Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11469-11488 of 24494
  • Linjama, Hannes (2006)
    Tutkimuksen aiheena on kiista Malmin lentokentästä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu pitkälti suomalaisesta maankäytön konflikteja tutkivasta kirjallisuudesta. Tutkin tapaustutkimuksen keinoin mistä Malmin konfliktissa on kysymys. Kuvaan tapauksen historian ja nykyisen prosessin vaiheet, selvitän tapauksen osapuolet ja heidän intressinsä. Keskeistä kiistassa on Helsingin kaupungin tavoite muuttaa Malmin lentokenttä asuntoalueeksi. Tärkeimpänä perusteluina kaupungilla on tarve asuntuotantoon sopivasta tonttimaasta. Tutkin tapauksen kulkua konfliktiteoreettisesta näkökulmasta, joka käsittää intressinäkökulman sekä prosessinäkökulman sekä poliittisen ulottuvuuden. Tarkastelen Malmin lentokentästä käytyä julkista keskustelua ja siinä käytettyjä argumentteja. Kiistan osapuolet ovat pyrkineet käyttämään julkisuutta hyväkseen ja pyrkineet vaikuttamaan argumentoinnin keinoin yleiseen mielipiteeseen. Tätä konfliktin yhteydessä käytyä julkista argumentointia kutsutaan myös määrittelykamppailuksi. Malmin kiista on saanut runsaasti tilaa julkisuudessa. Merkillepantavaa on, että samoilla argumenteilla on voitu sekä puolustaa että vastustaa lentokenttää. Tutkimuksen tuloksia on muun muassa se, että Malmin lentokentän konflikti on vakava ja suuri maankäytön konflikti. Mukana on poikkeuksellisen suuri määrä toimijoita. Konfliktin prosessi on sisältänyt useita ennalta-arvaamattomia käännekohtia. Helsingin kaupunki on pyrkinyt saamaan Malmin lentokentän aluetta asuntotuotantoonsa kolmeen otteeseen. Nykyinen konflikti on monilla mittareilla pisimmälle edennyt, ja sisältää organisoituneemman vastarinnan Malmin lentokentän ystävät Ry:n muodossa.
  • Linjama, Hannes (Helsingin yliopisto, 2006)
    Tukimuksen aiheena on kiista Malmin lentokentästä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu pitkälti suomalaisesta maankäytön konflikteja koskevasta kirjallisuudesta. Tutkin tapaustutkimuksen keinoin mistä Malmin konfliktissa on kysymys. Kuvaan tapauksen historian ja nykyisen prosessin vaiheet, selvitän tapauksen osapuolet ja heidän intressinsä. Keskeistä kiistassa on Helsingin kaupungin tavoite muuttaa Malmin lentokenttä asuinalueeksi. Tärkeimpänä perusteluna kaupungilla on tarve asuntotuotantoon sopivasta tonttimaasta. Tarkastelen Malmin lentokentästä käytyä julkista keskustelua ja siinä käytettyjä argumentteja. Kiistan osapuolet ovat pyrkineet käyttämään julkisuutta hyväkseen ja pyrkineet vaikuttamaan argumentoinnin keinoin yleiseen mielipiteeseen. Tätä konfliktin yhteydessä käytyä julkista argumentointia kutsutaan myös määrittelykamppailuksi. Malmin kiista on saanut runsaasti tilaa julkisuudessa. Merkillepantavaa on, että samoilla argumenteilla on voitu sekä puolustaa että vastustaa lentokenttää. Tutkimuksen tuloksia on muun muassa se, että Malmin lentokentän konflikti on vakava ja suuri maankäytön konflikti. Mukana on poikkeuksellisen suuri määrä toimijoita. Konfliktin prosessi on sisältänyt useita ennalta-arvaamattomia käännekohtia. Helsingin kaupunki on pyrkinyt saamaan Malmin lentokentän aluetta asuntotuotantoonsa kolmeen otteeseen. Nykyinen konflikti on monilla mittareilla pisimmälle edennyt, ja sisältää organisoituneemman vastarinnan Malmin lentokentän ystävät Ry:n muodossa.
  • Kärkkäinen, Tuomas (2009)
    Tutkielma käsittelee sukupuolisuutta popmusiikissa ja sen genreistä erityisesti rockissa. Näkökulma on konstruktivistinen: sekä sukupuoliin että musiikkiin liitetyt ominaisuudet ymmärretään tutkielmassa kulttuurin määrittämiksi. Rockkulttuuri mielletään usein maskuliiniseksi, ja rockmuusikoista valtaosa on miespuolisia. Tutkielma osoittaa, että rockin tarjoamia rakennusaineita käyttäen on mahdollista rakentaa myös sukupuolisuutta, joka ei ole maskuliinisuutta, mutta ei välttämättä yksiselitteisesti feminiinisyyttäkään. Rockin maskuliinisuus on kulttuurisesti luotu konstruktio, jota voidaan purkaa esimerkiksi liittämällä feminiinisen merkkeinä pidettyjä ominaisuuksia rockiin. Sukupuolidikotomioiden epäluonnollisuuden lisäksi tutkielmassa kyseenalaistetaan myös muun muassa sellaiset kahtiajaot kuin pop/rock ja autenttisuus/epäaitous. Keskeisin lähde työn sukupuolikäsitykselle on queer-teoreetikko Judith Butlerin ajattelu sukupuolen läpikotaisin kulttuurisesta luonteesta. Tässä sukupuolen performatiivisuusteoriassa sukupuoli ymmärretään toistoteoissa jatkuvasti rakennettavaksi ja muovautuvaksi. Sukupuolen ominaisuuksina pidetyt identiteetin ulottuvuudet eivät välttämättä seuraa dualistista sukupuolikäsitystä: feminiininen ei ole vain naisten ominaisuutta eikä maskuliininen miesten. Sukupuoliperfomatiiveja ohjaavat kuitenkin sukupuolinormit, joista poikkeaminen ei ole helppoa. Sukupuolen performatiivisuusteorian tarjoaman näkökulman lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kulttuurintutkimuksessa esitettyjä huomioita popmusiikista. Tutkielman aineistona on suomalaisten PMMP- ja Risto-yhtyeiden musiikkivideoita ja videotallenteita näiden yhtyeiden esiintymisistä. Aineiston analyysissä