Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11263-11282 of 25281
  • Salomaa, Leena (1979)
  • Uusivirta, Pekka (1966)
  • Teronen, Tiia (2005)
    Tutkielmani lähtökohtana on havainto paikan merkityksen korostumisesta vuosien 2000-2003 kotimaisissa, nykyaikaan sijoittuvissa fiktioelokuvissa. Tavoitteenani on selvittää, mitä paikka näissä elokuvissa merkitsee ja miten paikka esitetään. Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti näen kulttuurituotteiden, tässä tapauksessa kotimaisten elokuvien, tuottavan esityksiä yhteiskunnassa eli esittämiskontekstissaan tapahtuvista ilmiöistä. Elokuvat ovat todellisuutta jäsentäviä todellisuusteknologioita. Teoria tulee kahtaalta. Toisaalta pohdin yhteisöllisyyden rakentumista akseleilla traditionaalinen-postmoderni ja paikallinen-globaali, toisaalta keskiössä ovat paikallisidentiteetit ja paikkoihin identifioituminen. Määrittelen postmodernin tässä tutkielmassa aikakäsitykseksi erotuksena postmodernista yhteiskunnallisena vaiheena tai tyylisuuntana. Tarkoitan postmodernilla tätä elämäämme aikaa, jossa globaali ja paikallinen tila ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa, jossa kulttuurinen monimuotoisuus on kasvanut ja jossa elämän sanotaan olevan sirpaleista ja viestintävälitteiseen hypertodellisuuteen kietoutunutta. Tukeudun myös rinnakkainelon teesiin, jossa postmodernina aikana tapahtuvalle traditioiden purkautumiselle asetetaan vastavoimaksi traditioiden säilyttäminen. Väitän, että vaikka tilat virtaavat, edes Internet ei pysty täydellisesti pyyhkimään fyysisten paikkojen merkitystä. Identiteetin tutkimisessa kiinnityn identiteetin kollektiiviseen puoleen eli ryhmän jäsenenä olemiseen ja paikkaan kuulumiseen. Huomioin, minkälaisia yhteisiä piirteitä elokuvien henkilöhahmoilla on ja miten he suhtautuvat kotipaikkaansa. Tärkeimpiä teoreettisia lähteitäni ovat Paul Heelas ja David Morley. Tutkielmani aineisto jakaantuu kahteen osaan. Vuosina 2000-2003 valmistuneista 30:stä nykyaikaan sijoittuvasta kotimaisesta elokuvasta olen lähilukuun valinnut elokuvat Bad Luck Love, Broidit, Emmauksen tiellä, Helmiä ja sikoja, Joki, Kuutamolla, Mies vailla menneisyyttä ja Nousukausi. Nämä elokuvat on valittu viisikohtaisen (lähiöt - ulkomaat - maaseutu - pikkukaupungit - suurkaupungit) luokittelun perusteella. Tausta-aineistooni kuuluvat loput 22 elokuvaa sekä elokuva-arvosteluita, -mainoksia ja lehdissä julkaistuja ohjaajahaastatteluja. Analyysimenetelmänäni sovellan Anu Koivusen väitöskirjassaan käyttämää tulkitsevaa kehystämistä: lähilukuaineiston elokuvia luetaan intertekstuaalisesti ristiin keskenään ja myös ekstratekstuaalisesti suhteessa tausta-aineistoon. Tarkoituksenani on sekä etsiä toistuvia merkitysrakenteita että puuttua analyysissa ilmeneviin ristiriitaisuuksiin. Elokuvallisista ominaisuuksista pureudutaan ennen kaikkea kielelliseen ja kuvalliseen puoleen. Tärkeimmiksi paikallisuuden koodaajiksi paljastuvat maisemat. Tutkielmani keskeinen havainto on rinnakkainelon teesin toteutuminen aineistoni elokuvissa. Paikat kuvataan traditionaalisiksi; perinteiset, mm. sukupuolirooleihin liittyvät näkemykset, vallitsevat kaikkialla. Postmoderni aikakäsitys kuuluu kuitenkin ilmaisuissa ja näkyy erityisesti kaupunkilaisissa, sirpaleista elämää viettävissä ihmistyypeissä. Fyysiseen paikkaan kytkeytyvän yhteisöllisyyden aste on vahvin maaseudulla, individuaalisinta yhteisöllisyys on sen sijaan ulkomailla. Maaseudut, lähiöt ja pikkukaupungit tuntuvat kiinnittävän asukkaansa paikkaan, kun taas asukas itse kiinnittyy suurkaupunkeihin ja ulkomaille omasta vapaasta tahdostaan. Kaiken kaikkiaan 2000-luvun alun suomalaisuus esitetään vivahteikkaaksi ja monipuoliseksi.
