Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11303-11322 of 27969
  • Ryytty, Eeva Agneta (2008)
    Ett världsomfattande fenomen är underrepresentationen av kvinnor på positioner av politiskt beslutsfattande. En av de tydligaste indikatorerna på kvinnors politiska deltagande är deras närvaro i de nationella parlamenten. Men av de 189 länder som finns listade på Inter-Parliamentary Unions hemsida på Internet är det endast 17 länder som har en andel på 30 % eller mer kvinnliga parlamentsledamöter. Varför finns det så få kvinnor i de nationella parlamenten? Syftet med denna pro gradu-avhandling är att granska fyra faktorer som inverkar på i vilken utsträckning kvinnliga kandidater blir invalda i nationella parlament. De fyra faktorerna är: valsystem, religion, utbildning och förvärvsarbete. Jämförelsen gjordes mellan olika västerländska demokratier.Metod: most similar systems design. Valsystem kan uppdelas grovt i majoritetsval, semi-proportionella val och proportionella val. I dagsläget är det proportionella valsystemet i snitt mest framgångsrikt med att få in kvinnor i det nationella parlamentet, semi-proportionella system är på andra plats och på tydlig sista plats finns majoritetsval. Ser man däremot på variansen mellan olika länder med samma valsystem ser man att de största skillnaderna står att finna mellan länder med proportionellt valsystem. Medeltalet säger alltså inte hela sanningen i det här fallet. I endast 2 av de 25 länder som är med i uppsatsen, fanns det en betydande mindre andel kvinnor med högskoleutbildning (i arbetskraften) än män och samma med kvinnors förvärvsarbete; i endast 2 av 25 länder fanns det en betydligt mindre andel kvinnor i arbetskraften än i de övriga länderna. Både i de länder med mest kvinnor i parlamentet och i de länder med minst kvinnor i parlamentet fanns betydande andelar kvinnor med högskoleutbildning och i förvärvsarbete. Med avseende på detta borde kvinnorna som grupp tillhandahålla kunskaper och färdigheter som är till nytta i det politiska livet. I övervägande protestantiska länder är andelen kvinnor högt i det nationella parlamentet men bilden av de övervägande katolska länderna är mer varierande. I vissa starkt katolska länder är andelen kvinnor lågt men det finns också katolska länder med hög andel kvinnor i det nationella parlamentet. Också bland med länder med religiöst blandad befolkning varierar andelen kvinnor i det nationella parlamentet stort. Beträffande religionen var skillnaden mellan de övervägande protestantiska länderna och de övervägande katolska länderna tydlig gällande medeltalet för andelen kvinnor i det nationella parlamentet. Däremot fanns det både övervägande protestantiska länder, länder med religiöst blandad befolkning och övervägande katolska länder som kunde uppvisa över 30 % kvinnor i det nationella parlamentet. Däremot verkar skillnaden i kvinnorepresentation vara tydligare då det gäller valsystem. Det är visserligen sant att länderna med proportionellt valsystem uppvisade en betydande skillnad sinsemellan vad gäller andelen kvinnor i det nationella parlamentet. Men av de tio länder, av de länder som är med i uppsatsen, som uppvisar flest kvinnor i parlamentet använder ett land semi-proportionellt valsystem och övriga nio proportionellt system. Inget av länderna med majoritetsval har över 30 % kvinnor i det nationella parlamentet medan nio länder med proportionellt valsystem har över 30 % kvinnor i det nationella parlamentet. Källor Duverger, M. (1955). The Political Role of Women. Unesco, Frankrike. Farrell, D.M. (2001). Electoral Systems. A Comparative Introduction. Palgrave, New York. Galligan, Y. & Trembley, M. (eds.) (2005). Sharing Power. Women, Parliament, Democracy. Ashgate Publishing Limited, Aldershot, England. Inglehart, R. & Norris, P. (2003). Rising Tide. Gender Equality and Cultural Change around the World. Cambride, UK. ILO (2006). Key Indicators of the Labour Market. Fourth Edition. ILO, Geneva. Norris, P. & Inglehart, R. (2004). Sacred and Secular. Religion and Politics Worldwide. Cambride, UK. Stokes, W. (2005). Women in Contemporary Politics. Cambridge, UK. Wirth, L. (2001). Breaking through the glass ceiling. Women in managment. ILO, Geneva.
  • Liesaho, Julia (2004)
    Detta är en undersökning om kvinnors andel i 18 västeuropeiska länders regeringar under tidsperioden 1970-2003. Undersökningen baserar sig på tidigare forskningsresultat av Pippa Norris, Andrew Reynolds och Rebecca Howard Davies om sambandet mellan kvinnors andel i parlament och i regeringen. Syftet med undersökningen är att ta reda på i vilken utsträckning kvinnors andel i regeringen hänger ihop med kvinnors andel i parlamenten i Västeuropa mellan åren 1970 och 2003. Det mer långtgående målet är att förklara för vad kvinnors låga, eller höga andel i Västeuropas regeringar beror på. Som bakgrund till undersökningen använder jag Anne Phillips och Iris Marion Youngs diskussioner om demokrati, politiskt deltagande och representation. Min metod är kvantitav och jämförande. Jag jämför kvinnors andel i regeringen med kvinnors andel i parlamenten, men i viss utsträckning jämför jag även länderna i studien sinsemellan. Jag har använt mig av det statistiska dataprogrammet SPSS, och närmare bestämt sambandsmåttet korrelationskoefficienten Pearsons r för att räkna ut sambandet mellan kvinnors andel i regeringarna och i parlamenten. Datan som jag analyserar, statistiken över andelen kvinnor i Västeuropas parlament och regeringar, har jag samlat ihop från olika databanker och politiska årsböcker. Undersökningen påvisar ett starkt samband mellan kvinnors andel i regeringarna och i parlamenten i 16 av de 18 länder som studien gäller mellan åren 1970 och 2003. Avvikelserna behandlas i undersökningen mer ingående och de belyser betydelsen av enskilda politiska aktörers beslut och handlingar, men ger inga slutgiltiga svar på varför kvinnors andel i regeringen och i parlamentet inte korrelerar med varandra i vissa länder.
