Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11449-11468 of 25479
  • Kyntölä, Laura (2011)
    Tutkielmassa tarkastellaan toisen polven maahanmuuttajanuorten koulutusvalintoja peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa. Tarkoituksena on paikantaa niitä tekijöitä, jotka edesauttavat maahanmuuttajataustaisten nuorten hakeutumista lukiokoulutukseen Suomessa. Valintaprosesseja selvittämällä saadaan selville niitä tekijöitä, jotka tuottavat koulutuspoluilla jatkamista tai vaihtoehtoisesti koulupudokkuutta. Valintaprosesseja on tarkasteltu nuorten omista lähtökohdista tarkastellen niitä rakenteita ja vaikutteita, jotka lopulta tuottavat yksilöllisiä valintoja. Aineisto on kerätty suorittamalla kymmenen teemahaastattelua kahdessa Helsinkiläisessä lukiossa. Kerätty haastatteluaineisto on analysoitu teoriaohjaavasti sisällönanalyysin keinoin. Koulutusvalinnat ovat monimutkainen prosessi, johon ei ole löydettävissä yhtä selvittävää tekijää. Koulutusvalinnat ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa nuorten kotitaustaan. Vanhempien hyvä työllisyys ja kielitaito vahvistavat nuorten tukiverkkoa valintatilanteessa, mutta tärkeämmäksi nousee vielä vanhempien sosiaalisen pääoman ja koulutususkon vaikutus nuorten koulutusajatteluun. Vanhempien koulutususko puolestaan on usein sidoksissa vanhempien ennen maahanmuuttoa saavutettuun sosioekonomiseen tasoon. Nuorten kannustamisella koulutukseen vanhemmat näkevät lastensa pyrkivän parempaan elämään ja takaisin maahanmuuton myötä usein menetettyyn sosioekonomiseen asemaan. Myös motivaatio ja aikaisempi koulumenestys ohjaavat nuorten valintoja. Tiedon kulkeutuminen nuorille valintavaiheessa muodostaa mielenkiintoisen kysymyksen virallisen tiedon ja kuulopuheiden risteytyksen. Ystävien tiedot ohjaavat valintaa, mutta valmistelevat nuorta heikosti odotettavissa olevaan lukion arkeen. Koululta saatu virallinen tieto puolestaan jää usein liian pinnalliseksi ja sen hyöty koulutusvalinnoissa voi jäädä vähäiseksi. Koulun tieto saavuttaa lisäksi vain harvoin nuorten vanhemmat toivotulla tavalla. Vanhempien tuki jää näin myös usein vähäiseksi valintatilanteessa. Tiedotuksessa myös vanhempien sekä lasten kielitaidon taso muodostaa tärkeän kysymyksen. Lukio muodostui nuorille askeleeksi kohti itsenäisempää elämää ja koulutusvalintananne korostaa toisen polven nuorten hybridistä asemaa vanhempien kulttuurisen perinnön ja suomalaisen kulttuurin välillä. Siirtymä voi osoittautua monille henkisesti haastavaksi. Nuorten oma toimijuus vahvisti valintapäätöstä, mutta usein nuoret jäävät valintatilanteessa vaille auttavien aikuisten apua. Yhteiskunnalla on valintatilanteissa vastuuna varmistaa kaikille nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä koulutuspoluilla etnisestä taustasta huolimatta. Nuorten valintoja voidaan vahvistaa muun muassa yksilöllisemmällä oppilaanohjauksella, toimivalla kielikoulutuksella sekä huomioimalla palvelutarjonnassa toisen polven nuorten erityiset tarpeet.
  • Mänkärlä, Aino (Helsingin yliopisto, 2014)
    In this thesis the effect of dyslexia on studying and on the other personal life was researched on four students. In addition, the thesis examined how does student's requirements and university support match. Following research questions are posed: How dyslexia appears in university student and how does it affect studying? How does the university pays attention to reading and writing disabilities in teaching and does it satisfies students? How dyslexia has affected the student's life? Previous research shows that dyslexia makes studying more challenging and time consuming. The thesis was a qualitative case study which was based on personal experiences of subjects on dyslexia and the effect of dyslexia on studying and personal life. Research material was obtained by the personal subject interview. Four subjects were interviewed using the theme-centered interview method. Material was analyzed using the data driven content analysis method. Results show that dyslexia affects studying making it more challenging and time consuming. Subjects perceived that they were not getting enough support to studying and wished to get it more. In the university it was possible to get course-wise support for example by getting course materials beforehand or getting extra time for exams. The support required initiativity from student to tell lecturer about dyslexia. Subjects differed from each other on how much they believed to need support to studying. Subjects favored such a form of support as replacing an exam by a learning diary, receiving tuition materials beforehand and getting literature in finnish. Dyslexia affected the personal life such as getting employed in different ways. Subjects differed with each other about how limiting factor they perceived dylexia to be in their life. Dyslexia makes studying more difficult and slower but is not an obstacle to studying.