  • Tasa, Arja (2003)
    Aineisto koostuu Tuloksellisuus-projektin kotona asuvien, yli 75-vuotiaiden vanhusten postikyselylomakkeen loppukysymyksestä: "Voitte lopuksi vapaasti kertoa jotain elämästänne tai kokemuksistanne, esimerkiksi palveluista?" Avoin kaatoluokkakysymys tuotti laajan ja heterogeenisen aineiston. Avokysymys voidaan nähdä kommunikaatiokanavana, jossa valta määritellä ja rajata keskusteltava aihe on vastaajalla. Aluksi mielenkiinto kohdistui siihen, mitä vanhukset kokevat khjoittamisen arvoiseksi, mihin he ovat halunneet kyselylomakkeen täytettyään palata, mitä korostaa, lisätä ja tarkentaa. Vastaajat saavat oman äänen ja esiin pääse se, mitä kirjoittajat pitävät tärkeinä kysymyksinä. Kirjoitukset jakautuivat vanhuuden voimavaratekijöihin, ikääntymisen varjopuoliin palveluihin ja elämän saavutuksiin suhteessa yhteiskuntaan. Työ keskittyy hakemaan vastauksia myönteisyydelle - mitkä tekijät kannattelevat vanhuudessa? Tutkimuskysymykseni on kaksitasoinen: mitä kaatoluokka-aineistosta saa irti ja mitkä tekijät ovat vanhuuden kannattelevia voimvaroja? Aineisto on käsitelty Atlas/ti- tekstianalyysiohjelmalla, jonka avulla siitä on tehty sisällönerittely. Tekstejä on tarkastellut selontekoina ja tarinoina, joita lähestyttiin niistä paljastuvien kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta. Hyvinvointikeskustelussa paneudutaan tyytyväisyyteen ja tyytymättömyyteen olemukseen. Tarkastellaan erilaisia iänmääreitä ja ikääntymistä. Vanhenemisteorioista läpikäydään aktiivisuus-, jatkuvuus- ja irtaantumisteorian sekä gerotranssendenssikäsitteen ideat. Tarkastellaan ikäismiä ja vanhuuden kielteisiä myyttejä sekä medikalisaatiokäsittettä. Luodaan katsaus eläokemuksiin, elämänhallintakäsitteeseen, subjektiviteettiin ja sopeutumiseen. Aineiston kirjoittajiin tutustutaan tietyn aikalaishistorian kokeneen sukupolven edustajina. Terveys on hyvinvoinnin keskeinen osatekijä. Tyytyväisyys on henkistä vireyttä, toimintatakykyä ja riippumattomuutta. Fyysinen ja psyykkinen kunto voivat säilyä pitkään vuosista huolimatta. Terveys kokemuksena on monitasoinen ja liukuva käsite. Vanhuudessa toimintakyky saattaa pettää. Vanhenemismuutosten kohtaamisessa myönteisen minäkuvan ylläpito, minän joustavuus, muiden merkitysten hakeminen ja tavoitteiden asettaminen ympäröivään todellisuuteen sekä kompensaatiokyky auttavat sopeutumisessa vajaaseen ja hidastuneeseen toimintakykyyn. Vanhuudessa on aikaa elämänsisältökysymyksille, harrastuksille, nautinnoille ja oleilulle. Haasteet ja kosketus ympäröivään todellisuuteen pitävät vireyttä yllä. Vastavuoroiset ihmissuhteet näyttäytyvät tärkeänä voimavarana ja hyvinvoinninlähteenä ikäihmisten elämässä. Parisuhteesta, jälkeläisistä, sukulaisista ja ystävistä on apua, iloa ja turvaa, silti