  • Haga, Sara Maria (2008)
    Avhandlingen tangerar kvinnors kontrollerande och fysiskt aggressiva beteende mot sin partner. I teoridelen förklarar den sociala inlärningsteorin aggressioner och aggressionsinlärning, sedan presenteras utvecklingsskillnader mellan könen och aktuella forskningsresultat. Kontrollerande beteende i samband med fysisk aggression mot sin partner undersöktes med stöd från anknytningsteorin och feministiska teorier. Ur ett socialpolitiskt perspektiv granskades statistik, interventioner och projektet "vaiettu naiseus" presenteras. Empiriska delen är delvis en replikation av Graham-Kevans och Archers (2005) studie. Liksom replikationsstudien samlades data in med CTS2 (”conflict tactics scale”) och CBS (”controlling behavior scale”) i form av självskattningar gjorda av kvinnor. Samplet bestod av en normalpopulation av kvinnliga studeranden och personal från Helsingfors universitet. Sammanlagt deltog 672 kvinnor i studien. Syfte med undersökningen var att se ifall det finns könsskillnader i kvinnors självskattning av kontrollerande och fysiskt aggressivt beteende mot partnern och partnerns beteende mot dem. Ytterligare undersöktes ifall det fanns ett samband mellan kvinnors kontrollerande och fysiskt aggressiva beteenden. Dessutom undersöktes ifall kvinnors aggressiva beteende är en del av ett ömsesidigt mönster, d v s utför partnern lika aggressiva handlingar. Resultaten visade ingen signifikant skillnad mellan kvinnors och partners beteende, alltså var kvinnan inte mer kontrollerande eller fysisk aggressivt jämfört med sin partner. Samband mellan kvinnors kontrollerande och fysiskt aggressiva beteende var signifikant. Kontrollerande beteende kan därför vara en del av kvinnors fysiska aggressivitet. Ytterligare gjordes en korrelationsmatris över alla fysiskt aggressiva handlingar, där det framkom ett signifikant samband mellan kvinnors specifika handlingar och partnerns lika handlingar. Således kunde kvinnans fysiska aggression tolkas som en del av ett ömsesidigt mönster. Kvinnorna i denna undersökning var lite mindre aggressiva (10 %) jämfört med replikationssundersökningen. Resultaten i denna undersökning skilde sig inte mycket från Graham-Kevan och Archers resultat. Sammanfattningsvis kan poängteras att generalisering av resultaten bör ifrågasättas. Eftersom aggression är ett socialt oönskat beteende, kan individen rapportera enligt önskvärdhetsprincip. Dessutom mäter skalorna endast antalet handlingar, utan att ta upp konsekvenser eller intentioner.
  • Juslin, Lotta (Helsingin yliopisto, 2014)
    Introduction: Vitamin K is required in the carboxylation reaction of osteocalcin (OC). Concentration of serum undercarboxylated osteocalcin (ucOC) is regarded as a sensitive marker of vitamin K status. Low serum concentration of ucOC has been inversely associated with bone mineral density (BMD). However, the role of dietary vitamin K in bone health remains unclear. The aim of the study was to investigate the associations among vitamin K intake, serum OC concentrations and tibial BMD, bone mineral content (BMC) and bone strength indices (BSI, CSI, SSI) in Finnish middle-aged women. Methods: A sample of 364 37- to 47-year-old premenopausal females who participated in the PHOMI Study was included in the analyses. Fasting blood samples were collected, as well as habitual dietary intake by 3-day food records and food frequency questionnaires. Serum total osteocalcin (totOC), carboxylated osteocalcin (cOC) and ucOC were assessed by two-site immunoassay. Bone traits from distal and proximal sites of tibia were measured with peripheral quantitative computed tomography (pQCT). The data was analysed by analysis of variance and covariance as well as correlation analysis and partial correlation analysis adjusted for height, weight, physical activity, dietary calcium intake, smoking and serum 25-hydroxy vitamin D concentrations. Results: Dietary vitamin K was not associated with bone traits nor serum OC concentrations (p>0.05). Serum ucOC correlated negatively with BMC (r=-0.133, p=0.014), BMD (r=-0.164, p=0.002) and BSI (r=-0.147, p=0.006) in distal tibia and with BMD (r=-0.130, P=0.015) in proximal tibia. Serum cOC correlated negatively with BMD in distal tibia (r=-0,124, p=0,021) and in proximal tibia (r=-0,132, p=0,014). Serum totOC correlated negatively with BMC (r=-0,148, p=0,004) in distal tibia and with BMD (r=-0,175, p=0,001) and BSI (r=-0,171, p=0,002) in proximal tibia. Conclusion: There were no associations between vitamin K intake and bone health in the adjusted model in the current study but serum OC concentrations correlated negatively with some bone traits. Differences in bioavailability of vitamin K and high intake of calcium and vitamin D in the study sample could explain why associations were not found between dietary vitamin K and bone traits. Moreover, the association between vitamin K and bone traits may be different in pre- and postmenopausal women.
