Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11449-11468 of 24298
  • Murto, Jukka-Pekka (2008)
    Tutkimuksessa selvitetään masennukseen perustuvien työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden alueellisia eroja Suomessa. Tarkastelutasona on maakunta. Työssä on keskitytty erityisesti vuoden 2005 tietoihin ja selvitetty, miten kyseiset eläkkeet jakautuvat alueellisesti – millä alueilla masennuksen aiheuttamien eläkkeiden alkavuus on suurinta ja millä pienintä. Yhteiskunnallisten taustatekijöiden merkitys ja alueellisten erityispiirteiden yhteys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat tässä tutkimuksessa tärkeässä asemassa. Alkavuuden lisäksi tarkastellaan myös masennusdiagnoosien osuutta työkyvyttömyyseläkkeistä sekä kuvataan masennuksen takia eläkkeelle siirtyneiden profiilia logististen regressioanalyysien avulla. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuvataan työkyvyttömyyseläkkeitä sekä näiden merkitystä ja asemaa sosiaalipolitiikan kentässä. Tämän jälkeen eritellään mielenterveyshäiriöihin ja erityisesti masennukseen perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden viimeaikaista kehitystä. Toinen osa keskittyy empiiriseen tarkasteluun, jossa aineistona ovat vuosina 1995, 2000 ja 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden rekisteritiedot. Aineistona on käytetty työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä koskevia Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja em. vuosilta. Aineistossa ovat mukana kaikki kyseisinä vuosina työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet henkilöt. Eläketietoja on täydennetty eläkkeelle siirtyneiden koulutustiedoilla, jotka on hankittu Tilastokeskuksesta. Lisäksi tutkimukseen on käyty läpi aluekohtaisia tilastotietoja kuvaamaan alueellisia piirteitä. Alueita kuvaavat tiedot on kerätty STAKESin sotka-tietokannasta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus on ollut ko. tutkimusjaksolla suurinta huono-osaisilla alueilla. Suurinta alkavuus oli Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Pienintä masennukseen perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on tutkimuksen mukaan Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Naisilla masennuksen takia eläkkeelle siirtyminen on yleisempää kuin miehillä. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse sitä suurempi riski on jäädä masennuksen vuoksi eläkkeelle. Masennuksen takia eläkkeelle siirtyneet ovat useimmin hyväosaisia suhteessa muihin työkyvyttömyyseläkeläisiin. He ovat korkeasti koulutettuja ja heidän kuukausieläkkeensä on melko hyvä.
  • Tontti, Jukka (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Tontti, Jukka (2000)
    Tämän väitöskirjatyön tavoitteena on tutkia masennuksen selityksiä, ja erityisesti masentuneiden omia syyselityksiä (kausaaliattribuutioita) oireistaan. Toisena tutkimuksen tavoitteena on tarkastella "masennukseksi" kutsutun ilmiön sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on attribuutioteoria. Attribuutioteorioiden näkökulmasta kiinnostuksen kohteena ovat "miksi?" -kysymykset, ja niihin annetut vastaukset. Teoreettisesti kausaaliattribuutiot yhdistetään sosiaalisten representaatioiden viitekehykseen. Sosiaalisilla representaatioilla tarkoitetaan yhteiskunnallisissa prosesseissa jatkuvasti muuttuvia yhteisiä, sosiaalisesti annettuja merkityksiä erilaisille sosiaalisille ilmiöille. Tutkimuksen aineistona olivat psykoterapeuttista apua hakevat ihmiset. Kahdenkymmenen Psykoterapiaprojektin tutkimushaastatteluihin osallistuneen masentuneen henkilön videohaastattelut on litteroitu ja analysoitu. Aluksi osa aineistosta luokiteltiin aineistolähtöisesti, ja sen jälkeen luokkien kattavuutta arvioitiin sisällönanalyyttisesti. Lisäksi aineistona käytettiin Helsingin Sanomien lehtiartikkeleita (1998 - 2000), joissa masennusta käsiteltiin oireena tai mielenterveysongelmana. Myös useita romaaneja ja muistelmateoksia käytettiin kuvamaan tutkimuskohteen, eli masennuksen syyselitysten ja masennuksen sosiaalisten representaatioiden hahmoa. Tutkimusprosessi eteni kehämäisesti, vuoropuheluna aineistojen luokittelun ja analyysin sekä tutkimuskirjallisuuden välillä. Kahdenkymmenen masentuneen ihmisen syyselitykset (kaikkiaan 1002 kausaaliattribuutiota) keskittyvät selkeästi läheisiin ihmissuhteisiin (21%), jotka koetaan joko liian kiinteinä, tai tyydyttäviä ihmissuhteita ei ole lainkaan. Liika ajattelu, tai ajattelun puutteellisuus (14%), liian repivänä tai liian suojelevana koettu lapsuus (13%), tunne-elämän levottomuus tai turtuneisuus (11%), kuten myös työhön liittyvä stressi tai työn puute (11%) sekä hankalana tai sulkeutuneena koettu luonne (8%) ovat keskeisiä selittämisen luokkia. Miehillä korostuvat luonteeseen ja naisilla läheisiin ihmissuhteisiin