Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11489-11508 of 25478
  • Pöyhönen, Samuli (Helsingin yliopisto, 2007)
    This master s thesis deals with human scientific classifications and the philosophical frameworks that have been used to describe them. The main objective of the study is to argue contrary to some recent suggestions that these human kinds cannot be fruitfully described with conceptual tools taken from the tradition of natural kinds. Medical classifications and classifications made in the modern behavioral and social sciences constitute an interesting (but so far widely neglected) field of study for philosophy of science. The origin of these classifications is typically in everyday life, but as scientific objects they also play part in the epistemic practices of science. This double-bind makes human scientific classifications and the corresponding phenomena in many ways different from the objects of the natural sciences: Unlike the classifications in the natural sciences human kinds have moral connotations and are often tied to a specific socio-cultural setting. However, there has not been much philosophical research focusing on the nature of classifications in the human sciences. When human kinds have been studied the common starting point for analysis has been to approach them with the conceptual tools developed for classifications in the natural sciences. The research question of this thesis is therefore: Can the theory of natural kinds be successfully extended to apply also to the classifications made in the human sciences? According to my view the answer is, briefly, no. In chapters 2 4 I describe several influential theories of natural kinds and try to reveal the connection between questions of classification and the problem of induction. I aim to point out the function of the concept natural kind in the contemporary philosophical discussion. By comparing different theories of natural kinds I show why Richard Boyd s account of natural kinds as causal homeostatic property clusters is the most promising starting point for extending the theory of natural kinds to the human sciences. In chapters 5 and 6 I introduce the central opposition of the thesis: According to some philosophers of science, such as Paul Griffiths, Boyd s theory of natural kinds should be extended to cover all scientific kinds including human scientific classifications. I call this view the ecumenistic theory of classification. On the other hand the theory of looping effects of human kinds introduced in the work of Ian Hacking gives good reason to suspect the plausibility of this ecumenistic extension. By further analyzing these opposing views in chapter 7 I show how the complex feedback loops emerging between human scientific classifications and the classified people constitute a counter-example to the ecumenistic theory of classification. Along with this critical objective of the study I also briefly sketch a possible synthesis of the ecumenistic view and Hacking s theory. I suggest that despite their problems these theories could together form a starting point for a typology of different kinds of classifications. I claim that such a typology could be a useful analytical tool for characterizing for example the controversial human scientific classifications that have until now often been dubbed socially constructed classifications. In the concluding chapter of the thesis I also assess the current state of the concept natural kind and claim that in many cases using this overdetermined concept creates more confusion than clarity.
  • Tuhkalainen, Juho (2012)
    Luonnosta peräisin olevia aineita on käytetty lääkkeinä vuosituhansia. Nykypäivänä markkinoilla olevista lääkkeistä on merkittävä osa luonnonaineita tai luonnonainejohdannaisia. Luonnonaineita voidaan parannella kemiallisen muokkauksen avulla. Muokkaamalla voidaan esimerkiksi vähentää luonnonaineen toksisuutta, parantaa tehoa tai lisätä kemiallista vakautta. Kirjallisuuskatsauksen esimerkkilääkeaineiden avulla on esitelty erilaisia tapoja luonnonaineiden muokkaamiseksi. Biologisen aktiivisuuden seulonta on tärkeässä roolissa nykypäivän lääkekehityksessä. Seulottavaksi voidaan valita synteettisiä tai luonnonaineita sisältäviä yhdistekirjastoja. Kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi erityyppisiä luonnonainekirjastoja ja vertailtu näiden eroja synteettisiin yhdistekirjastoihin. Luonnonainekirjastot ovat synteettisiä kirjastoja pienempiä ja työläämpiä seuloa. Luonnonainekirjastoista saadaan yhdistemäärään nähden enemmän osumia, koska luonnosta peräisin olevilla yhdisteillä on synteettisiä yhdisteitä useammin aktiiviisuutta biologisissa systeemeissä. Antibiooteista ja syöpälääkkeistä huomattavan moni on peräisin luonnosta tai muokattu luonnnonaineesta. Erityisesti uusien antibioottien tarve tulee mikrobien resistenssin kehittyessä olemaan tulevaisuudessa suuri, mikä puoltaa luonnonaineita lääkekehityksen tutkimuskohteena. Kokeellisen työn tarkoituksena oli tutkia yhdentoista abietiinihaposta muokkaamalla syntetisoidun yhdisteen biologista aktiiviisuutta. Yhdisteiden antimikrobisia ominaisuuksia tutkittiin kuutta eri ihmisen patogeeniä vastaan, jotka olivat Staphylococcus aureus, Eschericia coli, Pseudomonas aeruginosa, Enterobacter aerogenes, Enterococcus faecalis ja Candida albicans. Yhdisteiden sytotoksisuutta tutkittiin CaCo-2- ja Huh-7-solulinjoilla. Yhdisteillä tehtiin sitoutumiskokeita albumiiniin, joissa tarkasteltiin naudan seerumin albumiinin vaikutusta yhdisteiden antimikrobiseen tehoon ja mitattiin spektrofotometrisesti yhdiste-albumiinikompleksin syntymisen aikaansaamia muutoksia fluoresenssissa ja UVabsorbanssissa. Kaikille tutkittaville yhdisteille suoritettiin primaariseulonta patogeeneja vastaan. Antimikrobista aktiivisuutta osoittaneilta yhdisteiltä määritettiin pienin kasvua estävä pitoisuus (engl. minimum inhibitory concentration, MIC). Sytotoksisuuskokeet suoritettiin kaikille yhdisteille. Albumiiniin sitoutumista tutkittiin vain yhdisteillä, jotka olivat olleet aktiivisia antimikrobisuuskokeissa. Havaittiin, että osalla tutkittavista yhdisteistä on antimikrobista vaikutusta tutkittuihin gram-positiiviisiin bakteereihin sekä Candida albicansiin. Aktiivisten yhdisteiden havaittiin myös sitoutuvan albumiiniin ja osoittavan sytotoksisuutta.