  • Räfså, Tomas (Helsingfors universitet, 2014)
    More than half of the agricultural land in Finland is cultivated with cereals, and on many farms, cereals are also grown in monoculture. Studies have shown that crop rotation can decrease the need of inputs and also increase crop yields. At the same time more knowledge is needed about qualities and benefits of different crops. The aim of this study was to investigate the qualities of white lupin as a one year green manure crop, and to investigate its impact and nitrogen effect on barley yield formation and yield quality during the subsequent growth period. The aim was furthermore to investigate if white lupin affected soil mineral nitrogen content. A two year long field experiment was established during the growth season of 2010 at Viikki research farm in Helsinki. In year 2010 white lupin, barley and fallow was cultivated as precrops for the following growth period. In year 2011 only barley was cultivated and different nitrogen treatments were included in the experiment to be able to evaluate precrop nitrogen effect. In year 2011 cultivation of white lupin and barley was also repeated in a second field experiment. In the experiments, white lupin lenght development, ground coverage and biomass accumulation were recorded and compared with barley. The total amount of nitrogen that white lupin accumulated was also determined. In year 2011 precrop and nitrogen treatment effects on barley yield formation and yield quality was determined. Precrop and nitrogen treatment effects on soil mineral nitrogen was investigated from fall 2010 to fall 2011. White lupin was successfully cultivated without any input of fertilizers. White lupin showed less ground coverage in early summer, and therefore showed inferior weed competition compared with barley. White lupin achieved the same plant lenght and total biomass as barley, but accumulated over 200 N kg/ha. In the precrop and nitrogen treatments, barley grain yield did not indicate any need of nitrogen fertilizer, where white lupin had been used as precrop. Grain protein content, however, showed that even with white lupin as precrop, a 20 kg/ha nitrogen starter was not sufficient. Soil mineral nitrogen content was clearly increased by white lupin only before sowing in year 2011.
  • Malmi, Jaakko (2015)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten ja millä seurauksilla kyberavaruutta on turvallistettu Suomessa. Työn lähtökohtana on kyberilmiöiden ja turvallisuuden välisen yhteyden problematisointi. 2010-luvulla erilaiset kyber-käsitteet ovat levinneet lähes kaikkialle ja mitä moninaisimpiin asiayhteyksiin. Kyberuhkat ja kyberturvallisuuden käsite ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana turvallisuuspolitiikkaa ja turvallisuuspoliittisia käytäntöjä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Viime vuosien aikana kyberturvallisuuskeskustelu on muuttunut yhä enemmän keskusteluksi valvonnan ja yksityisyyden välisestä suhteesta. Turvallisuusviranomaisten tiedusteluoikeuksia koskeva lainsäädäntötyö on juuri aloitettu Suomessa, mikä on herättänyt paljon keskustelua turvallisuuden ja valvonnan vaikutuksista yksityisyydensuojalle ja perusoikeuksille. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyberavaruuden turvallistamisen logiikkaa sekä turvallistamisprosessiin liittyviä valtasuhteita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu yhtäältä turvallistamisteoriasta ja toisaalta poststrukturalistisesta foucault'laisesta näkökulmasta, jossa turvallisuus nähdään hallinnan tekniikkana. Turvallistamisteoria määrittyy siten tässä yhteydessä ensisijaisesti sen sosiologisen suuntauksen mukaisena teoriana. Foucault'n hahmottelema hallinnallisuuden käsite on keskeisessä asemassa teoriakehikon poststrukturalistisessa osassa. Tutkimusta ohjaavina metodologisina periaatteina ovat kriittisyys sekä diskursiivisen ja materiaalisen ulottuvuuden ymmärtäminen toisiaan tukevina rakenteina. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa on turvallistamisteorian ja kriittisen turvallisuustutkimuksen näkökulmasta tehty kriittinen luenta. Kriittisen luennan menetelmällä analysoidaan tutkimusaineistoa, joka koostuu vuosien 2010 ja 2015 välillä julkaistuista suomalaisista turvallisuuspoliittisista asiakirjoista, joissa käsitellään kyberilmiöitä. Yhteenvetona analyysistä voidaan todeta, että kyberavaruutta on turvallistettu Suomessa ennen kaikkea turvallistamisteorian mukaisesti kansallisen turvallisuuden kautta. Kyberavaruus määrittyy turvallisuuspoliittisissa asiakirjoissa lähtökohtaisesti turvattomaksi ja uhkaavaksi ulottuvuudeksi. Kyberavaruuteen sisältyy keskinäisriippuvuuden ja tiedonsiirron nopeuden mahdollistamia uhkia, joilla voi olla merkittäviä kerrannaisvaikutuksia. Kyberavaruuteen liittyvät monimuotoiset uhkat vaarantavat Suomen kansallista turvallisuutta. Niinpä turvallisuustoimijat pyrkivät legitimoimaan poikkeuksellista tilannetta ja toimia vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen. Tähän prosessiin yhdistyy Suomen kyberturvallisuuden kontekstissa eksistentialistisuus, johon viitataan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kriittisen infrastruktuurin käsitteillä. Näiden viittauskohteiden kautta digitaalisesta ympäristöstä lähtöisin olevat uhat kytketään fyysiseen maailmaan. Viime vuosien aikana tälle turvallistamiselle on noussut vastareaktio ja vastakkainen prosessi, jolla vastustetaan kyberavaruuden turvallistamista kansallisen turvallisuuden kautta. Se kytkeytyy sen sijaan yksilön perusoikeuksiin ja yksityisyydensuojaan, joiden nähdään olevan uhattuna juuri valtion turvallisuuteen tähtäävien valvontatoimien takia. Turvallisuuden keskeinen viittauskohde on tässä näkemyksessä valtion sijaan yksilö. Kyberavaruuden ja turvallisuuden yhteys muuttaa turvallisuuspoliittisia valtasuhteita. Teknologian kehitys kasvattaa turvallisuuden ja teknologian asiantuntijoiden valtaa määritellä turvallisuuden käsitettä ja sen piiriin luettavia ilmiöitä. Valvontateknologian kehitys helpottaa tiedonkeruuta, mikä puolestaan mahdollistaa uudet hallinnan muodot. Turvallisuusasiantuntijoiden mahdollisuus tiedon suodattamiseen ja jakamiseen kasvattaa heidän valtaansa. Samalla myös teknologialla itsellään on performatiivinen rooli sekä uhkien lähteenä että niiden estäjänä. Kyberavaruuden turvallistaminen myös tuottaa demokratian rajoitteita. Kyse ei ole vain valvonnan ja yksityisyyden välisestä rajanvedosta, vaan laajemmin esimerkiksi perusoikeuksien sekä oikeusvaltion keskeisten periaatteiden muuttumisesta, mikäli valvontaa tullaan jatkossa toteuttamaan verkossa ilman kytkentää rikosepäilyyn.