liittyvät selitykset. Masennus voidaan nähdä myös hyväksyttävänä elämäntapana tai vapaaehtoisena sivullisuutena, elämän ja maailman ulkopuolelle asettumisena (13%). Ruumiiseen ja sairauteen (3%), yhteiskuntaan (3%), sukuun (1%), luontoon (1%) tai kulttuuriin (1%) liittyvät selitykset eivät ole keskeisiä selittämisen tapoja, eivät ainakaan psykoterapeuttista apua hakeville ihmisille, jotka elävät individualistisessa yhteiskunnassa. Kaikkiin edellä mainittuihin luokkiin löytyy selityksiä myös kirjallisuudesta ja sanomalehtiartikkeleista. Masennus näyttäytyy ilmiönä, joka hakee selityksiä ja elää niistä, ei niinkään suruna ilman syytä, kuten usein on ajateltu. Syyselitysten moninaisuus kuvastaa masennusta elämän kokonaisuuden hahmotus- ja uudelleenrakentamisprosessina tietyssä yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa tilanteessa. Kukin selitysluokka pitää sisällään selittämisen selkeän kaksijakoisuuden. Lopuksi päädytään aineistolähtöiseen paineen ja puutteen -käsitepariin (esim. tunteiden paine ja/tai puute). Masennuksen dynamiikaksi muodostuu paineen ja puutteen kiertokulku yksilön suhteessa sosiaaliseen: sisäisestä ulkoiseen ja päinvastoin. Läheiset ihmissuhteet, ajattelu, lapsuus, elämäntarkoitus, tunteet, työ ja luonne ovat toistuvan ja yhtäaikaisen pohdinnan kohteena.
  • Tontti, Jukka (2000)
    The aim of this dissertation is to study the explanations of depression, particularly causal attributions, which depressed people give to their own symptoms. The other purpose of the study is to explore the social and cultural meanings of the phenomenon called "depression". The theoretical frame of reference of this study is attribution theory. From the point of view of attribution theories the main interest is in "why"-questions, and the answers given to them. The causal attributions are integrated theoretically with the frame of reference of social representations. Social representations are continuously changing, commonly shared and socially constructed meanings to the different kind of social phenomena. The subjects of the study were people who were seeking psychotherapeutic help. Twenty videotaped research interviews of the Helsinki psychotherapy study were transcripted and analysed, first categorizing part of the data, and then by content analysis, evaluating the validity of the categories. The other material for the study consisted of the articles about depression, as a symptom or as a mental health problem, published in Helsingin Sanomat (1998 - 2000). Many novels and memoirs were also used to illustrate the lay explanations, or the social representations, of depression. The study proceeded circularly, as a dialogue between the different data classification and analysis as well as research literature. The causal attributions of the 20 depressed people (altogether 1002 causal arguments) concentrate clearly on intimate relationships (21%), which are either too solid, or there are no good relationships at all. Thinking too much, or thinking not enough (14%), too harsh or too protective childhood experiences (13%), and emotional restlessness or numbness (11%), are the other important categories of explanation, as well as either stress at work or being without work (11%), and destructive or uncommunicative character (8%). Males prefer explanations in terms of character and females in terms of causes related to intimate relationships. Depression can also be seen as acceptable way of living, lifestyle, or deliberate way to be an outsider, observer of life (13%). The causal explanations referring to body or disease (3%), society (3%), family history (1%), nature (1%) or culture (1%) are not important ways to explain depression, at least not for people seeking psychotherapeutic help and living in the individualistic society. All above-mentioned categories of causal explanations can also be found in literature and newspaper articles. Depression turns out to be a phenomenon which seeks and lives on explanations, rather than just a sorrow without reason, as often thought. The diversity of causal attributions reflects the shaping and reorganization of the whole life situation in particular cultural and social context. Each main category of explanation includes a clear duality of explanation. The end result of this study could be expressed using the pair of concepts, "pressure" and "lack"(e.g. pressure and/or lack of emotions). The dynamic of the depression becomes the circulation or dialectics of the pressure and lack, the individual relating to the social, from the inside to the outside, and vice versa. Intimate relationships, thinking, childhood experiences, the meaning of the life, emotions, work and character are repeatedly and continuously considered as problematic issues by depressed people.