  • Hämäläinen, Tanja (Helsingin yliopisto, 2006)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokeiltavana olevan metsien suojelukeinon, luonnonarvokaupan ekologista toimivuutta metsien suojelussa. Luonnonarvokaupassa mukana olevien metsien monimuotoisuutta verrattiin kolmeen muuhun metsäkategoriaan. Ne sisälsivät metsiä, joita ei oltu hyväksytty suojeluun vähäisten luontoarvojen vuoksi tai joiden osalta suojeluneuvottelut eivät olleet tuottaneet tulosta sekä potentiaalisesti arvokkaita metsiä. Tutkimus kohdistettiin runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin, joiden monimuotoisuutta arvioitiin epifyyttijäkälien sekä monivuotisten ja ylivuotisena tunnistettavien kääpien lajiston sekä lahopuun määrän ja laadun avulla. Lajistossa oli sekä vanhojen metsien indikaattorilajeja että yleisempiä lajeja. Lahopuusto ja lajisto kartoitettiin systemaattisella linjaotannalla yhteensä 200 hehtaarilta eri puolilta Satakuntaa. Kategorioiden välisiä eroja lajiston ja lahopuuston määrässä ja laadussa testattiin parametrisellä yksisuuntaisella varianssianalyysillä sekä Kruskal-Wallisin yksisuuntaisella ei-parametrisellä varianssianalyysillä. Lajiston koostumusta analysoitiin Renkosen samanlaisuusindeksillä ja lajirunsautta rarefaktiolla. Kokonaisuutena tarkatellen luonnonarvokauppaan tarjotuista metsistä monimuotoisimmat on valittu suojeluun. Kääpä- ja epifyyttijäkälälajien ja havaintojen kokonaismäärä sekä vanhojen metsien indikaattorilajien ja uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrä oli suurempi luonnonarvokaupassa mukana olevissa metsissä kuin muissa suojeluun tarjotuissa metsissä. Luonnonarvokauppametsissä myös lahopuuta oli enemmän ja sen laatu oli monipuolisempaa. Erityisesti vaateliaammalle vanhojen metsien lajistolle tärkeää järeää ja pitkälle maatunutta lahopuuta sekä eläviä järeitä lehtipuita löytyi myös enemmän luonnonarvokauppametsistä. Kaikkien kategorioiden sisäinen hajonta oli kuitenkin hyvin suurta ja joillakin yksittäisillä koealoilla lajiston ja puuston monimuotoisuus oli suurempaa luonnonarvokaupan ulkopuolelle jääneillä kohteilla. Tutkittujen metsien osalta kaikki Satakunnan monimuotoisimmat metsät eivät ole tulleet tarjotuksi luonnonarvokauppaan. Potentiaalisesti arvokkaissa metsissä oli luonnonarvokauppametsiin verrattuna keskimäärin enemmän lahopuuta sekä kääpähavaintoja. Luonnonarvokaupassa on mukana eri elinympäristötyyppejä, joista tässä tutkittiin vain kangasmetsiä. Muiden elinympäristötyyppien sekä muiden lajiryhmien monimuotoisuutta tutkimalla olisi hyvä syventää käsitystä luonnonarvokaupan ekologisesta tehokkuudesta.