  • Ahola, Suvi (Helsingin yliopisto, 2013)
    The study stems from newspaper articles I wrote. Initially, I outlined the history, then I gathered information on the reading groups existing in Finland in 2009. What kind of people belong to them? What goes on in the meetings? My third goal was to study the reading. Do people read differently when they know their solitary reading will be followed by a discussion? Do they read different books from the ones they read just for leisure? How do they choose and discuss what they read? And finally: what is the purpose of reading groups? I advertised my study in the cultural pages of the newspaper, Helsingin Sanomat, where I work. Reading groups contacted me, and I sent out questionnaires to both the groups and their individual members. This took place in October 2009. By February 2010 I had the corpus of my study: 149 reading groups and a total of 657 members. The history of Finnish reading groups is long. The first one, The Reading Society of Ostrobothnia , dates back to the 1760s, when books were scarce. The history of reading groups also parallels the development of public libraries. Moreover, the rise of the Finnish language and cultural identity in the 19th century encouraged self-improvement. Reading groups were a medium for this throughout society, from the working class to university students, in towns and in the countryside. Although reading groups have existed in Finland since this time, they only became widely popular in the 21st century, mostly with well-educated middle class individuals and women (who account for over 90 % percent in this study). Women especially share the ideals of the culturally curious, ambitious and self-improving creative class . People read more seriously in groups than on their own. The most popular books in 2009 consisted of critically acclaimed, translated novels, rather than original Finnish-language ones. The books were read analytically, emphasizing the language and construction, but also in an opinionated way, making comparisons with the book and the reader s own life. Modern reading groups represent a new light-weight type of community, based on the idea of sharing a work of art. When the act of reading is followed by a discussion, it is intensified and becomes more significant. With their avid readers reading groups are an integral component of Finnish literary culture.
  • Parvio, Anna (Helsingin yliopisto, 2008)
    Työssä tarkasteltiin ilmakehän yleisen kiertoliikkeen mallin, ECHAM5:n, ja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen uudelleenanalyysijärjestelmän, ERA-40:n, lumen vesiarvon ja lumisten alueiden pinnan albedon mallintamista. Tarkoituksena oli selvittää näiden välisiä eroja sekä sitä, kuinka hyvin ECHAM5 kuvaa nykyilmaston lumioloja. Esimerkinomaisesti tarkasteltiin myös Rossby-keskuksen alueellisen ilmastomallin, RCA3:n, lumen mallintamistapaa. ECHAM5-simulaatioissa käytetty pakote oli havaintojen mukainen meriveden pintalämpötilan ja merijään jakauma. ECHAM5:n ja ERA-40:n aineistoja vertailtiin jaksolla 1986-1990 Pohjois-Euraasian alueella. ERA-40:n lumen vesiarvoja verrattiin lisäksi INTAS-SCCONE-hankkeen havaintoaineistoon. Saatujen tulosten mukaan ECHAM5:n lumen vesiarvo oli monilla alueilla ERA-40:n lumen vesiarvoa pienempi. Suurimmillaan erot olivat vesiarvon maksimialueilla Euraasian keskiosissa. ECHAM5:ssä myös eri vuosien välinen vaihtelu oli pienempää kuin ERA-40:ssä. Varsinkin tarkastelujakson viimeisinä vuosina, 1989 ja 1990, lumen vesiarvo sai Pohjois-Euroopan alueella ERA-40:n mukaan hyvin matalia arvoja, jotka selittyvät NAO-indeksin korkeilla arvoilla. NAO-ilmiön voimakkuus 1980-luvun lopulla ei kuitenkaan erotu ECHAM5:n lumen vesiarvossa. ERA-40:n lumianalyysissä on mukana lumensyvyyshavaintoja, mikä on suurin tuloksiin eroa aiheuttava tekijä. Lienee myös mahdollista, että ECHAM5-simulaatioissa käytetty pakote ei ole riittävän voimakas tuottamaan kaikilta osin realistista lumen vesiarvon jakaumaa. ERA-40:n ja INTAS-SCCONE-aineiston välillä ei ollut kovin suuria eroja. Lumisten alueiden pinnan albedon osana käytetty lumialbedo on ERA-40:ssä ennustettava muuttuja, ECHAM5:ssä se parametrisoidaan. Saatujen tulosten mukaan pinnan albedon arvot ovat ECHAM5:ssä laajalti suurempia kuin ERA-40:ssä. Erot aiheutuvat albedojen erilaisesta laskentatavasta sekä mallien erilaisista kasvillisuusjakaumista. ECHAM5 aliarvioi kasvillisuuden albedoa pienentävän vaikutuksen varsinkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueella. ERA-40:n pinnan albedo lieneekin realistisempi kuin ECHAM5:n.