  • Huumonen, Soile (2009)
    Tarkastelen tutkimuksessani masennusta kokijanäkökulmasta. Tutkimukseni paikantuu masennusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pääteemanani ovat masennukseen sairastuneiden itsensä antamat tulkinnat ja merkityksenannot masennuksesta. Lähestyn masennusta kertomusten avulla. Tutkimukseni keskeisin kysymys on, millaisia kertomuksia (narratiiveja) masentuneet kertovat? Tarkennan tätä tutkimuskysymystä pohtimalla, millaisena masentuneen sosiaalinen maailma näyttäytyy kertomuksissa? Tutkin paitsi kokemuksia ja teemoja myös sitä, miten kertomukset rakentuvat. Vastaan asettamiini tutkimuskysymyksiin tarkastelemalla 17 masennuskertomusta, jotka on julkaistu vuonna 2003 "Sairauteni nimi on masennus" -kirjassa. Arkiset terveys- ja sairauskäsitykset kietoutuvat toisiinsa. Mielenterveyden maallikkonäkemyksiä tutkimalla saadaan tietoa yhteiskunnassa vallitsevista arvostuksista ja normeista sekä niiden muutoksista. Tarkastelen masennusta sosiaalisena ilmiönä. Tulkintaani ohjaavat sosiaalinen konstruktionismi, kerronnallisuus ja sairauden kokemuksen tutkimus. Sairauden kokemuksen liitän paitsi sairastuneiden itsensä antamiin masennusselityksiin, myös kriittiseen näkökulmaan masennuksesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkin masennuskertomusten rakennetta ja sisältöä kerronnallisen tutkimusotteen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Rakenteeltaan useimmat aineistoni masennuskertomukset noudattivat Labovin ja Waletskyn mallin mukaista kertomuksen rakennetta tiivistelmineen, orientaatioineen ja arvioinnin sisältävine lopetuksineen. Yhteenvetona voidaan todeta, että masennuskertomuksissa haluttiin ensinnäkin reflektoida omaa itseä yksilötasolla: kertomuksella haluttiin pohtia sairastumisen syitä, vaikutuksia, omia tulevaisuudenodotuksia ja toiveita terveydentilasta. Toiseksi kertomuksissa esiintyi yleisemmällä tasolla kritiikkiä mielenterveyspotilaiden kohtelusta ja terveyden ja sairauden määrittämisestä yhteiskunnassa. Kolmanneksi masennuskertomuksissa haluttiin tarjota lukijalle vertaistukea. Toipumiskuvauksissa saatettiin korostaa selviytymistä ja oppimiskokemuksia. Kertomusten ydinepisodeissa kuvailtiin usein ongelmallisia, käänteentekeviä elämänkokemuksia, kuten omia sairastumiskokemuksia, vanhemman kuolemaa, perheväkivallan uhriksi joutumista, omaisten sairastumista tai kirjoittajan avioeroa. Masennuskertomuksissa korostuivat erilaiset selitykset omasta sairastumisesta. Tutkimustulokseni ovat yhteneväisiä aiempien maallikoiden sairausselityksiä tutkineiden tutkimusten kanssa: masennuksen arkiselitykset liittyivät menneisyyteen tai perimään, luonteeseen, aivojen toiminnan häiriintymiseen ja elämänolosuhteisiin. Masennuskertomuksiin liittyviä teemoja olivat häpeän ja kyvyttömyyden tunteet, syyllisyys, omien valintojen ja aloitteellisuuden korostaminen, oman elämän arvioiminen suorituksena ja itsetutkiskelu. Tärkeimpiä havaintojani oli, että masentuneen odotetaan kontrolloivan sairauttaan ja siksi masennuskertomuksissa esiintyi kritiikkiä omia valintoja kohtaan. Esimerkiksi omaa elämäntapaa tarkasteltiin kriittisesti. Tärkeimmät lähteet: Ehrenberg, Alain (2007) Itseksi tulemiseen uupuminen. Yhteiskunnallis-historiallinen näkökulma masennukseen. Tiede & edistys 32 (2), 89 102, Frank, Arthur W. (1997, alkup. 1995) The Wounded Storyteller. Body, Illness and Ethics, Kangas, Ilka (1999) Maallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 36 (4), 345 355, Rose, Nikolas (1999, alkup. 1989) Governing the Soul. The Shaping of The Private Self, Tontti, Jukka (2000) Masennuksen arkea. Selityksiä surusta ilman syytä.