  • Anttila, Erkko (2002)
    Tutkielma käsittelee Helsingin ympäristöön (nykyiselle pääkaupunkiseudulle) 1900-luvun alkupuolella syntyneissä työläisesikaupungeissa esiintynyttä paikallisyhteisöllisyyttä sekä tämän yhteisöllisyyden häviämistä vuosisadan toisella puoliskolla. Esikaupunkien arkielämään kohdistuvan tarkastelun kautta tutkielmassa pyritään ymmärtämään muutosta, jossa työläisesikaupungit muuttuivat maalaiskylämäisistä paikallisyhteisöistä nykyaikaisiksi omakoti- ja kerrostalolähiöiksi, joille on ominaista elämäntavan privatisoituneisuus ja paikallisyhteisöllisyyden vähäisyys. Tarkastelun kohteena olevia esikaupunkeja ovat 1900-luvun alussa pääradan varrelle Helsingin maalaiskuntaan syntyneet esikaupungit (kuten Malmi, Tapanila ja Pakinkylä) sekä eräät 1930-luvun lopulla ja 1940-50 -luvuilla Helsingin ympäristöön syntyneet esikaupungit. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten työväestön yhteisöllisen elämäntavan muuttuminen privatisoituneeksi suurkaupunkielämäntavaksi tapahtui paikallisella tasolla esikaupunkiympäristössä ja miten tämä muutos liittyi toisen maailmansodan jälkeisen yhteiskunnallisen muutoksen, työväestön vaurastumisen sekä modernien palvelujärjestelmien ja teknologian kehityksen muodostamaan historialliseen kontekstiin. Tätä ongelmaa ratkotaan tutkimalla sitä, millaista työväestön arkielämä oli 1900-luvun alkupuolen työläisesikaupungeissa, mikä teki siitä yhteisöllistä ja mikä yhteisöllisyyden hävitti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Tutkielman näkökulma on sekä sosiologinen, historiallinen että mikrohistoriallinen. Kuvaa työläisesikaupunkien yhteisöllisen elämäntavan kehittymisestä on rakennettu käyttäen esikaupunkeja arkielämän tasolla kuvaavia julkaistuja lähteitä sekä näitä täydentävää yhteiskunnallista kehitystä koskevaa tutkimusta ja kirjallisuutta. Työläisesikaupungeissa 1900-luvun alkupuolella esiintynyt paikallisyhteisöllisyys oli yhteydessä siihen, että esikaupungit olivat suhteellisen omillaan toimeen tulleita kokonaisuuksia, joissa asukkaat tuottivat paikallisesti monia elämänsä perusedellytyksistä. Lisäksi köyhyys ja turvautuminen paikalliseen vaihtoon sitoivat asukkaita asuinalueen suppeaan elinpiiriin. 1950-luvulta lähtien työväestön vaurastuminen ja sen näköalojen avartuminen hävittivät asukkaiden kiinnostuksen suppeita paikallisia ympyröitä kohtaan, nykyaikaisten palvelujärjestelmien poistaessa tarpeen paikalliselle kanssakäymiselle ja yhteistyölle. Työläisesikaupungeista tuli lähiöitä, joissa modernin hyvinvointivaltion/kulutusyhteiskunnan täysivaltaisen kansalaisuuden omaava työväestö elää privatisoitunutta suurkaupunkielämää modernin teknologian ja palvelujärjestelmien varassa. Tutkielmassa käytettyihin lähteisiin kuuluu Helsingin seudun esikaupunkien menneisyyttä paikallisen arkielämän tasolla kuvaavia lähteitä (esikaupunkien historiikkeja, tutkimuksia, artikkeleina julkaistuja asukkaiden muistelmia ja haastatteluita), Helsingin seudun esikaupunkeja kaupunkikehityksen näkökulmasta käsitteleviä lähteitä (esim. Harvia 1936 ja Litzen & Vuori 1997) sekä yleisempää 1900-luvun yhteiskunnallista kehitystä käsitteleviä lähteitä (esim. Hankonen 1994 ja Parikka 1987). Teoreettisempaa kirjallisuutta edustavat Bendix (1977) sekä Elias (1974).
