cows with antibiotics, but results of the treatments are often poor. New approaches for mastitis control are urgently needed. This thesis focuses on the behavior and effects of Lf in the bovine mammary gland. The studies include in vivo experiments, using induced mastitis with endotoxin, and two different udder pathogens, as well as in vitro experiments using bovine mammary epithelial (BME) cells. Concentrations of bovine Lf (bLf) and citrate in milk were investigated in experimentally induced endotoxin mastitis using the same cows during early and late-lactation period. The ability of coagulase-negative staphylococci (CNS) isolated from bovine mastitis to adhere to, and invade and replicate intracellularly, and the related effect of bLf, were studied in a BME cell model. Transgenic cows expressing recombinant human Lf (rhLf) in their milk were used in two experiments in which intramammary infection was induced by a major pathogen Escherichia coli, and a minor pathogen, Staphylococcus chromogenes. Basal concentrations of bLf and rhLf in the milk of the rhLf-transgenic cows were determined during the first months of the lactation period. Concentration of bLf in the milk was significantly higher during the early lactation period than during the late lactation in experimentally induced endotoxin mastitis. The molar ratio of citrate to bLf before and after challenge was also significantly higher during the early lactation period. The molar ratio is more important than the absolute concentration of either component, and a low molar ratio increases resistance of the mammary gland to invading bacteria, coliforms in particular. The results of this study may partly explain the susceptibility of dairy cows to intramammary infections during early lactation. All CNS species examined were able to adhere to BME cells, but internalization varied among the strains. The effect of bLf on the adhesion and invasion of the CNS strains was weak, but it significantly decreased intracellular replication rates. The effect of bLf was not related to the in vitro susceptibility of the CNS strain to bLf. A new approach to prevention of bovine intramammary infection could be represented by genetic engineering, which was tested here using rhLf-transgenic cows. Two different udder pathogens, E. coli and S. chromogenes, were selected for induction of experimental mastitis in the transgenic and control cows. The bacterial strains used in the experiments were susceptible in vitro to bLf; susceptibility to hLf varied such that the E. coli strain was intermediately susceptible and the S. chromogenes strain fully susceptible. The response of the cows was monitored by determining concentrations of bLf and rhLf in the milk and concentrations of several indicators of inflammation in the milk and blood. Expression of rhLf in the milk did not protect the cows from E. coli or staphylococcal intramammary infection. All cows became infected in both models. In the E. coli model all cows developed clinical mastitis, but rhLf-cows showed milder systemic signs and lower concentrations of cortisol and haptoglobin in serum than the controls. rhLf-cows were protected from clinical disease in staphylococcal infection and had a milder inflammatory reaction, which was recorded as lower N-acetyl-β-D-glucosamidase (NAGase) activity and concentration of serum amyloid A in the milk. The results of the investigations reported in this thesis show that one aspect of the innate immunity of the mammary gland is mediated by Lf, which has a multifunctional role. The host response of the cow to intramammary infection depends on the stage of lactation, and on the infectious agent and its virulence. The limited positive effects in the experiments using rhLf-transgenic cows do not warrant further development of this type of genetic engineering to increase mastitis resistance in dairy cows. However, Lf could be of potential benefit if it were able to be used to support the immune defense of the bovine mammary udder.