oman vapauden ja autonomian merkitys korostuvat myös. Iän myötä elämänokemuksia on kertynyt. Kokemukset auttavat suhteuttamaan omassa elämässä kohdattuja kriisejä ja näistä selviämiskokemukset vahvistavat minuutta. Muutosten ja menetysten kanssa tehdään tiliä ja menneisyydestä haetaan tasapainoa. Koti on monimerkitykselfinen tila, joka tukee ikäihmisen autonomiaa. Elinympäristöön liittyy elämää helpottavia ja selviytymistä tukevia loittymiä ja resurssikysymyksiä.
  • Marila, Timo (2006)
    Tutkielma käsittelee Suomen 1990-luvun lama-aikana julkaistujen pilakuvien tuottamia merkityksiä. Pro gradu -työ selvittää, kuinka merkitys pilakuvissa muodostuu, ja millaisia merkityksiä voidaan purkaa suomalaisissa sanomalehdissä julkaistuista lama-aiheisista pilakuvista. Tutkielma kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu semiotiikan teoriasta ja käsitteistä. Semiotiikkaa hyödynnetään kokonaisvaltaisesti, ja erityisesti huomioidaan sen suhde kuvaan ja tutkimuskohteeseen eli pilakuvaan. Semioottisessa teoriassa paneudutaan erityisesti A. J. Greimasin strukturalistiseen malliin. Pilakuvan ymmärtämiseksi tutkielmassa paneudutaan myös huumorin ja satiirin teoreettiseen perustaan. Merkityksen kokonaisuutta haettaessa tutkielmassa sivutaan myös pilakuvan rakenteellisia ominaisuuksia ja pilakuvalle ominaisia vaikuttamis- ja viestintäkeinoja. Pilakuvan erityispiirteitä tarkastellaan niin ikään sen historian kautta. Lisäksi lama-aiheisen pilakuvan merkityksen tulkintaa valmistetaan laman yhteiskunnallista ja kulttuurista viitekehystä tarkastellen. Tutkielman empiirinen analyysiosuus koostuu kahdeksasta suomalaisissa sanomalehdissä 1990-luvun lama-aikana ilmestyneestä pilakuvasta. Kuvat analysoidaan niin sanottua Greimasin neliötä sekä Greimasin aktanttimallia teoreettisena taustana käyttäen. Analyysi toteutetaan siten, että kuvista luetaan aluksi esiin niistä löytyvät keskeiset aktantit ja niiden väliset binaariset oppositiot. Erityistä hypogrammia apuna käyttäen oppositiot saatetaan lauseen muotoon luettavaksi. Analyysin löydökset syntetisoidaan binaaristen oppositioiden kokonaisuutta tarkastellen. Näiden pohjalta löydökset tulkitaan ja tematisoidaan. Löydetyt teemat eli merkitykset, käsittelevät kulttuurista, poliittista, moraalista ja ympäristöön liittyvää pessimismiä. Lisäksi teemat käsittelevät eliitin ja kansalaisluokan suhdetta sekä kansan ahdistusta ja syyllisyyttä. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt lähteet ovat A. J. Greimasin aktanttimallia ja semioottista neliötä käsittelevät tekstit, Ray Morrisin semioottis-strukturalistiset pilakuvatutkimukset, Oliver Bennetin kulttuurista pessimismiä käsittelevä teos sekä muun muassa Mikko Lehtosen ja Eero Tarastin semiotiikkaa käsittelevät teokset.