  • Kivilaakso, Sirpa (Atena Kustannus Oy, 2008)
    The Bosom of the Enchanted Wood, The Fairy Tale Symbolism of Anni Swan 1896–1923. Children´s and young adult author Anni Swan (1875–1958) is a significant forerunner and developer of the Finnish literary fairy tale. Her work covers around thirty novels and collections of stories for young adults. The dissertation studies the poetics of literary fairy tales in the context of the French tradition of post-modern feminist research, which considers the early 20th century literary fairy tale a female-specific literary genre and a mode of female expression. The feminist readings with Julia Kristeva, Hélène Cixous and Luce Irigaray mean that the text of the fairy tale is read in a way which goes against traditional methods of reading. The dissertation examines early modern womanhood and its characteristic female-specific expressive language and mute non-linguistic expression, or the otherness of the psyche and language. The fairy tales are seen in the context of the "Golden Age" of Finnish art, as part of the symbolic style and literary dialogue of their time of publishing. Swan´s stories are set in the natural world, often in the forest or water. The forest of the stories is simultaneously a symbolic psychological landscape of the beautiful Finnish forest and the mythic-symbolic topos of the story. Swan´s understanding of nature is structured around the protection of forests and the equal treatment of animals, including a perspective of early ecocriticism. In Swan´s poetically sensual writing, the many dimensions of nature description and the visual world are repeated through the sense analogies and metaphors typical of symbolism. She develops a symbolist style of narrative that follows its own rules, characterised by the Finnish forest described through symbols and the metamorphous flower. In Swan´s work, nature is depicted as evocative of sensations, emotions and ideas; in florid language, as a polymorphous floral ornament, which becomes anthropomorphic. Her narrative features the flower metaphors of the Art Nouveau / Jugendstil, synaesthetic images and the pictorial language typical of symbolism. Swan´s characteristic expression is present in the metonomy of motherhood in The Miracle Flower or the flower castle in Enchanted Castle and femaleness and the flower island in Secret of the Waves. In Swan´s symbolism-rich narrative, the subjective experience of nature combines with the visual elements of language, including the scents and sounds of nature. As they are repeated, they construct synaesthetic images between the stories as well as metonymic flower chains, which form Swan´s rhetorical trope. The dissertation depicts also the developmental arch of a female artist. Its theme is an insight into the development of the modern female subject´s identity. The feminist reading journeys into history and the emancipatory girlhood and womanhood present in these fairy tales from the turn of the previous century. In Marjaana´s Crown of Pearls, Swan dissociates herself from the previous gender-dichotomous folk tale and the fairy tale tradition established by Zacharias Topelius. Through Marjaana, Swan interprets a new kind of femininity: the contradiction between a free, independent life, and the longing for traditional romantic love. The story mirrors the change in women´s social status which was underway at the time. The fairy tale symbolism of Anni Swan is characterised by sensual aesthetics, metaphors, metonymy and metamorphoses. Swan´s work reveals new forms and representations of girlhood, motherhood, female artistry and the family. She is the developer of the Finnish symbolist literary fairy tale and creator of the Finnish feminist fairy tale.
  • Raulio, Susanna (Helsingin yliopisto, 2011)
    Work has a central role in the lives of big share of adult Finns and meals they eat during the workday comprise an important factor in their nutrition, health, and well-being. On workdays, lunch is mainly eaten at worksite canteens or, especially among women, as a packed meal in the workplace s break room. No national-level data is available on the nutritional quality of the meals served by canteens, although the Finnish Institute of Occupational Health laid out the first nutrition recommendations for worksite canteens in 1971. The aim of this study was to examine the contribution of various socio-demographic, socioeconomic, and work-related factors to the lunch eating patterns of Finnish employees during the working day and how lunch eating patterns influence dietary intake. Four different population-based cross-sectional datasets were used in this thesis. Three of the datasets were collected by the National Institute for Health and Welfare (Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population survey from 1979 to 2001, n=24746, and 2005 to 2007, n=5585, the National Findiet 2002 Study, n=261), and one of them by the Finnish Institute of Occupational Health (Work and Health in Finland survey from 1997, 2000, and 2003, n=6369). The Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population survey and the Work and Health in Finland survey are nationally representative studies that are conducted repeatedly. Survey information was collected by self-administered questionnaires, dietary recalls, and telephone interviews. The frequency of worksite canteen use has been quite stable for over two decades in Finland. A small decreasing trend can be seen in all socioeconomic groups. During the whole period studied, those with more years of education ate at worksite canteens more often than the others. The size of the workplace was the most important work-related determinant associated with the use of a worksite canteen. At small workplaces, other work-related determinants, like occupation, physical strain at work, and job control, were also associated with canteen use, whereas at bigger workplaces the associations were almost nonexistent. The major social determinants of worksite canteen availability were the education and occupational status of employees and the only work-related determinant was the size of the workplace. A worksite canteen was more commonly available to employees at larger workplaces and to those with the higher education and the higher occupational status. Even when the canteen was equally available to all employees, its use was nevertheless determined by occupational class and the place of residence, especially among female employees. Those with higher occupational status and those living in the Helsinki capital area ate in canteens more frequently than the others. Employees who ate at a worksite canteen consumed more vegetables and vegetable and fish dishes at lunch than did those who ate packed lunches. Also, the daily consumption of vegetables and the proportion of the daily users of vegetables were higher among those male employees who ate at a canteen. In conclusion, life possibilities, i.e. the availability of a canteen, education, occupational status, and work-related factors, played an important role in the choice of where to eat lunch among Finnish employees. The most basic prerequisite for eating in a canteen was availability, but there were also a number of underlying social determinants. Occupational status and the place of residence were the major structural factors behind individuals choices in their lunch eating patterns. To ensure the nutrition, health, and well-being of employees, employers should provide them with the option to have good quality meals during working hours. The availability of worksite canteens should be especially supported in lower socioeconomic groups. In addition, employees should be encouraged to have lunch at a worksite canteen when one is available by removing structural barriers to its use.