  • Kareinen, Mikko (2009)
    Mielenterveydellisiin sairauksiin liitetyn stigman katsotaan yleisesti heikentävän mielenterveydellisiä sairauksia sairastavien elämänlaatua ja olevan vakavimpia esteitä kuntoutumiselle. Suomalaisissa mielenterveydellisiin sairauksiin liittyvissä tutkimuksissa stigma tiedostetaan, mutta sitä ei käsitellä kovin syvällisesti. Tätä taustaa vasten tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella skitsofreniaa sairastavien kokemaa stigmaa kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodosti tutkimuskeskustelu stigmasta ja selviytymiskeinoista, jotka ovat liitoksissa stigmaan. Tutkimuskohteen muodosti neljä Klubitalon asiakasta, jotka sairastivat skitsofreniaa. He olivat kaikki yli 30-vuotiaita ja heillä oli kokemuksia stigmasta. Aineisto kerättiin pitkien puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden kautta. Haastattelut suoritettiin joko Klubitalon tai yliopiston tiloissa. Tutkimus oli lähtökohdiltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysiä. Kokemukset jaettiin analyysissä stigman muodostumisen, sen vaikutuksiin ja stigman negatiivisten seurausten vähentämiseen. Stigma aiheutti haastateltaville surun, häpeän ja ärtymyksen tunteita. Leima loi epävarmuutta muita ihmisiä kohtaan ja ajoi haastateltavia yksinäisyyteen. Yksinäisyyden muodostumiseen vaikuttivat ennakkoluulot ja syrjintä, joita kohdattiin hoidon, ympäristön, työn ja yhteiskunnan kautta. Tutkimus vahvistaa aikaisempien kansainvälisten tutkimusten tuloksia siitä, että stigma rakentuu monien eri lähteiden kautta ja heikentää skitsofreniaa sairastavien elämänlaatua. Aineistossani leimaa ei kuitenkaan passiivisesti hyväksytty, vaan sen negatiivisia vaikutuksia pyrittiin aktiivisesti poistamaan käyttämällä ongelmiin ja tunteisiin keskittyviä selviytymiskeinoja. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet stigman osalta olivat: Crocker, J., Major, B. & Steele, C. (1998). Social stigma; Jones, E., Farina, A., Hastorf, A., Markus, H., Miller, D. & Scott, R. (1984). Social stigma. The psychology of marked relationship; Goffman, E. (1973). Stigma. Notes on the management of spoiled identity. Selviytymiskeinojen osalta: Miller, C. & Major, B. (2000). Coping with stigma and prejudice. Fenomenologisen lähestymistavan osalta: Perttula, J. (2005). Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Tulkitsevan fenomenologien analyysin osalta: Smith, J. & Osborn, M. (2004). Interpretative phenomenological analysis.
  • Rutkiewicz, Magdalena (Helsingin yliopisto, 2012)
    Goals. From the end of 19th century to the beginning of 20th century it was demanded that a teacher had to be a model citizen, who with his or her own example would mould the youth according to the ideals of the sophisticated. The public authorities defined the attributes of model citizenship as piety, diligence, probity and fidelity. However micro-historical studies have shown that local level definition for a model citizenship was somewhat different from the definition of public level. The purpose of this study is to open up the concept even more with the help of the case of Hulda Salmi, former teacher and an MP. The goal is to solve what it was like for a teacher convicted of mutiny to return back to her former job. The research questions are 1. What did the local community think of Hulda Salmi? Did the Whites accept a former Red? And did the Reds think of her as a traitor? 2. If she did suffer from the opposition, what was the effect on her? What happened to her career as a politician? Methods. As accordingly to the micro-historical method the material was collected from archives by searching clues , this meaning everything that had some connection with the case, after which they were read carefully and critically. The material used in this study consists of letters and records of the boards of those schools where Salmi had worked, school inspectors inspection reports, letter and petition diaries, State Criminal Justice documents, Salmi s private correspondence and also newspapers which had published news of the sensation revolving around her. Results and conclusions. After being released from prison, Salmi got a job from Koivisto, where her background was unknown, so no problems with the local community did emerge. But when she applied to work to Nastola, where she was well-known, she faced a strong resistance, for the Whites could not accept a teacher who had lost her fidelity. Still the opposition could not annul the teacher election, for there was no legitimate reason to do so. Even though the children and their parents took Salmi in without much resistance, it seems that the Reds also had some complaints about Salmi, for her career as a politician ended, although Salmi did try to run few times for the parliamentary elections. Salmi s case shows, that even though it was possible for a convicted teacher to come back to work, it was hard or even impossible to continue practicing politics, for teachers were being monitored by the Board of Directors of Schools. That is why the teachers with left wing ideals were afraid to be as active as before. This on the other hand made it harder for them to win the elections. Salmi s case also confirms the discoveries formerly made by Rantala, that the local level was stricter about the model citizenship of teachers than the public level: Salmi got to keep her job, although the local Whites where against it. Also it varied by region which attribute of the model citizenship was emphasized. For example Salmi didn t face the same kind of opposition everywhere she went even when her background was known. The local level was also ready to use or even make up flaws in the teacher s other attributes of model citizenship in order to get rid of an unwanted person. Also Salmi was being accused in Nastola of not having enough probity in her.
  • Korpela, Jenni (Helsingin yliopisto, 2009)
    Workshops can be seen as a one kind of occupational model in the field of the social employing. The objective of social employing is to support the employment of those persons who are in a weak labour market position and to maintain their ability to function. The objectives of the workshops, which are offering work experience and learning of life management, maintain the same goal as social employment. Workshop services in Finland are relatively little scientifically studied in spite of their fairly long history. The workshop as a concept is still quite sparsely defined and also an unknown occupational model to the large part of people. The starting point for this study was to clarify what the workshops are like, what the services are like and how learning can be seen from the point of view of the workshop services. The objective of this study was to analyse how the apprentices experience the workshop services as well as learning in the workshops and thus describe how the workshops are shaped at the youth workshops. According to earlier studies the apprentices have experienced the workshops as useful periods in their lives and also they believe that other people in society appreciate the experience that apprentices have been received from the workshops. This study can be described as a qualitative study. Its methodological foundation is in phenomenology and especially in existential phenomenology. The research material consisted of seven individual interviews and two group interviews. In the group interviews five apprentices were those who had also participated in the individual interviews and one apprentice who did not participate. The interviewees' ages were between 17-22 years. The interviews were carried out as semi-structured interviews. The method which was utilised in the analysis of the research material is developed by Juha Perttula (2000). This analyse method is based on existential phenomenology. The apprentices considered that significant experiences in the workshop services were the entry to the workshop, the form of activity of the workshop, workshop community, the achieving of life management and work experience, the understanding of the significance of the education and the planning of the future. Regarding to learning the attitude, on-the-job learning, the importance of the mentors, the new information and new skills achieved were significant experiences at the workshop for the apprentices. The apprentices' experiences reflect well the achievement of the objectives which are set for the workshop services. Results of this study are also compatible to the results of earlier studies of apprentices' positive experience of the workshop services. The results can be utilised in developing the workshop services to offer more versatile experiences than before and to improve learning conditions on the workshops. The arranging of the on-the-job learning and the significance of the actions of mentors should also be noticed.