  • Junka, Vilja (2012)
    2000-luvulla EU:n yhteistyö turvapaikka-asioissa on tiivistä ja tiivistymässä. Samalla turvapaikkaa hakevien siirtolaisten määrä on kasvanut ja poliittinen ilmapiiri turvapaikka-asioissa muuttunut hyytäväksi. Tämä on johtanut EU-maat tinkimään turvapaikkajärjestelmän ihmisoikeusideaaleista. Tutkielmassa luodaan näkökulma EU:n alueen turvapaikkajärjestelmään turvapaikkaa siirtolaisuutensa jossakin vaiheessa hakeneiden siirtolaisten eli turvapaikkasiirtolaisten kokemuksista käsin. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin seudulla itsenäisesti elävien turvapaikkasiirtolaisten toimet, joilla he pyrkivät ohittamaan kohtaamansa turvapaikkajärjestelmän karikot ja tarttumaan sen tuomiin mahdollisuuksiin. Kyseisen niukasti tutkitun ja erityislaatuisen ryhmän kokemusten valossa palataan tarkastelemaan turvapaikkajärjestelmää EU:n alueella 2000-luvulla. Tutkimukseen valikoitui 14 Helsingin seudulla omillaan asuvaa, itsensä työllään elättävää turvapaikkasiirtolaista. Kyseessä on aktiivinen ja siirtolaisuudessaan paljon saavuttanut turvapaikkasiirtolaisryhmä. Siksi näiden siirtolaisten kokemukset avaavat erityisen rikkaan kuvan turvapaikkasiirtolaisten selviytymisen keinoihin. Aineisto kerättiin 12:lla teema- ja kahdella avoimella haastattelulla sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin. Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielma sijoittuu kriittisen siirtolaistutkimuksen kontekstiin. Analyysissa ilmeni tutkimukseen osallistuneiden siirtolaisten lähes ehtymätön kyky selviytyä kokemistaan vaikeuksista. Vaikka heidän ei ole mahdollista muuttaa ulkoisia olosuhteita joista vaikeudet aiheutuivat, he muokkaavat luovasti itseään – kehoaan, identiteettiään, mieltään ja elämänvalintojaan – saavuttaakseen päämääriään. Turvapaikanhakumatka pistää yksilön fyysisille ja henkisille äärirajoille. Päästyään perille Suomeen siirtolaiset olivat jatkaneet matkaansa kohti parempaa elämää: työllistyneet, löytäneet kumppaneita ja ystäviä ja kotiutuneet. Turvapaikkasiirtolaisten sosiaaliset oikeudet ovat muiden EU-maiden tavoin Suomessa niukat, mutta tutkimukseen osallistuneet olivat kyenneet parantamaan sosiaalista asemaansa askel kerrallaan. Myös turvapaikkaprosessi osoittautui heille vaikeaksi. Kielteiset päätökset eivät kuitenkaan lamaannuttaneet siirtolaisia, vaan he olivat jatkaneet elämäänsä ja luovaa tapaansa ratkoa ongelmiaan. Siirtolaisten kohtaamat monet vaikeudet kertovat tavasta, jolla turvapaikan hakemisen oikeutta on EU:n jäsenmaissa kavennettu. Rajakontrollien vuoksi turvapaikanhaku EU:n alueelta on mahdollista vain erityisen hyvät taloudelliset ja henkilökohtaiset resurssit omaaville siirtolaisille. Toisaalta turvapaikkajärjestelmään liittyy myös suojelun ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen elementtejä. Tutkielmassa esitetään, että turvapaikkajärjestelmällä on tehtävä suojella kansalaisten turvallisuudentunnetta globalisoituvassa maailmassa, jossa sekä siirtolaiset että riskit ja katastrofit ylittävät valtioiden rajoja arvaamattomasti. Rajojen yli säätelemättömästi liikkuvat ja ilman laillisia dokumentteja liikkuvat siirtolaiset herättävät pelkoa, sillä he rikkovat maailmankuvaa, jonka mukaan ihminen on kansallisuutensa perusteella sidoksissa tiettyyn valtioon. Siirtolaisten matkallaan kokemat vaikeudet kertoivat monista tavoista, joilla EU:n jäsenvaltiot pyrkivät rajoittamaan hallitsemattomana koettua siirtolaisuutta. Siirtolaiset kuitenkin kykenevät ohittamaan tielleen tulleita esteitä ja rakentamaan elämäänsä uusiin paikkoihin. Tällä tavoin he haastavat itse maailmankuvan, jonka mukaan ihminen voi kuulua vain tiettyyn valtioon.