  • Porra, Liisa (Helsingin yliopisto, 2006)
    A novel method for functional lung imaging was introduced by adapting the K-edge subtraction method (KES) to in vivo studies of small animals. In this method two synchrotron radiation energies, which bracket the K-edge of the contrast agent, are used for simultaneous recording of absorption-contrast images. Stable xenon gas is used as the contrast agent, and imaging is performed in projection or computed tomography (CT) mode. Subtraction of the two images yields the distribution of xenon, while removing practically all features due to other structures, and the xenon density can be calculated quantitatively. Because the images are recorded simultaneously, there are no movement artifacts in the subtraction image. Time resolution for a series of CT images is one image/s, which allows functional studies. Voxel size is 0.1mm3, which is an order better than in traditional lung imaging methods. KES imaging technique was used in studies of ventilation distribution and the effects of histamine-induced airway narrowing in healthy, mechanically ventilated, and anaesthetized rabbits. First, the effect of tidal volume on ventilation was studied, and the results show that an increase in tidal volume without an increase in minute ventilation results a proportional increase in regional ventilation. Second, spiral CT was used to quantify the airspace volumes in lungs in normal conditions and after histamine aerosol inhalation, and the results showed large patchy filling defects in peripheral lungs following histamine provocation. Third, the kinetics of proximal and distal airway response to histamine aerosol were examined, and the findings show that the distal airways react immediately to histamine and start to recover, while the reaction and the recovery in proximal airways is slower. Fourth, the fractal dimensions of lungs was studied, and it was found that the fractal dimension is higher at the apical part of the lungs compared to the basal part, indicating structural differences between apical and basal lung level. These results provide new insights to lung function and the effects of drug challenge studies. Nowadays the technique is available at synchrotron radiation facilities, but the compact synchrotron radiation sources are being developed, and in relatively near future the method may be used at hospitals.
  • Kurki, Lea Tuulikki (2004)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Kenian luo-heimon hautajaisia ja seremoniasta avautuvia subjektikäsityksiä sekä niiden muutosta yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Alkusanoissa esimerkkinäni on edesmenneen kenialaisen luo-asianajaja S.M. Otienon hautajaistapaus ja kiista ”modernin" luon oikeasta hautapaikasta. Myös omassa kenttäaineistossani tavoitteenani on ollut tutkia hautajaisten erilaisia subjekteja, vainajia, lähinnä Meyer Fortesin "sosiaalista persoonaa" koskevan teorian valossa. Meyer Fortesin tutkimat Ghanan tallensit näkivät subjektin osana yhteisöä: sosiaalista persoonaa rakennettiin koko elämän ajan, ihmisten arkisissa teoissa ja toiminnassa. Päämääränä oli sosiaalisen persoonan täydellistyminen: kuolemassa täydellistynyt, lapsia saanut ja yhteisön ihanteita toteuttanut subjekti hyväksyttiin osaksi yhteisön esi-isiä. Yleisemmin teoreettinen keskustelu liittyy afrikkalaisen antropologian ja etenkin siinä vaikuttaneen strukturalistis-funktionalistisen koulukunnan ongelmallisiin käsityksiin subjektista ja sosiaalisesta järjestelmästä. Työni perustuu antropologiseen osallistuvaan havainnointiin ja kenttätyöhön Kenian pääkaupungissa Nairobissa sekä luo-heimon kotiseudulla Luolandissä, Länsi-Keniassa, jossa heimon hautajaiset tavallisesti pidetään. Luolandiin hautaaminen on luoille yksi tärkeimmistä kulttuurisista normeista ja sillä halutaan etsiä yhteisyyttä heimon, suvun ja yksilön välille. Aineisto on koottu pääosin kesän 2002 aikana, mutta materiaalia on kerätty jo vuoden 2000 matkalla Keniaan. Kenttätyöaineisto koostuu nauhoitetuista ja teemoitelluista luojen haastatteluista, tapaustutkimuksista sekä lehdistömateriaalista. Luojen hautajaisistaan käymä väittely on myös osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kulttuurisista