keskitytään erityisesti muusikoiden visuaalisiin keinoihin rakentaa sukupuolta esimerkiksi eleillä, ilmeillä ja vaatetuksella. Päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena ovat sellaiset sukupuolen rakentamisen tavat, jotka osoittavat sukupuolen performatiivisen luonteen tai eivät seuraa sukupuolinormeja. Aineistoa verrataan myös esimerkinomaisesti kansainvälisten popmuusikoiden sukupuolten rakentamisen tapoihin. Tutkimusmenetelmänä on dekonstruktiivinen lähiluku, jolla pyritään kiinnittämään huomio luonnollisina pidettyihin dikotomioihin ja asioiden välisiin kytköksiin. Aineiston analyysi osoittaa, että PMMP ja Risto parodioivat perinteistä sukupuolikuvastoa esiintymisissään: naurunalaiseksi joutuvat erityisesti rockin aggressiivisuuden ja pullistelevan maskuliinisuuden konventiot. Myös sukupuolten rakentaminen ristiin on usein näkyvillä: Risto-yhtyeen laulaja Risto Ylihärsilä käyttää esiintymisissään feminiinisiksi koodattuja merkkejä. PMMP:n laulajat Paula Vesala ja Mira Luoti taas osoittavat, että maskuliinisina pidettyjä merkkejä käyttäen on mahdollista rakentaa myös feminiinisyyttä. Tällaiset sukupuoliteot muovaavat kulttuurisia käsityksiä paitsi sukupuolista, myös popmusiikista. Näistä norminvastaisuuksista huolimatta yhtyeiden sukupuoliperformatiivit eivät ole kovin radikaaleja. Tämä kumouksellisuuden ja maltillisuuden välinen tasapainoilu on tutkielman mukaan seurausta populaarimusiikin kulttuurisesta ominaisluonteesta. Popmusiikin kontekstissa pyritään usein yllättämään yleisö niin, että se kiinnostuu musiikista ja sitä esittävästä muusikosta. Tämä yllätyksellisyys ei kuitenkaan voi olla kovin rajua, ettei popmusiikki karkoita yleisöään liian vierailla sisällöillä. Tällainen lähestymistapa vaikuttaa kaikkialla popmusiikissa, myös sen sukupuolisuuksissa.
  • Vidgren, Virve (Helsingin yliopisto, 2010)
    Maltose and maltotriose are the two most abundant sugars in brewer s wort, and thus brewer s yeast s ability to utilize them efficiently is of major importance in the brewing process. The increasing tendency to utilize high and very-high-gravity worts containing increased concentrations of maltose and maltotriose renders the need for efficient transport of these sugars even more pronounced. Residual maltose and especially maltotriose are quite often present especially after high and very-high-gravity fermentations. Sugar uptake capacity has been shown to be the rate limiting factor for maltose and maltotriose utilization. The main aim of the present study was to find novel ways to improve maltose and maltotriose utilization during the main fermentation. Maltose and maltotriose uptake characteristics of several ale and lager strains were studied. Genotype determination of the genes needed for maltose and maltotriose utilization was performed. Maltose uptake inhibition studies were performed to reveal the dominant transporter types actually functioning in each of the strains. Temperature-dependence of maltose transport was studied for ale and for lager strains as well as for each of the single sugar transporter proteins Agt1p, Malx1p and Mtt1p. The AGT1 promoter regions of one ale and two lager strains were sequenced by chromosome walking and the promoter elements were searched for using computational methods. The results showed that ale and lager strains predominantly use different maltose and maltotriose transporter types for maltose and maltotriose uptake. Agt1 transporter was found to be the dominant maltose/maltotriose transporter in the ale strains whereas Malx1 and Mtt1- type transporters dominated in the lager strains. All lager strains studied were found to possess a non-functional Agt1 transporter. The ale strains were observed to be more sensitive to temperature decrease in their maltose uptake compared to the lager strains. Single transporters were observed to differ in their sensitivity to temperature decrease and their temperature-dependence was shown to decrease in the order Agt1≥Malx1>Mtt1. The different temperature-dependence between the ale and lager strains was observed to be due to the different dominant maltose/maltotriose transporters ale and lager strains possessed. The AGT1 promoter regions of ale and lager strains were found to differ markedly from the corresponding regions of laboratory strains. The ale strain was found to possess an extra MAL-activator binding site compared to the lager strains. Improved maltose and maltotriose uptake capacity was obtained with a modified lager strain where the AGT1 gene was repaired and put under the control of a strong promoter. Modified strains fermented wort faster and more completely, producing beers containing more ethanol and less residual maltose and maltotriose. Significant savings in the main fermentation time were obtained when modified strains were used. In high-gravity wort fermentations 8 20% and in very-high-gravity wort fermentations even 11 37% time savings were obtained. These are economically significant changes and would cause a marked increase in annual output from the same-size of brewhouse and fermentor facilities.