  • Karppanen, Jari (2012)
    Differential compression allows expressing a modified document as differences relative to another version of the document. A compressed string requires space relative to amount of changes, irrespective of original document sizes. The purpose of this study was to answer what algorithms are suitable for universal lossless differential compression for synchronizing two arbitrary documents either locally or remotely. Two main problems in differential compression are finding the differences (differencing), and compactly communicating the differences (encoding). We discussed local differencing algorithms based on subsequence searching, hashtable lookups, suffix searching, and projection. We also discussed probabilistic remote algorithms based on both recursive comparison and characteristic polynomial interpolation of hashes computed from variable-length content-defined substrings. We described various heuristics for approximating optimal algorithms as arbitrary long strings and memory limitations force discarding information. Discussion also included compact delta encoding and in-place reconstruction. We presented results from empirical testing using discussed algorithms. The conclusions were that multiple algorithms need to be integrated into a hybrid implementation, which heuristically chooses algorithms based on evaluation of the input data. Algorithms based on hashtable lookups are faster on average and require less memory, but algorithms based on suffix searching find least differences. Interpolating characteristic polynomials was found to be too slow for general use. With remote hash comparison, content-defined chunks and recursive comparison can reduce protocol overhead. A differential compressor should be merged with a state-of-art non-differential compressor to enable more compact delta encoding. Input should be processed multiple times to allow constant a space bound without significant reduction in compression efficiency. Compression efficiency of current popular synchronizers could be improved, as our empirical testing showed that a non-differential compressor produced smaller files without having access to one of the two strings.
  • Saarikoski, Leena (2011)
    This thesis focuses on the geopolitical thinking of the Russian Federation in the Arctic areas, especially as it pertains to the role of the modernization of the Russian economy and to the importance of the sea in world politics. The aim is to contribute to the better understanding of Russia’s arctic politics and to the different actors in Russia through using Critical Discourse Analysis to study Russian official and political discourses. Moreover the focus is to scrutinize, how Russian geopolitical thinking constructs the Arctic and how the Russian geopolitical thinking relates to John Agnew’s concept of modern geopolitical imagination. Russia’s politics towards the Arctic, or more precisely, the success of those policies will determine the future for this energy-dependent state. According to John Agnew’s concepts of modern geopolitical imagination, Russia views the Arctic as natural and sovereign part of the country. Russian geopolitical thinking in the north closely relates to the geopolitical and national interests of the country. Discourses traced in the research material were discourse on modernization, on country’s sovereign rights and on cooperation. In addition, the Arctic appears to be the strategic treasure trove for the country, which secures the future economic growth and sustainable stability. Simultaneously, the political leaders have often emphasized the demand for the modernization and the need to get rid of the energy revenues as a fundamental guarantee of the development of the country. Overall, the Arctic has served as a useful identity-building project, especially as a platform to reinforce a great power mentality.