  • Lietzén, Leleéna (2004)
    Tutkimuskohteenani ovat sokeiden ja heikkonäköisten kaupunkitilan ja sen sosiaalisten käytäntöjen haltuunottaminen. Miten fyysinen kaupunkitila ja epäpersoonalliset sosiaaliset kontaktit edistävät tai estävät näkövammaisen vapaata osallistumista? Tarkasteltavana ovat sosiospatiaalisten käytäntöjen virallisten ja epävirallisten normistojen vaikutus näkövammaisten osallistumiseen. Esitutkimuksena tein etnografista havainnointia kävelykierroksilla Helsingin ydinkeskustassa. Varsinainen tutkimusaineisto koostuu 11 teemahaastattelusta. Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Erving Goffmanin (1963; 1972) mukaan epäpersoonallisten sosiaalisten kontaktien vuorovaikutusta ohjaa sosiaalinen normisto, etiketti, joka yhtäältä takaa yhteistyöhaluisen liikkumisen. Toisaalta kohteliaisuuskäytännöt ovat riittejä, joilla osoitetaan toimijoiden yhdenvertaisuus. Tarkasteltavana on, määrittyvätkö näkövammaiset sosiaalisissa kontakteissa tasavertaisiksi eli osallisiksi vai holhottaviksi tai poissuljettaviksi. Sosiaalisena pääomana luottamus ja luottavaisuus pohjautuvat vuorovaikutustilanteiden solidaarisuuteen (Seligamin 2000). Sosiaalinen tuki, kuten vertaistuki, vahvistaa sosiaalisen identiteetin ja luottamuksen rakentumista. Näkövammaisten kokemuksia itsenäisyydestään ja mahdollisuuksistaan tarkastellaan Anthony Giddensin (1991) emansipatorisen politiikan ja elämänpolitiikan avulla. Poissulkemisesta ja marginaalista vapautuminen kertoo emansipatorisesta riippumattomuudesta. Riippumattomuuden strategia oli kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kaupunkitilojen käyttöön osallistumisen päämääränä. Haastateltavista osa tavoitteli riippumattomuutta taktiikkoinaan palvelut, kuten oppaat ja taksit, mutta suurin osa pyrki liikkumisen itsenäisyyteen opettelemalla reitit ja kysymällä satunnaisilta vastaantulijoilta neuvoja. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia ovat näkövammaisten positiivinen asennoituminen kaupunkiympäristöön ja sen sosiaalisiin kontakteihin. Kaupunkiympäristössä on tarpeeksi moniaistisestikin havaittavia piirteitä, kuten kadunkulmia ja porttikongeja, jotta näkövammaiset pystyivät tekemään käyttämistään tiloista opettelemalla tuttuja vaikutusympäristöjä. Fyysistä tilaa tärkeämpänä erottui kaupunkilainen asennoituminen erilaisuuteen. Näkövammaiset esittivät, että kaupungeissa heihin ei suhtauduttu avoimina henkilöinä, poikkeavina, kun taas maaseudulla tunnepitoinen tarkkailun kokemukset olivat vallitsevia. Erilaisuuden vapaus näyttää edelleen olevan urbaaniin liittyvä ilmiö (vrt. Simmel 1967). Julkisissa kaupunkitiloissa epäpersoonallisissa sosiaalisissa kontakteissa näkövammaisia kohdeltiin yhdenvertaisina eli yleisten kohteliaisuusnormistojen mukaisesti. Näkövammaisten rohkea sosiospatiaalinen osallistuminen liittyy yhtäältä vammaisten ihmisten emansipoitumiseen, sekä toisaalta nykyisin vallitsevaan erialaisuuden suvaitsemiseen ja pluralistisiin arvoihin. Nykyisin vähemmistöjen, kuten näkövammaisten, osallistumisoikeudet otetaan aikaisempaa kattavammin huomioon mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 132/1999). Esimerkiksi kaupunkitilojen esteettömyydellä ja palveluilla voidaan lisätä näkövammaisten mahdollisuuksia osallistua julkiseen ja siten vaikuttaa näkövammaisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.
  • Nurmi, Soini (2009)
    This research examines perceived organizational justice and the main features of the psychological contracts of the professional personnel of Helsinki Anti-Aircraft Regiment. The Regiment used to be an independent unit of the Finnish Army located in Tuusula municipality, some 30 km from Helsinki. It was closed as a part of a major structural change of the Finnish Defence Forces (FDF) on Jan 1, 2007. The operations of the Regiment moved to Armoured Brigade in Parola. At the moment of the close down, there were 310 paid officers working for the Regiment. Altogether 181 of them were military personnel and 129 civilian workers. The main task of the Regiment was to take care of the air defence of the capital and its surroundings. The researcher himself worked as an outplacement coordinator to the Regiment. The purpose of this study was twofold. Its main empirical task was to describe the perceived organizational justice of the personnel of The Helsinki Anti-Aircraft Regiment related to the downsizing procedure. Greenberg s 4-dimensional model of organizational fairness was used: distributive, procedural, interpersonal and informational justice. Furthermore the consequences of perceived organizational justice were explored. Second object of the research was to examine some key features of the psychological contract of the personnel. The psychological contract was viewed by focusing on its relative and transactional features. In addition, an ideological component of the psychological contract was examined. The main purpose of this study was a licentiate dissertation. The second goal of the study was to provide some practical applications in organization development. The study was carried out as a qualitative case-study. The research covered the period from March 2005 to end of the year 2007. The empirical data was collected by using two open questionnaires. The first one was delivered right after the closedown date and the second questionnaire some six months later. The first questionnaire covered all positions and organizational levels of the Regiment. The second questionnaire was a smaller control and follow up study. It was conducted in Parola. The analysis was conducted by using the content analysis method. It was discovered that about 90% of the staff had at least some experiences of injustice. Distributive justice was perceived unfair mainly because of lower salaries and increased way to work after the downsizing. According to procedural justice, the biggest source of perceived injustice was the justification for decision making. Interactive justice was perceived rather fair. Informational justice was perceived as twofold: the information given by the headquarters of the FDF was perceived as unfair but informative justice of the Regiment was perceived as fair. The senior staff had more relational psychological contracts than the younger personal did and only one transactional contract was found. Academic officers had more ideological components of the psychological contract than other personnel.