arvoista ja niiden säilyttämisestä. Pääargumenttini tässä pro gradu -työssä on, että subjektin omavaltainen toiminta ja korostunut toimijuus sosiaalisen ryhmänsä ulkopuolella aiheuttaa ainakin luoilla konflikteja hautajaistilanteessa, jotka yhteisö pyrkii itse hautajaistilanteessa selvittämään. Mielestäni Fortesin ”sosiaalinen persoona” vastaa lähinnä heimon perinteisten kulttuuristen kategorioiden mukaisia arvostuksia, jotka ovat sukupuolittuneita sekä ohjautuvat esimerkiksi subjektin statuksen sekä moraalin arvioinnin kautta. Kuitenkin luoilla kulttuuristen kategorioiden toiselle puolen jää myös erilaisia sosiaalisesta muutoksesta johtuvia välitiloja, joita sosiaalisen persoonan käsitteellä ei voida selventävästi ymmärtää. Näin ollen ainakin luojen kohdalla Meyer Fortesin teoria subjektista jää riittämättömäksi. Yritän tässä työssä tuoda myös luojen subjektiuden muita ulottuvuuksia näkyviin. Sivuan samassa myös muutamia muita afrikkalaiseen subjektikäsitykseen antropologiassa vaikuttaneita muuttuvan subjektin kannalta keskeisiä teorioita, esimerkiksi afrikkalaista filosofiaa, modernisaatioteoriaa ja toimintateoriaa sekä näiden käyttökelpoisuutta omassa aineistossani.
  • Kurki, Lea Tuulikki (2004)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Kenian luo-heimon hautajaisia ja seremoniasta avautuvia subjektikäsityksiä sekä niiden muutosta yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Alkusanoissa esimerkkinäni on edesmenneen kenialaisen luo-asianajaja S.M. Otienon hautajaistapaus ja kiista ”modernin" luon oikeasta hautapaikasta. Myös omassa kenttäaineistossani tavoitteenani on ollut tutkia hautajaisten erilaisia subjekteja, vainajia, lähinnä Meyer Fortesin "sosiaalista persoonaa" koskevan teorian valossa. Meyer Fortesin tutkimat Ghanan tallensit näkivät subjektin osana yhteisöä: sosiaalista persoonaa rakennettiin koko elämän ajan, ihmisten arkisissa teoissa ja toiminnassa. Päämääränä oli sosiaalisen persoonan täydellistyminen: kuolemassa täydellistynyt, lapsia saanut ja yhteisön ihanteita toteuttanut subjekti hyväksyttiin osaksi yhteisön esi-isiä. Yleisemmin teoreettinen keskustelu liittyy afrikkalaisen antropologian ja etenkin siinä vaikuttaneen strukturalistis-funktionalistisen koulukunnan ongelmallisiin käsityksiin subjektista ja sosiaalisesta järjestelmästä. Työni perustuu antropologiseen osallistuvaan havainnointiin ja kenttätyöhön Kenian pääkaupungissa Nairobissa sekä luo-heimon kotiseudulla Luolandissä, Länsi-Keniassa, jossa heimon hautajaiset tavallisesti pidetään. Luolandiin hautaaminen on luoille yksi tärkeimmistä kulttuurisista normeista ja sillä halutaan etsiä yhteisyyttä heimon, suvun ja yksilön välille. Aineisto on koottu pääosin kesän 2002 aikana, mutta materiaalia on kerätty jo vuoden 2000 matkalla Keniaan. Kenttätyöaineisto koostuu nauhoitetuista ja teemoitelluista luojen haastatteluista, tapaustutkimuksista sekä lehdistömateriaalista. Luojen hautajaisistaan käymä väittely on myös osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kulttuurisista arvoista ja niiden säilyttämisestä. Pääargumenttini tässä pro gradu -työssä on, että subjektin omavaltainen toiminta ja korostunut toimijuus sosiaalisen ryhmänsä ulkopuolella aiheuttaa ainakin luoilla konflikteja hautajaistilanteessa, jotka yhteisö pyrkii itse hautajaistilanteessa selvittämään. Mielestäni Fortesin ”sosiaalinen persoona” vastaa lähinnä heimon perinteisten kulttuuristen kategorioiden mukaisia arvostuksia, jotka ovat sukupuolittuneita sekä ohjautuvat esimerkiksi subjektin statuksen sekä moraalin arvioinnin kautta. Kuitenkin luoilla kulttuuristen kategorioiden toiselle puolen jää myös erilaisia sosiaalisesta muutoksesta johtuvia välitiloja, joita sosiaalisen persoonan käsitteellä ei voida selventävästi ymmärtää. Näin ollen ainakin luojen kohdalla Meyer Fortesin teoria subjektista jää riittämättömäksi. Yritän tässä työssä tuoda myös luojen subjektiuden muita ulottuvuuksia näkyviin. Sivuan samassa myös muutamia muita afrikkalaiseen subjektikäsitykseen antropologiassa vaikuttaneita muuttuvan subjektin kannalta keskeisiä teorioita, esimerkiksi afrikkalaista filosofiaa, modernisaatioteoriaa ja toimintateoriaa sekä näiden käyttökelpoisuutta omassa aineistossani.