  • Salo-oja, Mari (Helsingin yliopisto, 2004)
    This study examines strategies used to translate various thematic and character delineating allusions in two of Reginald Hill's detective novels, The Wood Beyond and On Beulah Height and their Swedish translations Det mörka arvet and Dalen som dränktes. In this study, thematic allusions and allusions used in character delineation are regarded as intertextual networks. Intertextual networks comprise all the texts that are in one way or another embedded into a text, all the texts referred to in it and even the texts somehow rejected from a text's own canon. Studying allusions as intertextual networks makes it warranted to pay minute attention to even the smallest of details. Seen together, these little details form extensive networks of meaning that readers use to interpret the text. Allusion can be defined as a reference, often covert or indirect, to another text in a way that brings into the text some of the associations of that other text. A text is here understood broadly, hence sources of allusions include all cultural texts from literature and history to cinema and televisions serials. Allusions are culture bound and each culture tends to allude to its own cultural products. The set of transcultural allusions is therefore fairly small. Translation strategies are translatorial ways of solving translation problems. Being culture-bound, allusions are potential translation problems. In order to transmit the thoughts evoked by the allusions in source text readers to the target text readers translators may add guidance to the translated text. Often guidance is not added, which may result in changes in handling of themes or character delineation, clear in the source text but confusing or incomprehensible in the target text. However, norms in target culture may not always allow the translators the possibility to make the text comprehensible. My analyses of translation strategies show that in the two translated novels studied minimum change is a very frequently used strategy. This results in themes and character delineation losing some of the effect they have in the source texts. Perhaps surprisingly, the result is very much the same even where it is possible to discern that the two translators have had differing translation principles. Keywords: allusions, intertextuality, literary translation, translation strategies, norms, crime fiction, Hill, Reginald
  • Mäkeläinen, Katri (Helsingin yliopisto, 2006)
    The present study focuses on the translational strategies of Cocksfoot mottle virus (CfMV, genus Sobemovirus), which infects monocotyledonous plants. CfMV RNA lacks the 5'cap and the 3'poly(A) tail that ensure efficient translation of cellular messenger RNAs (mRNAs). Instead, CfMV RNA is covalently linked to a viral protein VPg (viral protein, genome-linked). This indicates that the viral untranslated regions (UTRs) must functionally compensate for the lack of the cap and poly(A) tail. We examined the efficacy of translation initiation in CfMV by comparing it to well-studied viral translational enhancers. Although insertion of the CfMV 5'UTR (CfMVe) into plant expression vectors improved gene expression in barley more than the other translational enhancers examined, studies at the RNA level showed that CfMVe alone or in combination with the CfMV 3'UTR did not provide the RNAs translational advantage. Mutation analysis revealed that translation initiation from CfMVe involved scanning. Interestingly, CfMVe also promoted translation initiation from an intercistronic position of dicistronic mRNAs in vitro. Furthermore, internal initiation occurred with similar efficacy in translation lysates that had reduced concentrations of eukaryotic initiation factor (eIF) 4E, suggesting that initiation was independent of the eIF4E. In contrast, reduced translation in the eIF4G-depleted lysates indicated that translation from internally positioned CfMVe was eIF4G-dependent. After successful translation initiation, leaky scanning brings the ribosomes to the second open reading frame (ORF). The CfMV polyprotein is produced from this and the following overlapping ORF via programmed -1 ribosomal frameshift (-1 PRF). Two signals in the mRNA at the beginning of the overlap program approximately every fifth ribosome to slip one nucleotide backwards and continue translation in the new -1 frame. This leads to the production of C-terminally extended polyprotein, which encodes the viral RNA-dependent RNA polymerase (RdRp). The -1 PRF event in CfMV was very efficient, even though it was programmed by a simple stem-loop structure instead of a pseudoknot, which is usually required for high -1 PRF frequencies. Interestingly, regions surrounding the -1 PRF signals improved the -1 PRF frequencies. Viral protein P27 inhibited the -1 PRF event in vivo, putatively by binding to the -1 PRF site. This suggested that P27 could regulate the occurrence of -1 PRF. Initiation of viral replication requires that viral proteins are released from the polyprotein. This is catalyzed by viral serine protease, which is also encoded from the polyprotein. N-terminal amino acid sequencing of CfMV VPg revealed that the junction of the protease and VPg was cleaved between glutamate (E) and asparagine (N) residues. This suggested that the processing sites used in CfMV differ from the glutamate and serine (S) or threonine (T) sites utilized in other sobemoviruses. However, further analysis revealed that the E/S and E/T sites may be used to cleave out some of the CfMV proteins.