  • Rausmaa, Heikki (2013)
    My doctoral thesis will investigate political relations between Finland and Estonia between the spring of 1988 and August 1991 when Estonia became independent. I will focus on Finland s policy towards Estonia, which manifested itself in white papers concerning Estonia s independence process and in governmental co-operation. I will also pay attention to the attitude of the Finnish parliament and those of Finnish political parties with Estonia. I will also explore Estonia s political aims with regard to Finland and the degree to which they were realized. The research is based on archival sources, interviews, materials of the leading organs of the political parties, and research literature. I have applied the classical scientific methods used in historical research: comparing sources, paying attention to the special characteristics of the data, and tapping my general knowledge about the context. From the summer of 1988 until early February 1990, aiming to benefit from Gorbachev s reform policy, Estonia tried to increase its national autonomy within the Soviet Union. From then on, Estonia s only goal was to bring the Soviet occupation to an end and restore the country s independence, which led to constant conflict with Moscow. Estonia sought support and help from Finland in building its new state and tried to put the question of Estonian independence onto the international agenda. Finland s foreign policy sought to support Gorbachev and maintain close relations with Moscow. On the other hand, supporting Estonia was considered to be a moral duty and public opinion put pressure on the Finnish government to help Estonia. Starting from the spring of 1989, the Finnish government supported Estonia by giving educational, professional, and material help. This aid was not well publicized, in an attempt to prevent it from receiving undue political significance. President Koivisto constantly warned Estonia not to proceed too quickly as this, it was felt, might damage Gorbachev s position both within the CPSU and the USSR. However, at the same time, Finland was providing considerable help to Estonia in the process of building up its own state. Most of Finland s political parties acted in the same way as the government of Finland: they didn t give any public support for Estonian independence but supported it in the form of practical co-operation. The only exceptions were the Greens and the Left Alliance who made their support for Estonia evident in public statements. The help provided by Finnish political parties was important especially in terms of passing on the international contacts. Finland was consciously conducting its foreign policy on two different levels: simultaneously supporting both Gorbachev and Estonia even though these two actors were pursuing diametrically opposed goals. This contradiction in Finland s policy was concealed and did not damage relations between Finland and the Soviet Union because Finland limited its support to Estonia and presented it as non-political cultural co-operation. The assistance given by Finland was of considerable help to Estonia in building up its own state institutions and gaining its independence. Therefore the common perception that Finland didn t support Estonia s independence doesn t correspond with political reality. On a practical level, Finland provided more help to Estonia than any other country.
  • Rintanen, Kristiina (Helsingfors universitet, 2013)
    The aim of this study was to describe where dog owners are looking for information from when pet becomes ill or shows symptoms and what factors affect clinic of choice. In addition to explaining how the pet's medical care is realized, as well as how consumers see veterinarian status and professionalism. The main data consists interviews of 17 dog owners, as well as interviews of the three veterinarian. Secondary data was collected by observing the work, facilities and atmosphere of three veterinary clinic, as well as social media by reading a dog-themed discussion forums. The research data analysis has been used thematic analysis. The main subjects are the pet health-related information search, a veterinary check, the owner's commitment to pet care and veterinary medicine expert status. Dog owners tell about their pets' health and care for them to be important. When pet shows symptoms or illness, dog owners are looking for information and guidelines on social media, acquaintances, breeders and veterinarians.Veterinary clinic is usually chosen for their location and the recommendations of the (WOM) basis. Good service offering and veterinary expertise get a dog owner to remain a user of services. Dog owners and veterinarians have different point of views when it comes to commitment to drug therapy. Dog owners say they are committed to the pet medication, but veterinarians feel that the owners tend to forget or do not get fed drugs to pets successfully. Dog owners are seen to rely veterinarians even more than the people of the treating physician, as a pet treated as a small child, who can not speak. In this case, the layman is a reliable professional. Vets feel pride in themselves and their own profession. Vets feel that they are in professional expert position.