  • Hirvenlahti, Laura (2010)
    Pro gradu -tutkielmani aiheena on Chávezin vallankumousretoriikka ja puheiden yleisöt. Hugo Chávezin retoriikka on osittain siivittänyt hänen suosiotaan Venezuelassa. Tutkielmassani analysoin, puhuuko Chávez myös laajemmille yleisöille. Chávez on saanut kansainvälistä huomiota räväkällä retoriikallaan ja Venezuelasta on tullut ikään kuin maailmanpolitiikan kentälle uhitteleva pikkuveli. Tutkin Chávezin retoriikkaa vallankumouksien ja vallankumousretoriikan näkökulmasta. Vallankumousteoriat selittävät vallankumouksien logiikkaa ja merkitystä sekä selittävät vallankumouksien ja maailmanpolitiikan yhteyttä. Vallankumousretoriikalla on taipumus viitata ja vedota myös maailmanlaajuiseen vallankumoukseen. Tutkielmassani analysoin Chávezin filosofisia yleisöjä ja sitä vaikuttaako puhepaikka Chávezin retoriikkaan. Tutkimuskysymyksessäni yleisö tarkoittaa puhujan konstruoimaa joukkoa, johon puhuja haluaa argumentillaan vaikuttaa. Tämä yleisö tulee erottaa puhetta paikan päällä kuuntelevasta yleisöstä. Pro gradu -tutkielmani aineistona on 11 Hugo Chávezin pitämää puhetta. Valitsin puheet niiden oletettujen läsnä olevien yleisöjen perusteella. Analyysiosiossa käsittelen puheita tämän jaottelun perustella eli ensin Venezuelassa pidettyjä puheita, alueellisia puheita ja lopuksi kansainvälisiä puheita. Puheista etsin esisopimuksia ja arvoja, joihin Chávez perustaa argumenttinsa. Menetelmänä pro gradu -tutkielmassani on Chaim Perelmanin retoriikan tutkimuksen metodi. Perelman korostaa yleisön merkitystä retoriikassa ja pitää olennaisena puhujan ja yleisön välistä suhdetta. Puhujan tulee suhteuttaa argumentointi yleisöönsä. Esisopimus on ikään kuin argumentin aloituspiste, yhteisymmärryksen alue yleisön ja puhujan välillä. Argumentointi perustuu siihen mikä on yleisön hyväksyttävissä. Tutkielmani tärkeimpinä teoksina pidän Perelmanin (1996) teosta Retoriikan valtakunta sekä Perelman & Olbrects-Tytecan (1971) teosta New Rhetoric: a treatise on argumentation. Vallankumouksien ja vallankumousretoriikan näkökulmasta keskeisin teos on Hallidayn (1999) Revolutions and World Politics. Tutkielmani tuloksena on, että Chávez puhuu periaatteessa koko ajan samalle yleisölle eli niille, jotka näkevät historian samalla tavalla ja uskovat, että sorron historia ja Bolívarin perintö oikeuttaa nykypäivän politiikkaa ja antaa sille suunnan. Chávez puhuu melko samalla tavalla kaikille konkreettisille yleisöille. Tämä tarkoittaa, ettei puhepaikalla ei ole suurta merkitystä Chávezin retoriikassa käyttämien esisopimusten kannalta. Chávez nojaa samoihin esisopimuksiin, joiden voi tulkita olevan vain melko kapean yleisön hyväksymiä. Tämä osaltaan tuo esiin sen, ettei Chávezin tavoitteena ole laajojen filosofisten yleisöjen tavoittaminen. Chávezin käyttämät tärkeimmät esisopimukset liittyivät historiaan ja sen tuomaan oikeutukseen sekä vallankumoukseen toivottavana asioidentilana.