  • Hurskainen, Mirja (1987)
  • Aaltola, Sari-Anne (1997)
  • Niemelä, Outi (2010)
    Tutkin pro gradu -työssäni Veikkaus Oy:n lottopelin mainoskampanjan keulahahmoa lotto-tyttöä. Vuonna 1940 Suomeen perustettu Veikkaus-yhtiö toi lottopelin maahan 1971. Loton mainonta oli alusta pitäen mittavaa ja rakentui vahvasti lotto-tytön mainospersonifikaation ympärille. Ensimmäisenä lotto-tyttönä työskenteli viiden vuoden ajan Hilkka Kotamäki. Hänestä tuli nopeasti suosittu ja seurattu julkisuudenhenkilö. Yhteensä lotto-tyttöinä toimi neljä naista peräkkäin vuosina 1970–1986, mutta kukaan toinen ei noussut yhtä tunnetuksi kuin Kotamäki. Tutkimukseni tarkoitus on valaista kahta erilaista lotto-tyttö Hilkka Kotamäen hahmossa toisiinsa kytkeytyvää näkökulmaa: yhtäältä tarkastelen 1970-luvun mainosmaailmaa ja erityisesti sen sukupuolisuutta tapaus lotto-tytön mainospersonifikaation kautta – toisaalta valaisen ajan julkisuuden kenttää Hilkka Kotamäen julkisuuskuvan kautta. Työn tutkimuslähteenä on lehtiartikkeleita ensimmäisestä ja toisesta lotto-tytöstä vuosilta 1970–1979, loton televisio- ja lehtimainoksia, SKS:n kansanrunousarkiston kolme haastattelua lotto-tyttöinä toimineista naisista 2000-luvun alusta, sekä loton syntyyn, markkinointiin ja lotto-tytön työhön liittyviä asiakirjoja. Aineiston monimuotoisuuden vuoksi valitsin tutkimuksen kokonaisstrategiaksi tapaustutkimuksen muodon. Tämä mahdollisti hyvin monenlaisten näkökulmien mukaanoton työhön sekä erilaisten aineistojen triangulaation. Tapausta on hedelmällistä verrata toisiin vastaavankaltaisiin tapauksiin. Työni tärkeimmät vertailukohteet ovat Oy Shell Ab:n 1960-luvulla käyttöön ottama mainoshahmo supertyttö sekä kahvintuottajakonserni Paulig Oy:n 1940-luvulla luoma Paula-tyttö. Halusin myös korostaa Hilkka Kotamäen roolia ensimmäisenä ja kaikkein suosituimpana lotto-tyttönä, ja siksi häntä seurannut lotto-tyttö Ritva Kuitunen on yksi perusteltu vertailukohta. Kuitunen toimii ikään kuin tapaukseni ”rajana”. Tärkein tutkimusmenetelmäni oli lehtiaineiston kvalitatiivinen teemoittelu keskeisimpiin asiakokonaisuuksiin, sekä kuva-aineiston tarkastelu feministisen visuaalisen kulttuurin teorioiden kautta. Tutkimuksessa ovatkin tiukasti läsnä sukupuolentutkimuksen sekä feministisen historiantutkimuksen näkökulmat. Tarkastelen sitä, minkälaisia merkityksiä lotto-tytön ulkomuotoon liittyi lottopelin ”elävänä” symbolina. Tätä teemaa lähestyn feministisen visuaalisen kulttuurin käsitteiden sekä myytin ja personifikaation käsitteen kautta. Toiseksi suuntaan katseeni julkisuuteen. Pohdin sitä, kuinka 1970-luvun julkisuus kohtasi lotto-tyttö Hilkka Kotamäen, ja millaisissa kehyksissä tämä kohtaaminen tapahtui. Veikkauksen tavoitteena oli kansallistaa lottopeli, ja tässä onnistuttiin hyvin. Lotto-tytöstä tuli uusi kansallinen symboli ja lotosta ”koko kansan” lauantai-iltojen huvi. Hilkka Kotamäen esittämä lotto-tyttö esiintyi totuttua vähäpukeisempana ja herätti huomiota juuri seksuaalistetun olemuksensa vuoksi. Lotto-tytössä keskeistä oli myös tämän vaaleus, mikä asettaa hänet osaksi 1950-luvulla Yhdysvalloissa luotua valkoisen naisen myyttiä. Rahapeli loton mainoksissa seksuaalistettu naisvartalo symboloi suuria lottovoittoja, ja kaksinkertaisti näin mainonnassa paljon käytettyä ajatusta naisvartalosta passiivisena objektina.