  • Ylä-Anttila, Anna Liina Aleksia (2009)
    Tässä opinnäytetyössä tarkastelen yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä taloudellisessa toiminnassa Uluguru-vuorilla Tansaniassa. Lähestyn aihetta tutkimalla historiallisia kohtaamisia. Näihin ovat osallistuneet niin esikoloniaalisena aikana rannikolta sisämaahan kulkeneet arabikauppiaat, eurooppalaiset lähetystyöntekijät ja siirtomaavirkailijat kuin 1960-luvulta lähtien uuden itsenäisen valtion toimijat ja nykyiset globaalit kehitys- ja rahoituslaitoksetkin. Ne ovat olleet myös arvojärjestelmien kohtaamisia: kauppaan, maankäyttöön, ruoan tuotantoon ja suhteeseen rahaan ovat vaikuttaneet eri ryhmien yksilölliset ja yhteisölliset arvot sekä oletukset niistä usein yllättävillä ja ennalta arvaamattomillakin tavoilla. Suuren osan historiaa Ulugurujen tärkein resurssi on ollut maa. Nykyisin sen on osittain korvannut raha, paitsi konkreettisena resurssina, myös sosiaalisen nousun väylänä. Valtasuhteet, myös sukupuolten väliset suhteet, ovat usein sidoksissa resurssien nykyisin yhä useammin rahan hallintaan. Maankäytön historiallisten muutosten tarkastelun jälkeen pohdin, missä määrin Ulugurut ovat siirtyneet rahatalouteen tai voidaanko talouden sanoa yksilöllistyneen ja miten tämä on vaikuttanut valtasuhteisiin vuorilla. Pohdin myös, mitä arvoja rahaan, maahan ja ruokaan liitetään ja poikkeavatko nämä resursseina toisistaan. Arvojärjestelmillä, joiden kohtaamisia konkreettisten tapausten kautta tarkastelen luvussa neljä, tarkoitan niin sosiaalisten, taloudellisten kuin kielellistenkin arvojen kokonaisuutta. Tässä seuraan David Graeberin (2001) tulkintaa arvon käsitteestä. Eri arvojen yhtäaikaista olemassaoloa ja ristiriitaisuutta näiden välillä jäsennän Chris Gregoryn samanaikaisuuden (coevality) käsitteen kautta. Talouden antropologisessa tutkimuksessa ovat painottuneet viime vuosikymmeninä kulttuuriset tulkinnat, mutta teoreettisessa tarkastelussani perustelen, miksi myös materiaalisten resurssien jakautuminen on tutkimuskohteena tärkeä, ja yksinkertaistava rahan demonisointi hyödytöntä. Rahan teoreetikoista tärkeimpänä pidän Georg Simmeliä (1989 [1900]), jonka monipuolisen rahan analyysin yhteensopivuutta talousantropologisen teorian kanssa pohdin luvussa kaksi. Erityisesti tarkastelen Marcel Maussin totaalisen vaihdon jota voidaan pitää synonyyminä simmeliläliselle vuorovaikutukselle käsitteen eri tulkintoja ja mahdollista yhteenluentaa tuoreempien antropologisten analyysien kanssa. Graeberin ja Gregoryn tulkintojen lisäksi nostan esille Keith Hartin (mm. 2000) tutkimuksen, jossa niin ikään materiaalinen ja ideologinen puoli sekä valtion ja markkinoiden rooli taloudessa yhdistetään osaksi samaa tulkintaa. Aineistonani käytän ensisijaisesti Uluguru-vuorten ja Tansanian historiasta kirjoitettuja tutkimuksia. Käytän myös yleisiä havaintoja, joita tein oleskellessani Tansaniassa yhteensä kymmenen kuukauden ajan vuosina 2000-2001 ja 2004-2005. Erityisempänä aineistona käytän vuorten historiallista muutosta käsitteleviä haastatteluja, jotka tein eräässä Uluguru-vuorten itäisten rinteitten kylässä.
  • Helenius, Katja (Helsingin yliopisto, 2011)
    All protein-encoding genes in eukaryotes are transcribed into messenger RNA (mRNA) by RNA Polymerase II (RNAP II), whose activity therefore needs to be tightly controlled. An important and only partially understood level of regulation is the multiple phosphorylations of RNAP II large subunit C-terminal domain (CTD). Sequential phosphorylations regulate transcription initiation and elongation, and recruit factors involved in co-transcriptional processing of mRNA. Based largely on studies in yeast models and in vitro, the kinase activity responsible for the phosphorylation of the serine-5 (Ser5) residues of RNAP II CTD has been attributed to the Mat1/Cdk7/CycH trimer as part of Transcription Factor IIH. However, due to the lack of good mammalian genetic models, the roles of both RNAP II Ser5 phosphorylation as well as TFIIH kinase in transcription have provided ambiguous results and the in vivo kinase of Ser5 has remained elusive. The primary objective of this study was to elucidate the role of mammalian TFIIH, and specifically the Mat1 subunit in CTD phosphorylation and general RNAP II-mediated transcription. The approach utilized the Cre-LoxP system to conditionally delete murine Mat1 in cardiomyocytes and hepatocytes in vivo and and in cell culture models. The results identify the TFIIH kinase as the major mammalian Ser5 kinase and demonstrate its requirement for general transcription, noted by the use of nascent mRNA labeling. Also a role for Mat1 in regulating general mRNA turnover was identified, providing a possible rationale for earlier negative findings. A secondary objective was to identify potential gene- and tissue-specific roles of Mat1 and the TFIIH kinase through the use of tissue-specific Mat1 deletion. Mat1 was found to be required for the transcriptional function of PGC-1 in cardiomyocytes. Transriptional activation of lipogenic SREBP1 target genes following Mat1 deletion in hepatocytes revealed a repressive role for Mat1apparently mediated via co-repressor DMAP1 and the DNA methyltransferase Dnmt1. Finally, Mat1 and Cdk7 were also identified as a negative regulators of adipocyte differentiation through the inhibitory phosphorylation of Peroxisome proliferator-activated receptor (PPAR) γ. Together, these results demonstrate gene- and tissue-specific roles for the Mat1 subunit of TFIIH and open up new therapeutic possibilities in the treatment of diseases such as type II diabetes, hepatosteatosis and obesity.