  • Alanko, Anna (2002)
    Tutkimuksessa tarkastellaan yleisönosastokirjeissä kerrottua masennusta tarinallisesta näkökulmasta. Lähtökohtana on eri asiantuntijakonteksteissa (esim. psykologia ja psykiatria) käytettävien masennuskäsitysten hajanaisuus. Tähän keskusteluun osallistutaan nk. kokijanäkökulman avulla. Kokijanäkökulma on terveyssosiologiassa käytetty suuntaus, jota käytettäessä selvitetään sitä, miten terveyden ja sairauden kokijat kokijat itse ymmärtävät tilanteensa. Kokijanäkökulmaa käytettäessä terveyden ja sairauden kokijat oletetaan jo lähtökohtaisesti aktiivisiksi toimijoiksi. Masennuksen yhteydessä toimijuus on kuitenkin kiinnostavaa myös siksi, että masennuksen on usein katsottu liittyvän toimijuuden puuttumiseen. Tähän problematiikkaan tartutaan tarinalinjan ja subjektiposition käsitteiden avulla. Tutkimuskysymykset ovat: 1) minkä tekijöiden kerrotaan aineistossa vaikuttavan masennuksen syntyyn ja siitä selviämiseen? 2)Millaisia narratiiveja masennuksesta kerrotaan? 3) Millaisia toimijoita näissä narratiiveissa rakentuu? Tutkimuksen tuloksena on jaottelu viiteen eri tarinatyyppiin, jotka voidaan asettaa jatkumoon sen mukaan, kerrotaanko masennuksen parantuneen. Tarinatyypit ovat 1) parantumistarina 2) parantumisen tiellä olemisen tarina 3)tarina, jossa masennus tulee ja menee 4) kaipaustarina ja 5) noidankehätarina. Tarinoissa rakentuu kahdenlaisia toimijoita: masennuksen armoilla olevia ja masennuksesta parantuneita. Masennuksen armoilla olevia esiintyy kaikkien tarinatyyppien kirjeissä, kun taas masennuksesta parantuneita vain tarinatyyppien 4 ja 5 kirjeissä. Tutkimustuloksista tehdyt johtopäätökset ovat, että näkemys masennuksesta toimijuuden puutteena kattaa vain toisen aineiston kirjeissä rakentuneen toimijatyypin. Masennuksen armoilla olemisen vaiheessa kirjeissä kerrottiin vain niukasti toiminnan mahdollisuuksia. Masennuksesta parantuneet sitä vastoin olivat erittäin aktiivisia toimijoita. He parantuivat masennuksesta käyttäen asiantuntijoista riippumattomia parantumiskeinoja, suhtautuivat ammattiapuun kriittisesti, orientoituivat auttamaan muita masennusta kärsiviä ja määrittelivät asiantuntijoista poiketen määrittelivät masennuksen pikemminkin oppimiskokemukseksi kuin sairaudeksi. Masennuksen kokijoiden suhde masennukseen oli ambivalentti, sillä masennus kuvattiin vastenmieliseksi, mutta sen seuraukset positiivisiksi. Masennuksen käsitteen käyttöön ei aina liittynyt passiivista pessimismiä, vaan käsitteeseen sisältyi optimistinen oletus. Sanaa käyttämällä rakentuu käsitys, jonka mukaan koettu pahoinvointi on yleinen ongelma, joka voi myös parantua.
  • Saarioja, Saska (2012)
    Siviilisäädyn yhteys terveyteen on selkeimmin osoitettuja sosiaalisen aseman ja terveydentilan välisiä yhteyksiä. Usein tämä tarkoittaa avioliitossa elävien parempaa terveyttä suhteessa naimattomiin, leskiin ja eronneisiin. Keskeisimpien selitysmallien mukaan terveyserojen katsotaan johtuvan joko terveyden mukaisesta valikoitumisesta tai sosiaalisesta kausaatiosta. Terveyden mukainen valikoituminen jaetaan usein suoraan ja epäsuoraan valikoitumiseen ja siinä ajatellaan, että erot terveydessä tai terveyteen vaikuttavissa tekijöissä johtavat erilaisiin todennäköisyyksiin päätyä avioliittoon tai siitä pois. Kausaatiomallissa ajatellaan sen sijaan, että terveyserot voivat johtua joko avioliitossa elämiseen sisältyvistä suotuisista terveysresursseista jotka vahvistavat liitossa elävien terveyttä tai liiton purkautumisen vaikutuksilla jotka ovat vaikuttaneet leskeksi jääneiden ja eronneiden terveyteen. Liiton purkautumisen vaikutukset ovat saaneet vahvaa tukea erityisesti kuolleisuustutkimuksessa, mutta tietämys mielenterveysvaikutuksista on puutteellista. Tämän työn tavoitteena on tutkia leskeksi jäämisen kausaalisia vaikutuksia mielenterveyteen. Aineistona käytetään rekisteripohjaista tilastoaineistoa, johon on yhdistetty sosiodemografisia tietoja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta sekä tietoja masennuslääkkeiden ostotapahtumista KELA:n lääkeostorekisteristä. Tilastokeskuksen aineistosta voidaan määritellä vuosien 1997-2007 välillä aineistossa oleville leskeksi jääneille henkilöille tarkat leskeytymispäivät. Sen jälkeen masennuslääkkeiden