  • Arajärvi, Niklas (2013)
    Tämän pro gradu-tutkimuksen tavoite on arvioida Suomen kaivoslaissa määrättyjen louhintakorvausten riittävyyttä taloustieteen näkökulmasta sekä vertailla louhintakorvauksia muissa kehittyneissä maissa sovellettaviin käytäntöihin. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten Suomen kaivoslaki turvaa maanomistajan taloudellisen hyödyn niin maan käytöstä kuin mineraalien hyödyntämisestä, miten valtio hyötyy kaivostoiminnasta ja minkälaisia kustannuksia siitä syntyy sekä miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa louhintakorvausten osalta. Tutkimus tutustuttaa lukijan uusiutumattomien luonnonvarojen talousteoriaan ja siitä johdettuun rojaltien teoriaan, erilaisiin rojaltien määräytymisperusteisiin ja niiden kykyyn palvella eri tahojen tavoitteita, valtausperiaatteen taloustieteellisiin ongelmiin sekä uusiutumattomien luonnonvarojen potentiaalisiin negatiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus Suomessa harjoitettavaan kaivosteollisuuteen sekä sen edellytyksiin. Maanomistajalle maksettavan korvauksen riittävyyttä arvioitiin maan käytön osalta vertaamalla nykyhetkeen diskontattuja kaivospiirimaksuja metsän paljaan maan arvoon eri lämpösumma-alueilla. Tuotantoperusteisen louhintamaksun riittävyyttä puolestaan arvioitiin vertaamalla nykyistä tasoa eri lähteistä johdettuun vanhan kaivoslain aikaiseen tasoon. Valtion saamaa hyötyä arvioitiin lainsäädännön elinkeinotavoitteiden näkökulmasta sekä luomalla katsaus kaivostoiminnan edistämisen kustannuksiin. Kansainvälinen vertailu tehtiin maista, jotka sijoittuivat hyvin Fraser Instituten kaivosmaavertailussa. Näiden maiden kaivoslainsäädännöistä selvitettiin rojaltien määräytymisperusteet ja niitä sovellettiin kahden tulokseltaan erilaisen Suomessa toimivan kaivoksen julkisiin tietoihin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaivospiirimaksut ovat riittävät Pohjois-Suomessa, mutta eivät välttämättä enää Etelä- ja Keski-Suomessa. Lainsäädännön uudistus kuitenkin paransi maanomistajan asemaa sekä alue-, että tuotantoperusteisten korvausten osalta. Valtion saama hyöty työllisyysnäkökulmasta näyttää toteutuneen, mutta kestämättömästi. Maavertailun tuloksena Suomessa maksettavat louhintakorvaukset ovat vertailun pienemmästä päästä, mutta eivät yksiselitteisesti.