  • Hintsala, Meri-Anna (Helsingin yliopisto, 2007)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia voimaantumisen kokemuksia äideillä on vanhoillislestadiolaisten äitien suljetuissa internetyhteisöissä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sitoutumista voimaantumisen tuloksena. Tutkimuksen kohteena oli kolme vanhoillislestadiolaisten äitien internetyhteisöä, joita kutsutaan mammapalstoiksi. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin keväällä 2007. Tutkimusaineistona oli kymmenen vanhoillislestadiolaisen äidin haastattelut eri puolilla Suomea. Haastattelujen tarkoituksena oli saada äitien kokemuksia voimaantumisesta tietyillä osa-alueilla ja siitä syystä haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui Siitosen voimaantumisen teoriaan, jonka ytimenä on voimaantuminen yksilön henkilökohtaisena prosessina. Tutkimuksessa käytetiin soveltavasti apuna myös Siitosen katalyytti-ideaa, jonka mukaan vahva voimaantuminen johtaa vahvaan sitoutumiseen. Teoreettinen viitekehys toimi suuntaa antavana, mutta analyysissa jätettiin tilaa myös tutkittavan ilmiön aineistolähtöisille ominaispiirteille. Sisällönanalyysissa aineistosta kerättiin kaikki voimaantumiseen liittyvät ilmaukset ja ne jaettiin sisällön mukaisiin ryhmiin. Jaottelun tuloksena muodostui neljä voimaantumisen ulottuvuutta, jotka kuvaavat kukin voimaantumisen kokemuksia mammapalstoilla eri näkökulmasta. Näitä ulottuvuuksia olivat virtuaalisuus, identifikaatio, yhteisöllisyys ja itsetietoisuus.Virtuaalinen ulottuvuus kuvaa niitä tekijöitä, jotka internetin ja tekniikan puolesta vaikuttavat voimaantumiseen. Internetissä toimivat mammapalstat toivat etäisyyttä niin taustayhteisöön kuin muihin äiteihinkin, mikä helpotti vaikeista asioista keskustelua. Identifikaation eli samastumisen ulottuvuus luo näkökulman äitien yhteiseen taustaan vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvina. Voimaantumiseen vaikuttivat positiivisesti äitien samankaltainen arvomaailma ja elämäntilanne, kun voitiin jakaa asioita ymmärtävässä seurassa.Yhteisöllinen ulottuvuus valottaa voimaantumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteisön toiminnan kautta. Toimiva ja tasa-arvoiseksi koettu yhteisö toi hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, mikä lisäsi äitien uskoa omiin kykyihin selvitä elämässä.Itsetietoisuuden ulottuvuus kuvaa vertaistuen merkitystä yksilön itseluottamuksen kasvulle ja siten voimaantumiselle. Analyysin tuloksena mammapalstat päädyttiin näkemään äitien itsensä määrittäminä henkisinä tiloina äidiksi kasvamisessa ja uuteen rooliin sopeutumisessa. Voimaantumisen prosessi toimi haastateltujen kohdalla kahdella tasolla: Voimaantuminen johti taustayhteisön normistoon sopeutumiseen. Äidit myös sitoutuivat oman hyvinvointinsa hoitamiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen päätuloksena oli, että mammapalstat toimivat osana vanhoillislestadiolaisten äitien elämänhallintaa. Mammapalstat auttoivat äitejä luottamaan tulevaisuuteen ja selviytymään yhteiskunnan ja taustayhteisön normistoon sopeutumisen ristipaineessa. Äitiys nähtiin vanhoillislestadiolaisen liikkeen kantavaksi rakenteeksi ja siten äitiydessä tapahtuvat muutokset koskettavat koko liikettä.
  • Larsson, Helena Maria (2004)
    Syftet med denna undersökning är att kartlägga flygbolaget Finnairs kabinpersonals åsikter om både arbete och familj. Syftet är ytterligare att redogöra för eventuella problem samt att framlägga eventuella lösningmodeller baserade på de inkomna svaren. Dilemmat arbetsliv – familjeliv bland Finnairs kabinpersonal kommer att betraktas från olika håll: å ena sidan hur familjelivet begränsar men också hur det ger styrka att orka med sitt arbete, å andra sidan hur arbetslivet kan anstränga familjelivet men också vara en motpol till det. Materialet i undersökningen består av information från frågeformulär som delades ut till kabinpersonalen våren 2002. Av de totalt 800 utdelade enkäterna returnerades 321 stycken. Det kvantitativa datamaterialet kodades in på statistikprogrammet SPSS. Främst sambandsanalys används som analysmetod för att tolka och beskriva materialet. Den öppna frågan kategoriserades och analyserades med hjälp av innehållsanalys. Enligt resultaten är det svårt att kombinera arbets- och familjeliv, och för att lyckas krävs det kompromisser och flexibilitet av såväl arbetsgivare som arbetstagare. Som det mest centrala undersökningsresultatet vill jag lyfta fram önskemålen om större flexibilitet gällande arbetstiderna enligt livssituation. Resultaten pekar på att såväl familjen som arbetet är av ytterst stor betydelse för de anställda och de är också beredda att göra sitt yttersta för att kunna kombinera dem båda på ett tillfredsställande sätt. Flexibiliteten enligt livssituation kunde också utgöra ett beaktansvärt alternativ i den framtida familjepolitiken. De viktigaste källorna är Lammi-Taskula, Hochshild och Jallinoja.