ostotapahtumia seurataan enimmillään 5 vuotta ennen ja 5 vuotta jälkeen leskeytymisen. Menetelmänä käytetään logistista regressiota ja keskeisenä tarkoituksena on tutkia miten masennuslääkkeiden käytön yleisyys leskeksi jäävillä muuttuu ajassa suhteessa leskeytymishetkeen. Aineiston analyysissä päädytään tulokseen, että lähtöhetkellä, toisin sanoen 5 vuotta ennen leskeytymistä masennuslääkkeiden esiintyvyys ei eroa leskeksi jäävien ja naimisissa pysyvien välillä. Masennuslääkkeet alkavat yleistyä leskeksi jäävillä noin 1,5 vuotta ennen leskeytymistä. Masennuslääkkeiden esiintyvyyden huippu saavutetaan leskeytymistä seuraavan vuoden aikana. 5 vuoden kuluttua leskeytymisestä masennuslääkkeiden esiintyvyys on palannut lähelle naimisissa pysyvien tasoa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa havaittiin, että leskeytymisen vaikutus masennuslääkkeiden esiintyvyyteen on nuoremmilla leskillä (40-59 v.) melko lyhytkestoinen verrattuna vanhempiin ryhmiin (60-74 ja yli 75 v.). Nuoremmilla masennuslääkkeiden esiintyvyys lähtee nopeampaan laskuun saavutettuaan puolison kuoleman jälkeisen huipun. Mahdollisena selityksenä tälle voidaan pitää sitä, että nuorilla painottuu enemmän puolison kuolemasta johtuneen kriisin kausaalinen vaikutus, kun taas vanhemmilla saattaa painottua pidempiaikainen resurssien vaikutus. Puolison kuolemansyyn mukaisessa tarkastelussa havaittiin, että puolison kuolemaa edeltävään sairastumiseen saattaa sisältyä mielenterveydellistä kuormitusta. Kaiken kaikkiaan työ vahvistaa kuvaa siitä, että puolison kuolemalla on kausaalisia vaikutuksia terveyteen, joskin valikoitumisella ja resurssieroilla lienee myös oma osuutensa.
  • Wulff-Johanson, Elisa (Helsingin yliopisto, 2011)
    Objectives: Inspiration for this study came from the public discourse and concern for boys poor school achievement, as well as from the author s own perceptions. There was an interest to know if this concern is justified and what are its underlying causes. Previous studies have shown that masculinity is one of the key aspects of boys' poor school achievement. The objective of this research is to study the construction of masculinity in primary school and how this construct of masculinity is manifested by school achievement. Based on previous studies, the pursuit of hegemonic masculinity does not fit with good school grades. If a boy succeeds in school, this success must be compensated for by means of different factors demonstrating hegemonic masculinity. Methods: The research material was obtained by using the etnographic method. The research settled itself feministic school-etnographic research field. The research subjects comprised pupils and teachers of a 5th grade comprehensive school class (10-11-year-olds) in the Uusimaa county. There were twenty-nine (29) pupils (18 boys and 11 girls) in this class and five (5) different teachers who taught the class. The research material was composed of field notes and researcher's diary based on researcher's observations, short group discussions with pupils and interviews of five boys. The field notes consisted of twenty-six (26) lessons and also observations of breaks and eating periods. In short group discussions the researcher discussed with all the pupils that were given a permission for interview. The material was analysed with thematic and analytic reading that led to the writing of an analysis. Results and conclusions: The most salient result of this study was that different masculinities are constructed in primary school. The majority of boys aimed at hegemonic masculinity and the school community strongly supported this. This was shown in speech and in behaviour. School success and mainstream masculinity could be compatible, but success also required compensatory aspects. In addition to these observations, the researcher was able to identify a group of boys which truly wanted to achieve well in school and did not care to strive for hegemonic masculinity. Thus, there should be more room and opportunities for different kinds of masculinity in the school environment. Teachers and the overall school environment should support the different ways of being a boy, and it seems there is a need for gender sensitive pedagogy.