  • Peuhkuri, Katri (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Silfvast, Sofia Birgitta (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tutkielmani käsittelee Etelä-Italian perinteistä tanssia tarantellaa, jonka suosio on lisääntynyt huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Tarantella on yleisnimitys musiikille ja tansseille, joille yhteistä on 6/8 rytmi ja tamburello-rumpu. Tarantella on piirissä tai pareittain tanssittavaa. Tarantella tarkoittaa pientä hämähäkkiä . Nimi antaa viitteitä sen yhteydestä tarantismiin, musiikilla ja tanssilla parantamisen rituaaliin, jota harjoitettiin 1950-luvulle asti Etelä-Italian Salenton seudulla. Tutkimusaineistoni koostuu 11 teemahaastattelusta, jotka toteutin kahdella kenttätyömatkalla vuonna 2013. Haastattelin tanssijoita, jotka toimivat esiintyjinä, opettajina ja perinteenvälittäjinä Italiassa ja eri puolilla Eurooppaa. Haastattelujen lisäksi osallistuin tanssityöpajoihin sekä musiikki- ja tanssitapahtumiin. Tiedonhankintaani helpotti italian kielen taito ja teatteriharrastustaustani. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella erilaisia diskursseja, joita liitetään tarantellaan nykypäivänä. Pohdin tutkimuksessani käsitystä tarantellasta parantavana tanssina. Analysoin, miten perinteen (tradizione) ja rituaalin (rituale) käsitteet ymmärretään ja miten nämä tulkinnat vaikuttavat tanssijoiden työskentelyssä. Tarkastelen, millä tavoin tanssijat vahvistavat ja haastavat sukupuolirooleja sekä historiallisia narratiiveja. Tutkimuksessani tanssi ei vain heijasta ympäröivää kulttuuria vaan myös luo sitä uudelleen. Akateemisen tutkimuksen ja tanssin välinen yhteys on tässä kontekstissa vahva, sillä tanssiperinteiden elvyttäminen lähti liikkeelle antropologi Ernesto De Martinon tarantismia käsittelevästä tutkimuksesta La terra del Rimorso (1961). Paikallisia tarantellatansseja on useita. Tarantellainnostuksen keskiössä on Salenton alueen pizzica, joka on pitkälti rekonstruoitu tanssi. Tarkastelen, miten tanssijat ymmärtävät perinteen käsitteen suhteessa omaan tanssijuuteensa. Suurin osa haastateltavistani ei ole kasvanut perinteisen tanssin ja musiikin parissa, vaan on tutustunut tarantellaan sen suosion kasvun myötä. Tarantellan tanssijoista useimmat ovat naisia, jotka joutuvat altavastaavan asemaan miesvaltaisessa kansanmusiikkikentässä. Tarantellan opettaminen on verrattain tuore ilmiö, jota ei ole aiemmin tutkittu. Kiinnitän tutkimuksessani huomiota kansainvälistyvään tarantellan harjoittamisen kenttään. Luen aineistoani narratiivisella otteella. Perehdyn kertomuksiin, joissa nousevat esille tanssille annetut henkilökohtaiset merkitykset. Haastateltavilleni tanssiminen on vuorovaikutusta, jossa perinteinen liikekieli ja sen kulttuuriset merkitykset kohtaavat autenttisen, jaetun tunneilmaisun. Ritualisoinnin käsitteen kautta analysoin, miten tanssijat kuvailevat tarantellaa rituaalina. Tanssityöpajoissa luodaan yhteisöllinen tila, jossa astutaan yhteyteen omien syvimpien tunteiden ja menneiden sukupolvien kokemusten kanssa. Tähän liittyy Etelä-Italian historiallisten todellisuuksien tiedostaminen, kuten aiempien sukupolvien naisten alistettu asema. Tarkastelen myös haastateltavien ymmärryksiä tarantismista. Tarantismi liittää Etelä-Italian Välimeren alueeseen ja Pohjois-Afrikkaan, jossa on vastaavia tanssirituaalin perinteitä. Aiemmin marginaalisessa asemassa ollut rituaali on viime vuosikymmeninä nostettu näkyväksi representaatioksi tarantella-musiikkin ja tanssin suosion myötä. Tarantismi leimattiin viime vuosisadalla häpeälliseksi, primitiiviseksi toiseudeksi, joten sen muisto on edelleen vahvasti jännitteinen. Jotkut haastateltavistani tutkivat tarantismia taiteellisesti ja rituaalisesti. Tähän työskentelyyn liitetään mm. toiseuden kohtaaminen itsessä ja erilaisten käsitteellisten vastakkainasettelujen purkaminen. Tarantismin ympärillä käytävät ristiriitaiset keskustelut heijastavat osaltaan muutosta eteläitalialaisuuden kulttuurisessa arvostuksessa. Tutkielmani osoittaa, että tarantella koetaan autenttisena vuorovaikutuksen muotona ja yhteisöllisyyttä uudelleen rakentavana toimintana. Tanssi on ruumiillinen kieli ja tapa olla yhdessä. Tarantellan kautta luodaan yhteyttä perinteisiin ja luontoon. Tanssijat arvostavat ensikäden kokemuksia perinteisistä tavoista tanssia ja painottavat tiedon lisäämisen tärkeyttä. Kun tuntee perinteen, on oikeus taiteelliseen kokeiluihin. Tarantellaan liitetään taiteellisia ja terapeuttisia mahdollisuuksia ja se koetaan universaaliksi kieleksi, joka yhdistää ihmisiä yli kulttuurirajojen. Haastateltavani suhtautuvat tarantellaan taiteellisella kunnianhimolla ja haluavat edistää tarantellan asemaa ei-kulttuurisidonnaisena tanssitaiteena. Tarantellassa rakennetaan suhdetta menneisyyteen sekä luodaan uusia kulttuurisia kertomuksia eteläitalialaisuudesta. Tarantismin muisto elää tietoisuutena tanssin ja musiikin parantavasta voimasta, joka on vahvasti läsnä tanssijoiden kertomuksissa.