  • Seppänen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2008)
    A population-based early detection program for breast cancer has been in progress in Finland since 1987. According to regulations during the study period 1987-2001, free of charge mammography screening was offered every second year to women aged 50-59 years. Recently, the screening service was decided to be extended to age group 50-69. However, the scope of the program is still frequently discussed in public and information about potential impacts of mass-screening practice changes on future breast cancer burden is required. The aim of this doctoral thesis is to present methodologies for taking into account the mass-screening invitation information in breast cancer burden predictions, and to present alternative breast cancer incidence and mortality predictions up to 2012 based on scenarios of the future screening policy. The focus of this work is not on assessing the absolute efficacy but the effectiveness of mass-screening, and, by utilizing the data on invitations, on showing the estimated impacts of changes in an existing screening program on the short-term predictions. The breast cancer mortality predictions are calculated using a model that combines incidence, cause-specific and other cause survival on individual level. The screening invitation data are incorporated into modeling of breast cancer incidence and survival by dividing the program into separate components (first and subsequent rounds and years within them, breaks, and post screening period) and defining a variable that gives the component of the screening program. The incidence is modeled using a Poisson regression approach and the breast cancer survival by applying a parametric mixture cure model, where the patient population is allowed to be a combination of cured and uncured patients. The patients risk to die from other causes than breast cancer is allowed to differ from that of a corresponding general population group and to depend on age and follow-up time. As a result, the effects of separate components of the screening program on incidence, proportion of cured and the survival of the uncured are quantified. According to the predictions, the impacts of policy changes, like extending the program from age group 50-59 to 50-69, are clearly visible on incidence while the effects on mortality in age group 40-74 are minor. Extending the screening service would increase the incidence of localized breast cancers but decrease the rates of non-localized breast cancer. There were no major differences between mortality predictions yielded by alternative future scenarios of the screening policy: Any policy change would have at the most a 3.0% reduction on overall breast cancer mortality compared to continuing the current practice in the near future.
  • Alestalo, Paula Kaarina (Helsingin yliopisto, 2015)
    ABSTRACT The general objective of this thesis was to study management and leadership in the Public Dental Service (PDS) in Finland during the major Dental Care Reform in 2003–2011. The specific aims were to study 1) how dentists became leaders in the PDS and 2) what characterised their leadership, 3) distribution of leadership positions between women and men, 4) chief dentists’ position in the municipal hierarchy, as seen from their own superiors’ and subordinates’ points of view and 5) chief dentists’ attitudes to the Dental Care Reform and the changes it caused in the work environment. Four questionnaire surveys based on four data sets were carried out in 2003. The target groups were the chief dentists of the municipal PDS units (health centres) (n=265), the chief physicians (n=233), the line managers (superiors) of the chief dentists, PDS dentists who were subordinates to the chief dentists (n=365), and the chairpersons of Municipal Boards of Social Affairs and Health (MBSH) (n=233). In 2011, the target group was the chief dentists alone (n=161). Factor analysis, linear regression analysis, parametric and non-parametric tests were used in the analysis of the materials. The results showed that only fewer than a fifth (17%) of chief dentists were full-time leaders in 2011 and they worked in the largest health centres. The rest also provided patient care, to varying degrees. In 2003 and 2011, nearly two thirds (62%) of the chief dentists identified themselves as leaders instead of seeing themselves only as dentists among other dentists in the PDS, though fewer than a third (31%) of them had applied for their posts. More precisely, just 21% of female and 43% of male chief dentists (p<0.001) had applied for the chief dentist posts they held. Chief dentists felt they were better people-oriented leaders than goal-oriented managers (p<0.001). Nevertheless, 49% p<0.001) of their job satisfaction was explained by the fact that they were motivated to lead, their position as superiors to their subordinates was good, they had enough (3-4 on a scale 1-4) decision making power, they were good goal-oriented managers (good in sum variables ≥3 on a scale 1-4 from very bad to very good), and had received enough (3 on a scale 1-3) leadership education. In addition, if they had a good position as subordinates to their superiors, chief physicians and MBSH chairpersons (p<0.001), and when they had applied for their posts, they felt contented (p<0.001). In 2003, their subordinates, the PDS dentists, appreciated their people-oriented female superiors highest. Chief dentists themselves as subordinates felt they received little feedback and support from their superiors (chief physicians), and their own subordinates, the PDS dentists, felt the same (p<0.001). Chief dentists’ superiors (chief physicians and MBSH chairpersons) evaluated the chief dentists as good managers and leaders, whereas the chief dentists’ subordinates evaluated their superiors in less positive terms. In 2003, more than half (59%) of the chief dentists were very positive (4 on a scale 1-4) towards the recently introduced reforms of the Health Insurance Act (HIA) promoting adults’ treatment in the private sector by increasing reimbursement for dental care. Fewer than half (43%) were very positive towards the reform of the Primary Health Care Act (PHCA) improving adults’ access to care in the public sector (p<0.001). In 2011, only 20% totally agreed (4 on a scale 1-4) that the implementation of the Dental Care Reform had succeeded. The respondents’ general opinion was that the timetable for the Reform was too tight and not enough resources were allocated. In general, the chief dentists considered their position as isolated and rather weak in the municipal hierarchy. Effective and rewarding leadership in the PDS needs more attention in the future.
  • Heikinheimo, Outi (Helsingin yliopisto, 2000)
  • Rasinmäki, Jussi (2007)
    During the last decades there has been a global shift in forest management from a focus solely on timber management to ecosystem management that endorses all aspects of forest functions: ecological, economic and social. This has resulted in a shift in paradigm from sustained yield to sustained diversity of values, goods and benefits obtained at the same time, introducing new temporal and spatial scales into forest resource management. The purpose of the present dissertation was to develop methods that would enable spatial and temporal scales to be introduced into the storage, processing, access and utilization of forest resource data. The methods developed are based on a conceptual view of a forest as a hierarchically nested collection of objects that can have a dynamically changing set of attributes. The temporal aspect of the methods consists of lifetime management for the objects and their attributes and of a temporal succession linking the objects together. Development of the forest resource data processing method concentrated on the extensibility and configurability of the data content and model calculations, allowing for a diverse set of processing operations to be executed using the same framework. The contribution of this dissertation to the utilisation of multi-scale forest resource data lies in the development of a reference data generation method to support forest inventory methods in approaching single-tree resolution.