  • Sipilä, Elina (Helsingin yliopisto, 2014)
    Purposes. This is an ethnographic case study about elementary school teacher as a listener of a child's voice and about children as ethnographers in the classroom. The current study aims to make visible factors that limit listening child's voice at school and especially in the interaction between the teacher and the student. It also describes children's views and thoughts about school. This study is a part of consortium research Children tell of their well-being who listens? (TelLis, a project number 1134911). Methods. The study was conducted at the school during four weeks at spring 2013. The data was gathered using children as ethnographers -method and consists of 57 classroom diaries written by fifth and sixth grade students and reflected by their four elementary school teachers. In addition, data includes children's drawings, teacher's interviews before the study, two teacher's group interviews and observation notes. In this study I describe teachers as listeners of students' voice during children as ethnographers -period. I ask, what kind of knowledge teachers find in children's classroom diaries. I also ask, how teachers make use of classroom diaries at their work. Analysis is based on qualitative content analysis. Findings and conclusion. Teachers found knowledge of students culture and knowledge of their action, thoughts and opinions in classroom diaries. In addition, teachers looked for knowledge to evaluate competencies and developmental needs of students' and the class. Teachers used classroom diaries primarily as a tool of evaluating and educating children, but also as a tool for listening children and educating themselves as professionals. According to content analysis, listening to child represented mostly listening based on evaluating and educating children and themselves. There was less listening based on developing the school and the least listening based on encountering a child. Because of teachers' strong aims of evaluating and educating, listening to child was limited. The current study shows, that despite of several factors limiting listening to child's voice in society, school community and class community, teacher with his/her aims, views and actions has an emergent role as a listener of a child's voice. Teachers should create especially those kinds of listening moments that are based on encountering a child naturally and humanely.
  • Pitkänen, Riitta (Helsingin yliopisto, 1999)
  • Patrikainen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2012)
    The purpose of this research was to describe and understand class teacher s pedagogical thinking and action in mathematics education. At first we investigated how teachers taught mathematics as well as their reasons for their pedagogical decisions. Based on these empirical findings, the second essential aim was to consider the quality of mathematics education relative to socio-constructivistic curriculum thinking and to model it with theoretical conceptions. The conceptualizing of mathematics education was based on the didactical relation included in the didactical triangle. The research is qualitative by nature and can be characterized as a qualitative collective multiple-case study. The participants, three class teachers, were followed up during one mathematical teaching-studying-learning process. The research material was gathered by two different methods: first the teachers pedagogical action was observed using video recordings, and then the pedagogical thinking connected to this action was depicted with the help of stimulated recall interview. The video data was analysed using a theory based set of concepts which described the mathematics teaching-studying-learning process. The purpose of the theory-bounded interview data analysis was to deepen the tentative understanding of mathematics education gained through the video analysis. The results describe the teachers pedagogical thinking and action in the context of mathematics education. All three teachers shared a constructivistic conception of mathematics teaching and learning, but each emphasized different viewpoints. These personal conceptions of teaching were defined as humanistic-constructive, cognitive-constructive and contextual-constructive. Finally, a model of mathematics education consisting of four factors was constructed. This model also included the didactical relation which was defined as the teacher s relation to the student, the content and the life-world. The research results and methodological inventions can be used in the context of school teaching, teacher education and research on teaching. Teachers and teacher students can utilize the results when reflecting on their own pedagogical thinking and action. In addition the research provides topical information concerning Finnish mathematics education as well as new perspectives for national and international research, development and curriculum work.
  • Salo, Johanna (Helsingin yliopisto, 2013)
    The aim of this research is to study what kind of conceptions class teachers have about elementary school´s festival traditions and especially Christian based festival traditions. This is a fairly topical issue at the moment. Over the last decades the Finnish society has come more plural and that has highlight the questions what festivals should school celebrate. In the centre of this discuss are Christian based festivals and festival tradition. The subject hasn´t been researched much. So this study strives to answer this need of research. I approach the subject from the perspective of the pedagogics and the cultural heritage education. My research problems are: 1. What kind of conceptions have class teacher about the elementary school´s festival traditions? 2. Which overtones is relation with these conceptions? 3. What kind of conceptions have class teachers about the reasons of school festivals? The nature of this study was quantitative and qualitative survey research. All together 245 class teachers of elementary schools from Satakunta (n=118) and Helsinki (n=127) took part in survey which was gathered in the fall of 2012. I chose these two areas because of their difference in population, culture and environment. By gathering large sample from two different areas I tried to conservative extrapolate these responses to all class teachers. The material was analysed by statistical analysis methods as means and factor analysis and by using qualitative research basic ideas: categorising and formulating types. According to the results of this study the teachers perceived Christian based festival tradition as part of the cultural education of the school. Teachers also thought that the school festivals were great opportunity to get to know Finnish culture tradition. The culture tradition of other cultures was also seen very important part of the school festival. Teachers´ experience was that pupil´s religious diversity didn´t make school festival tradition significantly problematic although it has impact to the staging of the school festivals. Teachers saw that most of the meanings of the festivals were engaged to the purpose of the festival and in to the celebration of the festival. Teachers from Satakunta felt school festivals a bit more important than teachers from Helsinki. However altogether teachers´ conceptions were positive against the school festival traditions. It seems that based on this study celebration of the school festival isn´t that problematic thing that public conversation sometimes implies. The school festival tradition definitely needs more research. One viewpoint for the future study could be which issues teachers estimate to include in the Finnish culture heritage, which transmitting is the one assignment of the school.