  • Vepsäläinen, Satu (2004)
    Tarkastelen tässä pro gradu-tutkielmassa yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia yksilö- ja ryhmätasolla. Tutkimuskohteenani on erään ylikansallisen yrityksen kahden alihankkijaryhmän jäsenet. Olen kerännyt aineiston tätä tutkielmaa varten antropologisen kenttätyömenetelmän avulla. Työskentelin tutkimieni alihankkijayritysten asiakkaan, Azron- nimisen yrityksen palveluksessa kesällä 2002 kolme ja puoli kuukautta samalla keräten aineistoani. Aineisto koostuu haastatteluista, kenttämuistiinpanoista ja kyselyvastauksista. Tässä tutkielmassa tarkoitukseni on aluksi hahmottaa sitä, millä tavoin talouden globalisaatio vaikuttaa tutkimuskohteinani oleviin yrityksiin. Tarkastelenkin hieman sitä, minkälaisessa toiminta-ympäristössä yritykset tänä päivänä toimivat ja minkälaisia asioita niiden tulee ottaa huomioon selvitäkseen uusista haasteista, joita talouden globalisaatio niille asettaa. Tuon esille erilaisia toimintastrategioita, joita yritykset ovat ottaneet käyttöönsä ja joita käytetään myös tutkimuskohteenani olevassa yrityksessä. Tuon siis esille niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden elämään. Koska tutkimuskohteeni tapauksessa yritys on joutunut vastaamaan globaalin kilpailun asettamiin haasteisiin esimerkiksi ulkoistamalla osan toimintojaan, katson, että tämä työn rakenteellisen puolen tarkastelu on tässä tutkielmassa järkevää. Tuon esille aluksi hieman sitä, minkälaisia muutoksia tutkimuskohteenani olevassa työyhteisössä on esiintynyt ja lähden tämän jälkeen tarkastelemaan sitä, miten varsinainen tutkimuskohteeni: alihankkijayritysten työntekijät suhtautuivat näihin muutoksiin. Keskeisiä tässä tutkielmassa käyttämiäni käsitteitä ovat: rationaalisuus, metis ja valta. Tarkastelen tässä tutkielmassa aluksi sitä, miten alihankkijayritysten työntekijät muistelivat mennyttä aikaa ja vertasivat sitä nykyhetkeen, pitäen menneisyyttä parempana. Yhtenä rakenteellisena syynä tähän voidaan ajatella olevan tuotannon ulkoistaminen, jonka seurauksena tuotannon parissa työskentelevät työntekijät siirrettiin alihankkijayrityksien palvelukseen. Näin kävi siis myös informanteilleni. Informanttien puheista nousi esiin ajatus voimakkaasti jakautuneesta työ-yhteisöstä, jossa eri yritysten työntekijät eivät olleet tekemisissä keskenään samalla tavoin kun ennen ulkoistamista. Eri ryhmien ominaisuudet ja niiden väliset erot olivat yksi hyvin tärkeistä teemoista, joka nousi toistuvasti esiin informanttien puheissa. Tarkastelenkin tässä tutkielmassa tätä erojen tekemisen prosessia ja niitä tekijöitä, jotka sen taustalla vaikuttavat. Omassa tutkimuskohteessani ryhmien välisen eron tekemisen perimmäinen tarkoitus tuntui olevan lausunnon antaneen yksilön tai ryhmän toiminta- tai ajattelumallin rationaalisuuden osoittaminen. Toimijan oma asema, historia yms. kuitenkin vaikuttavat siihen, minkälaista toimintaa hän pitää rationaalisena. Informanttieni toiminta oli mielestäni enemmän arvo-kuin välinerationaalista. Toiminnan lopputuloksella oli toki merkityksensä, mutta varsin tärkeää tuntui olevan se, miten tähän lopputulokseen päädyttiin. Suunnittelijoiden ja yritysjohdon ajattelutavan nähtiin taas usein olevan välinerationaalista luonteeltaan ja työntekijät kritisoivat tätä tuloskeskeistä ajattelutapaa pitäen sitä irrationaalisena. Aineiston perusteella näyttäisikin siltä, että työntekijöiden mielestä heidän käsityksensä rationaalisesta toiminnasta poikkesi voimakkaasti yritysjohdon ja suunnittelijoiden näkemyksistä. Työntekijät painottivat myös voimakkaasti kokemuksen kautta karttuneen tieto-taidon merkitystä ja pitivät tämän tiedon pohjalta toteutettua toimintaa rationaalisena. Käytän tästä tieto-taidosta tässä tutkielmassa nimitystä metis. Scottin mukaan metis on käytännön kokemusten kautta karttunutta tieto-taitoa, joka on usein tiedostamatonta ja näin ollen sen rationaalisuutta on vaikea todentaa. Metiksen vastakohtana hän pitää techneä, yleistettävissä ja mitattavissa olevaa tietoa, joka on koko ajan syrjäyttämässä metistä. Mielestäni metis näyttäytyi tärkeänä eron tekemisen, vallan ja vastarinnan välineenä tutkimuskohteeni kontekstissa. Eron tekemisen prosessissa työntekijät viittasivat usein metikseen ja luokittelivat ryhmiä sen mukaan, kenellä tätä tietoa oli hallussaan ja kenellä ei. Metis oli myös tärkeä vastarinnan väline: sitä käytettiin oikeuttamaan oma ajattelu- ja toimintatapa. Metis on mahdollista nähdä myös tärkeänä vallankäytön välineenä. Näen sen resurssina, joka työntekijöillä oli käytössään ja jonka avulla he pystyivät vaikuttamaan muihin toimijoihin. Metiksen avulla työntekijöillä oli myös mahdollisuus luoda toisenlaista, hegemonisesta poikkeavaa kuvaa todellisuudesta, jonka voi ajatella vahvistavan heidän omanarvontuntoaan. Tämän tutkielman voidaan siis ajatella kertovan yhteiskunnallisesta muutosprosessista ja yksilöiden asemasta tässä prosessissa. Kuvaan tässä tutkielmassa sitä, miten yksilöt reagoivat siihen, että talouden formaali rationaalinen ajattelu työntyy entistä enemmän heidän elämismaailmaansa. Tästä on seurauksena erilaisia konflikteja ja vastarintaa, kuten tässä tutkielmassa tulee esille. Työntekijöiden puhe onkin mahdollista nähdä kritiikkinä sekä mikro- että makrotason ilmiöitä kohtaan: samalla, kun he kritisoivat työyhteisön sisäisiä arvoja ja odotuksia, heidän voi nähdä vastustavan myös koko sitä laajempaa, globaalia tendenssiä, joka on entistä enemmän osa jokaisen länsimaisen ihmisen elämää. Tämän kehityksen aiheuttajaa ja välinettä voidaan sanoa joko Weberin tavoin formaaliksi rationaalisuudeksi, Scottin tavoin techneksi tai Habermasin mukaan systeemiksi.