  • Liu, Yan (2011)
    Based on a one-month long ethnographic study conducted in two Chinese kindergartens, this study aims to understand the issue of discipline in the Chinese preschool setting through an examination of practices teachers use to manage everyday routines in the kindergarten. It also seeks to understand teachers’ values behind their choices of practices. Data of this study are comprised of three parts - notes of participant observation in eight classrooms with a focus on teacher-child interaction; interviews with nine teachers and directors of the two kindergartens; and written accounts of four teachers collected after the fieldwork in order to understand the particular practices of teachers’ praising and criticizing children. A grounded theory approach is applied to code and analyze data. Results of analysis are structured as followed. First the concept of routine is clarified based on teachers’ definition of it and observation notes on its main components, namely the timetable of everyday activities; general behavioral rules in the kindergarten; and detailed rules and procedures for various activities in the kindergarten. Then practices for managing routines are examined – how teachers organize children in activities, enforce routines, and restore routines when they are not followed well. After that, the matter of self-control is examined in relation with external control. Then teachers’ perception of their roles as the manager, director and executor of routines is presented in a discourse of control in which the values behind practices are found to be embedded. The next section of analysis examines the role of routine in relation with other activities in the kindergarten. Results indicate that routine which is supposed to be the foundation of other activities is in conflict with other activities. The last section of analysis provides some reflections on the rational of routine management in Chinese kindergartens in relation with the overall goals of Chinese preschool education. It also provides some reflections on the effect current mode of teacher-child interactions may have on children's self construction and their understanding of self in relation with the society. As a conclusion, this study suggests that the current mode of routine management in Chinese kindergartens relies heavily on teachers' control, leaving great room for better acknowledging children's agency.
  • Pöyry, Juha (Helsingin yliopisto, 2007)
    This work focuses on the factors affecting species richness, abundance and species composition of butterflies and moths in Finnish semi-natural grasslands, with a special interest in the effects of grazing management. In addition, an aim was set at evaluating the effectiveness of the support for livestock grazing in semi-natural grasslands, which is included in the Finnish agri-environment scheme. In the first field study, butterfly and moth communities in resumed semi-natural pastures were com-pared to old, annually grazed and abandoned previous pastures. Butterfly and moth species compo-sition in restored pastures resembled the compositions observed in old pastures after circa five years of resumed cattle grazing, but diversity of butterflies and moths in resumed pastures remained at a lower level compared with old pastures. None of the butterfly and moth species typical of old pas-tures had become more abundant in restored pastures compared with abandoned pastures. There-fore, it appears that restoration of butterfly and moth communities inhabiting semi-natural grass-lands requires a longer time that was available for monitoring in this study. In the second study, it was shown that local habitat quality has the largest impact on the occurrence and abundance of butterflies and moths compared to the effects of grassland patch area and connec-tivity of the regional grassland network. This emphasizes the importance of current and historical management of semi-natural grasslands on butterfly and moth communities. A positive effect of habitat connectivity was observed on total abundance of the declining butterflies and moths, sug-gesting that these species have strongest populations in well-connected habitat networks. Highest species richness and peak abundance of most individual species of butterflies and moths were generally observed in taller grassland vegetation compared with vascular plants, suggesting a preference towards less intensive management in insects. These differences between plants and their insect herbivores may be understood in the light of both (1) the higher structural diversity of tall vegetation and (2) weaker tolerance of disturbances by herbivorous insects due to their higher trophic level compared to plants. The ecological requirements of all species and species groups inhabiting semi-natural grasslands are probably never met at single restricted sites. Therefore, regional implementation of management to create differently managed areas is imperative for the conservation of different species and species groups dependent on semi-natural grasslands. With limited resources it might be reasonable to focus much of the management efforts in the densest networks of suitable habitat to minimise the risk of extinction of the declining species.
  • Virtanen, Aino (2013)
    Corporate Social Responsibility (CSR) addresses the responsibility of companies for their impacts on society. The concept of strategic CSR is becoming increasingly mainstreamed in the forest industry, but there is, however, little consensus on the definition and implementation of CSR. The objective of this research was to build knowledge on the characteristics of CSR and to provide insights on the emerging trend to increase the credibility and legitimacy of CSR through standardization. The study explored how the sustainability managers of European and North American forest companies perceive CSR and the recently released international ISO 26000 guidance standard on social responsibility. The conclusions were drawn from an analysis of two data sets; multivariate survey data based on one subset of 30 European and 13 North American responses, and data obtained through in-depth interviewing of 10 sustainability managers that volunteered for a phone interview about social responsibility practices at their company. The analysis concluded that there are no major differences in the characteristics of cross-Atlantic CSR. Regarding the components of CSR, environmental issues and organizational governance were key priorities in both regions, whereas consumer issues, human rights, and financial issues were among the least addressed categories. Regarding ISO 26000 guidance standard, the study revealed that there were varying perceptions, both positive and negative. Moreover, sustainability managers of European and North American forest companies were still uncertain regarding the applicability of the ISO 26000 guidance standard to the forest industry. The findings are in line with the earlier research that suggests that as an extractive industry, the forest-based industry tends to address environmental issues as a priority area of CSR. The results are also consistent with previous research that suggests that CSR is a case- and company-specific concept. This study is among the first to provide a preliminary review of the practical implications of the ISO 26000 standard in the forest sector. The results may be utilized by sustainability managers interested in the best practices on CSR, and also by a variety of forest industrial stakeholders interested in the practical outcomes of the long-lasting CSR debate.