  • Andersson, Martin (2004)
    Avhandlingen är en förklarande processutvärdering över verkställigheten av lagen om invandrares integration samt mottagande av asylsökande. Lagen trädde i kraft den första maj år 1999. Avhandlingen omfattar lagens tre första kapitel som behandlar främjandet av invandrares integration. Avsikten har varit att genom att använda Evert Vedungs allmänna teoriram för offentliga insatsers resultat analysera lagens verkställighet och reda ut olika faktorers betydelse för resultaten. Tidsperioden som behandlats omfattar åren 1995-2002. De viktigaste källorna har varit lagen om invandrares integration samt mottagande av asylsökande med förarbeten, lagens riksdagsbehandling och arbetsministeriets redogörelse för lagens verkställighet. Utvärderingen visade att verkställigheten av lagen om invandrares integration samt mottagande av asylsökande inte motsvarat en ideal implementering. Den planerade målsättningen har inte uppnåtts. Arbetsförvaltningen har lyckats prestera kvantitativt goda resultat. Kvaliteten på de av arbetsförvaltningen uppgjorda integrationsplanerna och de av kommunerna uppgjorda integrationsprogrammen har dock inte uppnått lagens krav. Problemen i verkställigheten har berott på en generell resursbrist, brist på erfarenhet och brist på samarbete mellan arbetskrafts- och de kommunala myndigheterna samt på inexakta lagrum. Trots att det är skäl att förhålla sig skeptiskt till resultaten är det tydligt att man lyckats effektivera invandrares integration i Finland. Arbetslösheten bland invandrare i Finland sjönk från 38 till 31,6 procent under tiden 1.5.1999-31.12.2001. Lagen om invandrares integration samt mottagande av asylsökande har således trots stora svårigheter i verkställigheten i viss mån lyckats effektivera invandrares integration i Finland främst gällande sysselsättning. Invandrares deltagande i samhällets ekonomiska, sociala och politiska liv är dock fortsättningsvis inte på den nivå som lagstiftaren avsett vid utarbetandet av lagen.
  • Nygård, Martina (2002)
    Avsikten med undersökningen är att få en större förståelse av ensamförsörjande kvinnors liv. Undersökningen är baserade på sex tematiserade livsbiografiintervjuer med ensamförsörjande finlandssvenska kvinnor som varit ensamma med barnet sedan den dag barnet blivit född. Syftet med undersökningen är att ta reda på vem de ensamförsörjande kvinnorna är som bestämmer sig för att bli ensamförsörjare redan under graviditeten. Hur ser de ensamförsörjande kvinnornas vardag ut och hur samhället bemöter ensamförsörjande kvinnor idag. Vilken kvinna som helst kan idag bestämma sig för att bli ensamförsörjande mamma. Det är livssituationen som bestämmer om kvinnan bestämmer att behålla barnet trots att hon inte kommer att ha något förhållande till barnets far. Vardagen förlöper enligt barnet och barnets behov. Arbetet är viktigt för de ensamförsörjande kvinnorna. Arbetet fungerar som motvikt till det intensiva hemlivet ensamma tillsammans med barnet. Kvinnorna drömmer om att hitta en barnvakt som kunde komma hem och ta hand om barnet några timmar då och då. Runt de ensamförsörjande kvinnorna finns mest andra kvinnor som själva är ensamförsörjare eller ensamstående. De ensamförsörjande kvinnorna anser inte att samhälle skulle nedvärdera dem som ensamförsörjande kvinnor. Däremot kan de yngre ensamförsörjarna känna skamkänslor för att de inte lyckats skapa en kärnfamilj för sina barn. De äldre ensamförsörjande kvinnorna yttrar inga liknande skamkänslor. Skillnaderna i mellan de yngre och de äldre ensamförsörjande kvinnornas skamkänslor kan bero på generations skillnader. De äldre ensamförsörjande kvinnorna har vuxit upp i ett samhället där kvinnorna har fått kämpa för sin självständighet och jämlikhet och är kanske därför mer stolta över att de själva ensamma klarar av att ta hand om sitt barn ensam. De yngre kvinnorna har växt upp i ett samhälle där kvinnans jämlikhet med mannen har varit mer en självklarhet och ur barnets synvinkel anser de yngre kvinnorna att barnen har rätt till två föräldrar som skall dela på ansvaret av barnet. Den viktigaste källan som använts i materialet har varit Vanessa Mays (2001) Lone Motherhood in Finnish Women´s Life Stories