  • Markkula, Jaana (2005)
    Tutkielman aiheena on helsinkiläispoikien varastamiseen ja väkivaltaan liittyvä merkityksenanto ja siinä tapahtuva maskuliinisuuksien rakentaminen. Aineisto koostuu neljällä helsinkiläisellä nuorisotalolla tehdystä yhdeksästä haastattelusta, joista pääosa on ryhmähaastatteluja. Tutkielman lähtökohta on yhteiskunnallinen keskustelu nuoruudenaikaisesta normienvastaisesta toiminnasta ja sen merkityksistä nuorille; onko normienvastainen toiminta osa nuoruutta vai ei ja ennen kaikkea, mikä on nuorten käsitys asiasta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kahtalainen ilmiö: toisaalta vähäisen rikollisuuden on havaittu olevan varsin yleistä nuorten keskuudessa, mutta toisaalta nuorten asenteet ovat koventuneet, eikä nuorten rikkomuksia olla enää yhtä valmiita ymmärtämään. Mitä tämä kahtalaisuus käytännössä tarkoittaa poikien maskuliinisuuksien rakentamisen kannalta? Maskuliinisuuskeskustelu on tutkielmani punainen lanka. Keskustelussa on viime vuosikymmeninä alettu korostaa maskuliinisuuksien moninaisuutta yhden staattisen maskuliinisuuden sijaan. Hyödyntämäni kriminologisen maskuliinisuustutkimuksen perusajatus on, että maskuliinisuutta voidaan rakentaa eri tavoin eri rikoslajeissa. Nuorisorikollisuus on ilmiönä luonteeltaan "poikamaista", vaikka muutamissa rikoslajeissa tyttöjen osuus on jo melkein saavuttanut ja ohittanutkin poikien tason. Tutkielman tarkoitus on lähestyä tätä rikoksenteon maskuliinisuutta ja lisätä ymmärrystä varastamisen ja väkivallan merkityksestä nimenomaan poikien maskuliinisuuksien rakentamisen kannalta. Tyttöjen normienvastaisen käyttäytymisen ja feminiinisyyden yhteyttä on jo aiemmin tutkittu, mutta poikien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty. Keskeinen merkitysten ja maskuliinisuuksien moninaisuuden selittäjä on poikien tekemä kategorisointi omaan ja muiden toimintaan. Pojat käyttävät tämän jaottelun apuna diskursiivisia strategioita, joiden pohjalta itselle pyritään rakentamaan positiivinen ja muille jollain tasolla negatiivinen maskuliininen asema. Varastamis- ja väkivaltapuheessa jäsentyy kuva moninaisista maskuliinisuuksista. Siinä syntyneitä maskuliinisuuksia on mahdollista tarkastella lainkuuliainen ja rikollinen sekä me ja muut -ulottuvuuksilla. Lopulta voidaan erotella neljä erilaista maskuliinisuutta: maskuliininen rikollinen ja maskuliininen lainkuuliainen toimija sekä ei-maskuliininen rikollinen ja ei-maskuliininen lainkuuliainen toimija. Aineistosta eriteltyjen merkitysten ja maskuliinisuuksien pohjalta lähestytään sitä, missä tilanteessa pojat ovat valmiita ymmärtämään varastamista ja väkivaltaa. Lähden kehittelemään neutralisaatioteoreettista lähestymistapaa ensinnäkin yhdistämällä ymmärrystapojen analyysiin pragmaattisen modaalisuuden eri ulottuvuudet, joiden pohjalta jaottelen maskuliinisen puolustamisen ja varastamisen pakon sekä teon vähättelyn ja vastuun välttämisen ymmärtämistavat. Ymmärtämättömyyden mahdollisuuden huomioiminen on toinen lisäys neutralisaatioteoreettiseen keskusteluun. Pojat eivät nimittäin ymmärrä osaa teoista laisinkaan.
  • Kerkola, Maija (2005)
    Tutkimus käsittelee sukupuolittamisen ja hyvän, terveen elämän diskursseja ja käytäntöjä ja niissä muodostuvia positioita. Tarkastelun kohteena on maskuliinisuuden problematisoituminen tietyssä kontekstissa tilanteessa, jossa miesten ajatellaan olevan kriisissä ja muodostavan kansanterveydellisen riskiryhmän. Empiirinen aineisto koostuu kaikista Suomessa vuosina 1996 - 2002 ilmestyneistä populaarilääketieteellisistä suomalaisten lääkärien kirjoittamista miesterveysoppaista. Oppaissa miehuus itsessään tai siihen liitetyt ominaisuudet nähdään terveydelle vaarallisina ja miestä ohjataan muutokseen: lääketieteellinen tieto-valta, sen populaari esittämistapa, konkreettiset elämänohjeet ja sukupuolitettu subjekti kohtaavat. Teoreettisesti työ kiinnittyy kolmeen keskusteluun: medikalisaatio-, hallinnallisuus- ja sukupuolikeskusteluihin. Medikalisaatiokeskustelun näkökulmasta katsottuna oppaat osallistuvat lääketieteen asiantuntijan ja maallikon välisen suhteen luomiseen ja lääketieteellisen tarkastelutavan levittäytymiseen yhä useammalle elämän alueelle. Hallinnallisuuskeskustelun näkökulmasta huomio kiinnittyy terveysvalistuksen