  • Venn, Stephen (Helsingin yliopisto, 2013)
    In this thesis I use carabid beetles (Coleoptera, Carabidae) and vascular plants to investigate the ecological effects of urbanization on forested and dry meadow habitats in the city of Helsinki, Finland. I also investigate factors that affect species diversity and the occurrence of rare and sensitive species in particular, in order to draft recommendations for habitat management for the enhancement of urban biodiversity. Urbanization gradient analyses are conducted using multivariate ordination analyses to elucidate assemblage level responses, ANOVA is applied to determine the assemblage level response of spruce forest carabid assemblages and GLMM is used to model individual species responses. The results suggest that, in contrast to Gray s suggestion, Preston s log-normal does not accurately describe the species distributions of carabid beetles in the studied habitats but rather they follow the predictions of Fisher s log series and Hubbell s unified neutral theory. I conclude that fragmentation, isolation and homogenization are the main problems regarding maintenance of urban biodiversity, and that biodiversity strategies should focus on the conservation of stenotopic species. In particular, habitats and ecologically important microhabitat conditions should be retained in as large and contiguous a form as possible. For instance, spruce forest habitats need to be managed to maintain shady, cool and moist conditions and dry meadows should be mown late in the season and the cut vegetation removed. Additionally, supplementation of habitat networks should be implemented, by habitat restoration and habitat creation, such as the construction of dry meadows on landfills and noise abatement banks.
  • Jokinen, Maiju-Juulia (2014)
    Yksi kansainvälisen välimiesmenettelyn ominaispiirteistä on, että välimiesmenettelyn osapuolilla on laaja sopimisvalta välimiesoikeusprosessin täsmentävistä säännöistä. Osapuolet voivat sopia muun muassa välimiesmenettelyn perustana olevaan sopimukseen sovellettavasta laista. Tämä sopimus määrittelee sen, minkä maan laki tai normilähde soveltuu riita-asian aineelliseen osaan. Mikäli osapuolet ovat sopineet sovellettavasta laista, välimiesten on lähtökohtaisesti toimittava välimiesmenettelyn osapuolten sopimuksen mukaisesti. Mikäli osapuolet puolestaan eivät ole sopineet sovellettavasta laista, välimiesoikeudella on laaja harkintavalta sovellettavan lain määrittelemisessä. Osapuolten sopimusvapautta voidaan rajoittaa, jos osapuolten lainvalinta johtaisi ristiriitaan oikeusjärjestyksen perusperiaatteita suojaavan pakottavan normin kanssa. Niin välimiesmenettelyn osapuolten kuin välimiesoikeudenkin tavoitteena on saada aikaan täytäntöönpanokelpoinen välitystuomio. Välitystuomiota, joka loukkaisi riitaan soveltuvan oikeusjärjestyksen perusperiaatteita, ei kuitenkaan välttämättä voida tunnustaa tai panna täytäntöön. Näin ollen välimiesoikeuden on jossain tilanteissa rajoitettava välimiesmenettelyn osapuolten vapautta valita sovellettava laki ja otettava huomioon joitakin säännöksiä osapuolten lainvalinnan ulkopuolelta. Kaikki pakottavat normit eivät johda välimiesmenettelyn osapuolten lainvalintasopimuksesta poikkeamiseen. Normin on suojattava sellaista perusarvoa tai -periaatetta, joka on otettava huomioon välimiesmenettelyssä osapuolten sopimisvapaudesta huolimatta. Tavallisesti tällaiset pakottavat säännökset liittyvät yleisen edun suojaamiseen ja valtioiden yhteiskunnallisiin tai taloudellisiin tavoitteisiin. Aineellisen oikeuden osalta sopimisvapautta mahdollisesti rajoittavia pakottavia säännöksiä ovat muun muassa korruption ja lahjonnan vastainen lainsäädäntö, kilpailuoikeuslainsäädäntö ja valuuttamääräykset. Pakottavalla sääntelyllä suojatun edun tulee olla riittävän merkittävä, jotta välimiesmenettelyn osapuolten lainvalintasopimus voidaan ohittaa. Vain aidosti kansainväliset ja yleismaailmallisesti hyväksytyt perusarvot rajoittavat suoraan välimiesmenettelyn osapuolten lainvalintaa. Pakottavat normit, jotka juontuvat kansalliselta tai muutoin rajoitetummalta tasolta, voivat aiheuttaa lainvalintasopimuksen rajoittamisen, mutta nämä tapaukset edellyttävät erityisen tarkkaa tapauskohtaista harkintaa. Välimiesoikeudella on sovellettavan prosessilainsäädännön ja välimiesmenettelyn osapuolten sopimusten rajoissa laaja harkintavalta välimiesoikeusprosessin kulusta. Välimiesoikeuden on kuitenkin kunnioitettava osapuolten sopimuksia ja toteutettava välimiesoikeusprosessi osapuolten sopimusten ja toiveiden mukaan. Koska välimiesoikeudella on kuitenkin myös velvollisuus ja intressi antaa täytäntöönpanokelpoinen välitystuomio, välimiesoikeuden on joissain tapauksissa otettava huomioon ne pakottavat normit, joiden noudattamatta jättäminen saattaisi aiheuttaa välitystuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymisen. Ensimmäisessä vaiheessa on selvitettävä, onko välimiesoikeudella toimivalta soveltaa tapaukseen liittyviä pakottavia säännöksiä. Mikäli tällaista toimivaltaa ei ole, riita-asia ei ole välimiesmenettelykelpoinen. Mikäli taas välimiehillä on toimivalta, on seuraavaksi selvitettävä se, onko välimiesoikeudella velvollisuus ottaa huomioon sellaista pakottavaa sääntelyä, jota kumpikaan osapuoli ei ole tuonut esiin käsittelyssä. Lisäksi tulee selvittää, milloin välimiesoikeudella on velvollisuus soveltaa lainvalintasopimukseen kuulumatonta pakottavaa sääntelyä ex officio. Ennakoitavan ratkaisukäytännön varmistamiseksi pakottavan sääntelyn soveltuvuuden määrittämisessä tarvitaan johdonmukaisia arviointikeinoja. Oikeuskirjallisuudessa on oikeuskäytäntöä tutkimalla pyritty luomaan oppeja ja suuntaviivoja, joita apuna käyttäen välimiesoikeus voi määrittää tietyn pakottavan säännön soveltuvuuden. Keskeistä näissä opeissa on tarkasteltavana olevan säännön läheisyys kulloinkin kyseessä olevaan riita-asiaan, pakottavan säännön sisältö ja soveltamisala sekä välimiesmenettelyn osapuolten oikeutettujen odotusten huomioon ottaminen. Vaikka on selvää, että osapuolten sopimusvapaus ei ole välimiesmenettelyn lähtökohtana rajoittamaton, on osapuolten lainvalintasopimuksen ulkopuolisen pakottavan normin soveltamisen pohjauduttava johdonmukaiseen säännön analysointiin siten, että huomion kohteena ovat ennemminkin kyseessä olevan riita-asian ominaispiirteet kuin välitystuomion täytäntöönpantavuuden kaltainen yleinen tavoite.