  • Lassila, Maija Matilda (2012)
    Tutkielman aiheena on Ranskan Polynesiassa sijaitsevan Moorean saaren yhteisön kosmologinen ympäristösuhde tarkastellen erityisesti saaren laguunia kulttuurisesti merkityksellisenä paikkana ja osana kokonaisvaltaista kulttuurista tietojärjestelmää. Tutkielmassa laguunin merkitys korostuu suhteessa toisenlaiseen paikan määrittelyyn, laguuniin perustettuun suojeluohjelmaan, joka kieltää kalastuksen usealla alueella ympäri saarta, sillä laguunin kalojen on havaittu vähentyneen. Suojeluohjelma, jossa laguunin tila rajautuu kiellettyihin ja sallittuihin alueisiin, herättää monissa saaren asukkaissa kokemuksen ulkoa tulevista, mielivaltaisista säännöistä ja luokittelee kalastajat ainoastaan resurssin loppuunkuluttajiksi. Laguuni on osa koko saarta, missä pienimuotoinen kalastus on aina ollut ensisijaisen tärkeää yhteisölle. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia tietojärjestelmiä edustavat moorealaisten kalastajien ja toisaalta ympäristönsuojeluohjelmassa vaikuttava tieto laguunista ympäristönä ja millaista vuorovaikutusta näiden tiedon maailmojen välillä on. Tutkimuksen metodi oli neljän kuukauden pituinen kenttätyöjakso Moorealla joulukuusta 2010 huhtikuuhun 2011, jona aikana kerättiin aineistoa pääosin osallistuvalla havainnoinnilla, nauhoitetuilla haastatteluilla ja epämuodollisilla keskusteluilla. Tutkimukseen haastateltiin kalastajia, viranomaisia, kulttuurijärjestöjen edustajia, tutkijoita sekä muita ihmisiä. Aineisto on kerätty kenttätyön lisäksi Moorealta ja Tahitilta saaduista tutkimusraporteista ja ympäristönsuojeluesitteistä sekä laajasta teoreettisesta kirjallisuudesta. Moorean laguunin kalastuskiellot ovat osa historiallista ja poliittista jatkumoa, jossa saari on jo kauan ollut yhteydessä ulkopuolisiin vaikutteisiin ja kategorioihin. Laguunin suojelussa on mukana useita toimijoita paikallisestikin. Kulttuuri on muuttunut. Silti kulttuurin jatkuvuudelle olennaiset kategoriat esimerkiksi maanomistuksessa pätevät edelleen. Moorealaisten maasuhde on esi-isällinen ja voimakas kulttuurisen identiteetin rakentaja. Ympäristötietoisuuden vahvuus tulee esiin moorealaisten tunteessa omasta toimijuudestaan osana ympäristöä ja niissä sukupolvien kautta kulkeneissa käytännöissä, joita ylläpidetään esimerkiksi laguunissa. Moorealaisten ympäristösuhde on yhtä lailla spirituaalinen kuin käytännöllinenkin. Päädytään johtopäätökseen, että luonto, ja siten tieto, tuotetaan yhdessä eroista koostuvassa maailmassa. Paikat tulevat merkityksellisiksi osana sosiaalista todellisuutta, ihmisen sitoutuessa maailmaan aktiivisesti, vuorovaikutuksessa sekä ympäristönsä, muiden ihmisten että muiden lajien kanssa. Moorean laguunissa kohtaavat yksilön ja yhteisön kasautunut kokemus ja tieto paikasta. Laguunin tärkeys moorealaisille nykyäänkin näkyy siinä keskustelussa ja ristiriidoissa, joita se herättää laguunin jatkuvuuden mahdollisuuksista. Tietyt kategoriat luonnosta ja paikasta tuovat konkreettisia muutoksia. Tutkielma herättää kysymyksen, millaisia edellytyksiä ihmisillä on elää omanlaistaan elämää, omassa maisemassaan ja resursseineen, myös ympäristönmuutosten ja niihin etsittyjen ratkaisujen keskellä. Avainsanat: Ranskan Polynesia, luonto, tieto, kalastus, kosmologia, paikka, maisema, kolonialismi, maanomistus, ympäristönsuojelu
  • Nordman, Lieselott (Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur, Nordica, Helsingfors universitet, 2009)