  • Taskinen, Niina (Helsingin yliopisto, 2013)
    Objectives. The development plan for education and research 2003 - 2008 (report of the Ministry of Education) highlights the development and promotion of special education and integration. In the end of the year 2007, there was Special education strategy published, a proposal for a long-term strategy for the development of special education in pre - and primary schools. Today there are a growing number of special education pupils studying in their neighbourhood schools and in regular teaching groups. Class teachers are so confronting new challenges in their classes. It is pointed out in the researches that teachers´ positive attitudes and professional skills are essential for successful mainstreaming / inclusion in schools. The object of this thesis is to examine primary school class teachers´ conceptions of working and teaching in the regular education which include special education pupils. This issue will be approached by these research problems: what kind of conceptions do teachers who work in basic education with special education pupils have, what kind of significance does teachers education has for these conceptions, what kind of significance does teachers work experience has for their working and is there a some kind of connection between teacher´s conceptions and the nature of special education pupil´s disability? Methods. In the spring 2009, the half structured questionnaire was send to all primary schools in Helsinki (N=86). One class teacher in each school was asked to fill in the questionnaire. Altogether 38 teachers answered this questionnaire. The data was analyzed using both quantitative and qualitative methods. Structured questions were processed by using the SPSS- statistics program and qualitative questions were analyzed by using content analysis. Results and conclusions. Class teachers were satisfied with their work and most of them felt that they master the teaching situations sufficiently. They reported that they get support and help most from the special needs assistants and special education teachers but they also felt that they need it more from them. Remedial instruction- lessons were also needed more. Those who had the class teacher qualification got a bit more support from special education teachers than those without qualification. Both, longer work experience and studies of special pedagogy correlated with the amount of help from the assistant. There was also positive connection between the work experience and the amount of remedial instruction. Teachers urge for updating education was clearly shown in this study. About half of these teachers wished more education related to special needs pupils / education. Teachers felt that the lack of time is the most challenging in their work. About half of the teachers felt that the regular studying environment supports special education pupils well or very well and felt mainstreaming valuable for all. They pointed out that the nature and the degree of disability is relevant. They felt that pupils with behavioral difficulties had most negative influence for the whole class, and felt themselves helpless and frustrated because of these pupils.
  • Korhonen, Janne (Helsingin yliopisto, 2009)
    Deskriptiivisessä vaativuusteoriassa tutkitaan laskennan vaativuuteen liittyviä kysymyksiä logiikan työkalujen avulla. Tällöin käsitellään tilannetta, jossa laskennan syötteenä toimivat äärelliset mallit. Tässä kehyksessä erinäisiä vaativuusluokkia voidaan karakterisoida etsimällä logiikoita, joilla on kyseistä vaativuusluokkaa vastaava ilmaisuvoima. Klassiset esimerkit tällaisista tuloksista ovat Faginin esittämä epädeterministisen polynomiaalisen ajan karakterisaatio logiikan Σ_1^1 avulla ja Immermanin, Livchakin ja Vardin esittämä deterministisen polynomiaalisen ajan karakterisaatio ensimmäisen kertaluvun inflatorisen kiintopistelogiikan avulla. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Gurevichin esittämää kysymystä polynomiaalisessa ajassa ratkeavien kielten luokan P vahvasta loogisesta karakterisaatiosta. Kyseinen kysymys on yksi äärellisen malliteorian haastavimpia ongelmia. Kysymyksen esittelyyn tarvittavan peruskoneiston läpikäynnin lisäksi tässä käsi- tellään myös sen yhteyksiä laskennan vaativuusteoriassa keskeiseen P-NP-ongelmaan. Gurevichin kysymyksestä voidaan esittää myös rajoitetumpia versioita, mikäli käsitellään tilannetta, jossa laskennan syötteenä voi olla vain kiinnitetyn malliluokan K malleja. Tällöin luokan P karakterisointi helpottuu, ainakin jos luokka K on riittävän suppea. Tässä opinnäytetyössä käydään läpi Grohen esittämä tulos siitä, että mikäli luokaksi K valitaan 3-yhtenäisten tasoverkkojen luokka, niin ensimmäisen kertaluvun inflatorinen kiintopistelogiikka karakterisoi polynomiaalisessa ajassa laskettavat kielet.