  • Segler, Jussi (2013)
    Fotokatalyysi on osoittautunut hyväksi menetelmäksi erilaisten orgaanisten kemikaalien hajottamisessa aina hiilidioksidiksi ja vedeksi asti. Eniten tutkittu fotokatalyytti on TiO2. Sen käytön haasteena on energia-aukon suuruus vaikka se muuten täyttääkin ideaalisen fotokatalyytin tunnusmerkit. Fotokatalyysiä on tutkittu mm. veden ja ilman puhdistamiseksi sekä erilaisten mikro-organismien tuhoamiseksi. Fotokatalyysistä on myös useita eri kaupallisia sovelluksia mm. itsepuhdistuvat pinnat, joilla voidaan parantaa kaupunkien ilman laatua. Ydinvoimateknologiassa fotokatalyysiä käytetään CORD-UV- menetelmässä hajottamaan dekontaminoinnin lopuksi käytetyt kemikaalit hiilidioksidiksi ja vedeksi vetyperoksidin ja UV-valon avulla. Kirjallisuusosassa tarkastellaan kahta eri fotokatalyysin mekanismia sekä titaanidioksidia ja huokoisia mangaanioksideja fotokatalyytteinä. Lisäksi tarkastellaan katalyyttiseen aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä mm. pH:n merkitystä. Myös erilaisia fotokatalyysin sovellusalueita käydään läpi. Ydinvoimaloiden dekontaminointiin liittyen tarkastellaan erilaisia dekontaminointitekniikoita ja tarkemmin kemiallisen dekontaminoinnin menetelmiä. Lisäksi käsitellään erilaisia dekontaminointiliuosten puhdistus ja loppukäsittelymenetelmiä. Kokeellisessa osassa tutkittiin hollandiittirakenteisten mangaanioksidien; OMS-2-20, OMS-2-5 ja CryMO; kykyä hajottaa Co-EDTA-kompleksi ja sitoa tästä irronnut Co-ioni. Tämä oli myös työn päätavoite. Tutkitut mangaanioksidit oli valmistettu DeGuzmanin reseptillä tai sitä muuntelemalla. Myös hajottamis- ja sitomiskykyyn vaikuttavien spesiesten vaikutusta tutkittiin, varioimalla liuoksessa olevan EDTA:n ja natriumnitraatin määrää. Tutkimuksessa käytettiin Photocemical reactors LTD:n fotoreaktoria 6W elohopealampulla. Lisäksi määritettiin tutkituille mangaanioksideille niiden energia-aukon koko (Eg). Energia-aukkojen koko määritettiin käyttämällä Perkin Elmerin UV-VIS-NIR-spektrometriä, jossa oli integroiva pallo, käyttäen Tauc:n kuvaajaa hyödyksi. Eri mangaanioksidien kykyä hajottaa ja sitoa Co- EDTA-kompleksia verrattiin toisiinsa jakautumisvakion (Kd) avulla. Tuloksia verrattiin lisäksi TiO2:iin sekä kerrosrakenteiseen birnessiittiin. Tutkittujen mangaanioksidien energia-aukkojen kooksi saatiin OMS-2-20 Eg=1.627±0,003 eV, OMS-2- 5 Eg=1.724±0,008 eV ja CryMO Eg=1.697±0,008 eV. Tutkimuksissa parhaiten Co-ionia sitovaksi mangaanioksidiksi valikoitui OMS-2-20 pH:ssa 6, sen Kd:n ollessa 130000 ± 10000 ml/g, muiden jäädessä selvästi alhaisemmaksi. Referenssinä käytetyn TiO2:n Kd oli 11600 ± 800 ml/g samoissa olosuhteissa. Tutkimuksissa havaittiin, että kaikki tutkitut mangaanioksidit voidaan virittää näkyvää valoa käyttämällä. Tämä on katalyytille eduksi sen tulevaisuuden käyttöä ajatellen. Hajottamis- ja sorptiokykyä tutkittaessa havaittiin, että EDTA:n ylimäärä häiritsee aineen sorptiokykyä. Sen sijaan nitraatti-ionilla ei näyttänyt olevan vaikutusta aineen kykyyn hajottaa Co-EDTA-kompleksi tai sitoa vapautunut Co-ioni. Sitä miksi OMS-2-20 toimi selvästi muita paremmin ei saatu tutkimuksessa selville. Erityisen suuri oli ero lähes samalla tavalla valmistettuun OMS-2-5:een. Tulevaisuudessa onkin syytä selvittää tapahtuneiden reaktioiden mekanismi (sekä hajoamisreaktion että sorptio-reaktion mekanismi) ja se hajottaako OMS-2- 5 ylipäätään Co-EDTA-kompleksia. Myös muiden huokoisten mangaanioksidien (esim. todorokiitti) kyky toimia kaksoisroolissa on hyvä selvittää. Lisäksi reaktio-olosuhteiden vaikutus on syytä selvittää tarkemmin. Erityisesti näkyvän valon rooli mangaanioksidien virittäjänä on hyvä selvittää.