    The thesis studies the translation process for the laws of Finland as they are translated from Finnish into Swedish. The focus is on revision practices, norms and workplace procedures. The translation process studied covers three institutions and four revisions. In three separate studies the translation process is analyzed from the perspective of the translations, the institutions and the actors. The general theoretical framework is Descriptive Translation Studies. For the analysis of revisions made in versions of the Swedish translation of Finnish laws, a model is developed covering five grammatical categories (textual revisions, syntactic revisions, lexical revisions, morphological revisions and content revisions) and four norms (legal adequacy, correct translation, correct language and readability). A separate questionnaire-based study was carried out with translators and revisers at the three institutions. The results show that the number of revisions does not decrease during the translation process, and no division of labour can be seen at the different stages. This is somewhat surprising if the revision process is regarded as one of quality control. Instead, all revisers make revisions on every level of the text. Further, the revisions do not necessarily imply errors in the translations but are often the result of revisers following different norms for legal translation. The informal structure of the institutions and its impact on communication, visibility and workplace practices was studied from the perspective of organization theory. The results show weaknesses in the communicative situation, which affect the co-operation both between institutions and individuals. Individual attitudes towards norms and their relative authority also vary, in the sense that revisers largely prioritize legal adequacy whereas translators give linguistic norms a higher value. Further, multi-professional teamwork in the institutions studied shows a kind of teamwork based on individuals and institutions doing specific tasks with only little contact with others. This shows that the established definitions of teamwork, with people co-working in close contact with each other, cannot directly be applied to the workplace procedures in the translation process studied. Three new concepts are introduced: flerstegsrevidering (multi-stage revision), revideringskedja (revision chain) and normsyn (norm attitude). The study seeks to make a contribution to our knowledge of legal translation, translation processes, institutional translation, revision practices and translation norms for legal translation. Keywords: legal translation, translation of laws, institutional translation, revision, revision practices, norms, teamwork, organizational informal structure, translation process, translation sociology, multilingual.
  • Luomanpää, Riikka (2003)
    Tämän työn tarkoituksena on selvittää, löytyykö uutisteksteistä tarinallisia piirteitä. Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin Sanomissa ilmestyneet uutisjutut suomalaishiihtäjien dopingkäryistä Lahden MM-kilpailuissa talvella 2001. Tutkimusmetodina on draama-analyysi, joka nojaa aristoteeliseen käsitykseen hyvän tarinan juonirakenteesta ja tunteiden herättämisestä. Teoriaosuudessa määrittelen tarinallisuuden ja narratiivisuuden aihepiiriin kuuluvia käsitteitä ja esittelen Aristoteleen ja Gustav Freytagin näkemykset draaman kaaresta. Aristoteleen teoriaan nojaten selvitän hyvän tarinan koostumusta, johon vaikuttavat tarinan päähenkilöt, tunteet ja tarinan rakenne. Esittelen myös uutisten erityispiirteitä tarinallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on eritellä aineistossa käytettyjä draamallisia keinoja: missä on draaman huippukohta, onko tarinassa mukana klassisen draaman osatekijät (kärsimys, tunnistaminen ja äkkikäänne) sekä miten tarina herättää tunteita (pelkoa ja sääliä) lukijassaan. Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että dopingtarinassa on klassisen draaman piirteitä. Tarinan kulku noudattelee pääpiirteissään aristoteelista draaman kaarta. Juonirakenteesta löytyvät konflikti, kehittely, huippukohta, äkkikäänne, tunnistaminen ja laskeva toiminta ennen tarinan loppua. Uutisjutuissa on myös pelkoa ja sääliä herättäviä elementtejä. Helsingin Sanomissa tarinan dramaattisuutta korostettiin kolmella eri tavalla: Ensinnäkin aihetta pidettiin esillä joka päivä ja tarinan kulkua vauhditettiin jutuilla, joissa on uutta tietoa tai uusi näkökulma. Toiseksi tarinan huippukohtia korostettiin juttujen suurella määrällä. Kolmanneksi tarina pyrittiin tuomaan yleisöä lähelle henkilöimällä se yleisölle ennestään tuttujen hiihtäjien ympärille.
  • Laapotti, Marjukka (1993)