muuttumiseen sairauteen kiinnitetystä huomiosta kohti terveyttä edistäviä tekijöitä, normalisoinnista kohti riskilaskelmointia, kansanvalsituksesta kohti yksilön vastuuttamista -yksilön oman terveyden hoitoa. Sukupuolikeskustelujen suhteen tutkielma kiinnittyy kriittiseen miestutkimukseen ja sukupuolittamisen genealogiseen tarkasteluun omassa ajassamme. Kaikkia näitä keskusteluja yhdistää tiedon, subjektin, itsehallinnan ja minuuden muokkaamisen teemat. Analyysiosio jakautuu kolmeen osaan. Diskurssianalyysin menetelmien avulla nostan miehen oman terveyden hoidon diskursiivisen muodostelman sisältä esiin essentiaalisen sukupuolieron, miehen elämän esteiden ja miehen terveen elämän diskurssit. Mieheys muodostetaan erona naiseuteen, miehen elämällä nähdään olevan suuria esteitä, jotka kuitenkaan eivät ole ylipääsemättömiä, vaan ratkaistavissa yksittäisen miehen hankkiessa tietoa terveydestä, noudattaessa oikeita elämäntapoja ja tarvittaessa hakeutumalla lääkärin vastaanotolle. Retorisin keinoin oppaissa rakennetaan miehen ja lääkärin välille luottamussuhdetta: lääkäri esiintyy lääketieteen asiantuntijana, mutta myös kokeneena, viisaana miehenä ja tasavertaisena toisena miehenä. Lääkärin ja miehen välille luodaan myös yhteisiä päämääriä sekä positiivisen suostuttelun että negatiivisten uhkakuvien avulla. Subjektipositiot kuvaavat oppaissa esiintyviä useita maskuliinisuuksia: maskuliinisuus ei ole yksi, itsestään selvä tai ristiriidaton entiteetti. Maskuliinisuus muodostetaan erontekona feminiiniseen ja toisiin maskuliinisuuksiin. Suomalainen mies on erilainen kuin eurooppalainen mies, mutta myös erilainen kuin suomalainen nainen. Oppaat erottavat tavallisen, ongelmiaan ratkovan miehen terveyden suhteen jo toivottomasta ongelmamiehestä. Perinteisen miehen malli ei enää ole mahdollinen, vaan oppaissa rakennetaan uutta, tavallista miestä. Uusi mies voi olla terveyden suhteen ihannemies tai puutteellinen, mutta itseensä tyytyväinen kyllin hyvä mies.
  • Wickström, Karl-Johan (2009)
    Män och maskuliniteter i tv-reklam undersöks ur ett socialkonstruktivistiskt perspektiv. Undersökningen klarlägger hurdana mansbilder som är de rådande i vårt samhälle. Utgångspunkten är att reklamen ger en indikation på hur män och kvinnor uppfattas i samhället. Hur manifesterar sig maskuliniteter i tv-reklam och på vilket sätt framställs män i tv-reklam i Finland och Sverige? Vilka likheter eller skiljaktigheter hittar man länderna emellan ifråga om mansbilder som förmedlas. Som metod har använts kvantitativ innehållsanalys på ett material (N=561) innehållande både finländsk och svensk tv-reklam som sänts under varierande veckodagar mellan klockan 18.00-23.00. Därtill har några utvalda reklamer ur materialet granskats noggrannare genom fallstudier. Till centrala källmaterial hör bl.a. Harri Sarpavaara (2004) Ruumiillisuus ja mainonta, Robert Connell (1995) Maskuliniteter, Leena-Maija Rossi (2003) Heterotehdas, Erving Goffman (1979) Gender Advertisement och Ulla Hakala (2006) Adams in Ads: A thirty year look at mediated masculinities in advertising in Finland and the US. Undersökningen visar att det finns några signifikanta skillnader mellan Finland och Sverige ifråga om män i tv-reklam. Utmärkande för mannen i finsk tv-reklam är att han är ensam. Han visas oftare både som den enda mannen i en tv-reklam och som den enda personen i en tv-reklam. Den svenska reklammannen ses oftare än sin finländske broder som en expert i professionell/yrkesmässig relation till andra människor i reklamen. Den finländske mannen återges oftare i reklam tillsammans med personer han har en nära relation till (familj, släkt och vänner). Produkter som män traditionellt marknadsfört är bl. a. hemelektronik och bilar/biltilllbehör men i det undersökta materialet återfinns både finländska och svenska män oftast i reklam för livsmedel. I en del av reklamen finns också med en kritik mot synen på män på män som de som styr i samhället; i annan reklam återfinns en barn- och familjeorienterad delaktig man. Mansbilderna i tv-reklam är mångsidiga men samtidigt en del vardagliga. Man finner dels en man som lever enligt jämställdhetsidealet, dels återfinns en man som representerar ett mer traditionellt könsrollstänkande. En man får man också skratta åt i reklam.
  • Niemelä, Ritva (1978)
  • Vahla, Riitta (1975)
  • Gustafsson, Jessica (2004)
    Lobbybranschen expanderar och professionaliseras i jämn takt. Lobbyverksamhet kan idkas på flera olika nivåer, både direkt och indirekt. Den här pro gradu-avhandlingen behandlar den indirekta lobbyingen i massmedier. Syftet är att undersöka hur lobbyister använder sig av massmedier då de vill påverka ett politiskt beslut. Undersökningen består förutom av en teoridel också av tre fallstudier som granskar hur organisationer lobbar för och emot en femte kärnreaktor, för att bevara Malms flygfält i Helsingfors samt lobbying kring aktuella studiefrågor. I undersökningen om kärnkraften ingår dels intervjuer med två lobbare, det vill säga en kärnkraftsanhängare- och en motståndare. Den förstnämnda representeras av direktör Ulla Sirkeinen från Industrin och arbetsgivarna och den andra av riksdagssekreterare Tarja Parviainen från Gröna förbundet. Förutom intervjuerna ingår också en innehållsanalys av två tidningar, Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet. Analysen har gjorts vid tidpunkter då det fattades viktiga beslut: en vecka i januari 2002 då regeringen godkände principbeslutet till förmån för en femte reaktor och en vecka i maj 2002 då riksdagen röstade för en femte reaktor. För att granska kampen om att bevara det nedläggningshotade flygfältet i Malm har jag intervjuat Tero Auranen som är vice ordförande för föreningen Malmin lentoaseman ystävät ry (Malms flygfälts vänner) som vill bevara flygfältet. Dessutom har jag undersökt ett antal pressmeddelanden som föreningen skickade till Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet och Finska Notisbyrån. Lobbyingen kring studiefrågor har jag analyserat ur Finlands studentkårers förbunds (FSF) perspektiv. Eftersom det ryms väldigt mycket inom begreppet studiefrågor har jag begränsat undersökningen till att innehålla lobbying för ett höjt studiestöd och emot en begränsning av studietiden. I analysen ingår en intervju med informatör Essi Salminen och en undersökning av förbundets pressmeddelanden i samma medier som ovan. Några centrala slutsatser i min pro gradu-avhandling är att organisationerna upplever medierna som viktiga då de vill ha ut sitt budskap till så många som möjligt. Däremot tycker organisationerna att medierna inte är viktiga i det direkta lobbandet, då de verkligen vill påverka ett politiskt beslut. Mer trovärdiga organisationer med större resurser verkar inte behöva ty sig till medierna i lika stor utsträckning som mindre välkända organisationer. Helsingin Sanomat och Finska Notisbyrån räknas till de viktigaste medierna då organisationer håller på med indirekt lobbying.
  • Sonck, Fredrik (2008)
    Avhandlingen diskuterar, med utgångspunkt i Nya Ålands sms-forum Messa Nyan, hur ny kommunikationsteknologi har möjliggjort nya former för publiken att interagera och samtala i media samt hur denna nya interaktion kan förstås ur ett demokratiskt perspektiv. Messa Nyan är ett forum dit Nya Ålands läsare kan skicka sms som sedan publiceras i relativt oredigerad form i den tryckta tidningen. Forumet har fått ett stort genomslag på Åland och påminner både om en traditionell insändarsida och om ett Internetbaserat diskussionsforum. Avhandlingens litteraturdel har två tyngdpunktsområden: Först ligger fokus på olika former för publik interaktion i media. Messa Nyan positioneras i förhållande till diskussionsforum på Internet, bloggar, sms-forum, insändare, telefonprogram och pratshower. Litteraturdelens andra tyngdpunktsområde berör de demokratiska möjligheterna hos interaktiv media – hur offentliga samtal kan göras tillgängliga för andra än samhällets eliter. Här har den deliberativa idétraditionen, där Habermas varit en förgrundsgestalt, fungerat som teoretisk klangbotten och avhandlingen diskuterar teorier och tidigare forskning om forum med deliberativa egenskaper. Arbetets empiriska del beskriver Messa Nyan såväl med en kvantitativ innehållsanalys som med en kvalitativ analys av åtta sms-diskussioner med avseende på samtalens narrativer och deltagarnas roller. Den kvantitativa analysen visar att Messa Nyan är ett anonymt forum som fyller många olika funktioner och uppvisar tematisk bredd. Den offentliga sfären, med temaområden som politik, näringsliv, media och kultur behandlas i 44,6 procent av sms:en, medan 39,2 procent av texterna berör den privata sfären och till exempel är inriktade på dejting. Språket i Messa Nyan är otypiskt för dagstidningen och bär drag av talspråk samt är ibland inspirerat av en elektronisk språkdiskurs. Den kvalitativa analysen är inriktad på olika samtal som förts i Messa Nyan och visar hur användarna positionerar sig i samtalen genom att anta ett stort antal olika roller eller funktioner. Metodologiskt har Greimas aktantmodell varit ett viktigt verktyg i denna analys. Också Goffmans idé om social interaktion i en främre och en bakre region har varit en metafor för samtalens kontext. Anonymiteten gör att användarna kan agera som om de befann sig i en bakre region trots att deras budskap får synlighet i en främre region.