  • Kaasalainen, Heini (2015)
    Tämä tapaustutkimus tarkastelee poliittisen vaikuttamiseen tähtääviä sisäisiä prosesseja Suomen luonnonsuojeluliitossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin valtakunnallinen luonto -ja ympäristöasioihin keskittynyt järjestö, jota kuullaan monilla poliittisen päätöksenteon areenoilla. Liitto tunnistetaan sekä asiantuntijaorganisaatioksi että kansalaisjärjestöksi. Sidosryhmien merkitys osana poliittista päätöksentekoa on kasvanut. Sidosryhmien katsotaan voivan vahvistaa lainvalmistelun tietopohjaa että vahvistavan demokratiaa tarjoamalla kansalaisille väylän tuoda näkemyksiään mukaan päätöksentekoon. Tässä järjestöt ja yhdistykset ovat avainasemassa yhteiskunnan mikro -ja makrotason yhteentuojina. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostuu kahdeksasta asiantuntijahaastattelusta. Haastattelut ovat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Aineiston analyysi koostuu erilaisten toimijaryhmien, niiden ominaisuuksien ja niiden välisten suhteiden luokittelusta ja erittelystä. Aineistoa jäsennetään Alasuutarin ja Qadirin (2014) episteemisen työn käsitteen, Dahlin (1989) demokraattisen prosessin ja Saariston (2000) sekä Carolanin (2006) asiantuntijuuden käsitteiden avulla. Suomen luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyöhön osallistumisessa korostuu jäsenen asiantuntijuuden, motivaation ja käytössä olevien aikaresurssien merkitys. Vaikuttamistyön näkökulmasta järjestön sisäinen demokratia toisaalta legitimoi järjestön toimintaa, toisaalta hidastaa sitä. Demokraattinen toimintaperiaate mahdollistaa kenen tahansa jäsenen osallistumisen vaikuttamistyöhön, mutta käytännössä valtakunnallinen vaikuttamistyö tehdään palkattujen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden toimesta. Saadakseen äänensä kuuluviin on oltava ”nimeä”, esimerkiksi luottamustoimi jollakin liiton tasolla sekä asiantuntijuutta, intoa ja aikaa. Demokraattinen rakenne, asiantuntijuuden vaatimus ja yhtenäinen, liiton toimijoita yhdistävä ideologia muodostavat liiton tekemän episteemisen työn kulmakivet ja tekevät liitosta uskottavan toimijan poliittisen päätöksenteon areenoilla.
  • Toivonen, Marjaana (2011)
    Luonnonhoitopellot lisättiin uutena vapaaehtoisena toimenpiteenä maatalouden ympäristötukeen vuonna 2009. Luonnonhoitopeltoihin kuuluvat monivuotiset nurmipellot sekä niitty-, riista- ja maisemakasveilla kylvetyt pellot. Toimenpiteen avulla pyritään suojelemaan ja lisäämään maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta sekä muun muassa vähentämään maatalouden ravinnehuuhtoumia. Vuonna 2010 luonnonhoitopeltoja oli yli seitsemän prosenttia Suomen viljelyalasta. Luonnonhoitopeltojen ympäristövaikutusten arvioiminen ja toimenpiteen kehittäminen on tärkeää, jotta toimenpiteeseen käytettävät varat eivät valu hukkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys luonnonhoitopelloilla on maatalousympäristön monimuotoisuuden kannalta; millaiset luonnonhoitopellot ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia; ja kuinka toimenpidettä kannattaa kehittää. Kysymyksiin pyrittiin vastaamaan tutkimalla putkilokasvilajistoa, -lajirikkautta ja kasvillisuuden rakennetta erilaisilla luonnonhoitopelloilla, sekä vertaamalla luonnonhoitopeltojen kasvillisuutta pientareiden ja niittyjen kasvillisuuteen. Maastotyö luonnonhoitopelloilla tehtiin kesällä 2010 Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusalueilla. Lisäksi tutkimuslohkoista kerättiin tietoja viljelijäkyselyn kautta. Niittypellot osoittautuivat tutkimuksessa lajirikkaimmaksi luonnonhoitopeltotyypiksi, mikä selittynee lähinnä sillä, että ne kylvetään heikosti kilpailukykyisellä siemenseoksella. Nurmi- ja niittypelloilla lohkon viljavuus korreloi negatiivisesti lajirikkauden kanssa. Lajikoostumukseltaan kaikki luonnonhoitopellot eroavat toisistaan sekä maatalousympäristön puoliluonnontilaisista elinympäristöistä, ja lisäävät siten monimuotoisuutta maisematasolla. Luonnonhoitopeltojen lajisto ei ole kuitenkaan suojelun kannalta erityisen arvokasta. Toimenpiteen maatalousympäristöä rikastuttavaa vaikutusta vähentää, että tällä hetkellä valtaosa luonnonhoitopelloista on monivuotisia nurmipeltoja. Luonnonhoitopeltojen siemenseoksia kehittämällä, perustamis- ja hoitomenetelmiä tutkimalla ja neuvontaan panostamalla voidaan lisätä luonnonhoitopeltojen arvoa niin luonnon, viljelijän kuin yhteiskunnankin kannalta.
  • Fagerström, Johanna (Helsingin yliopisto, 2014)
    The purpose of this study is to determine how nature and environment conservation are discussed in sixth class biology text books. Another research question was to study the way the threatened species are handled in biology and geography text books and how attention isdivided between them. These subjects have not been discussed, and thus this research is justified. My analysis of the subject is qualitative, as the research material consists of four different sixth class textbooks from four different publishers. The research material consisted of texts and captions appearing in these books. Investigation was executed using content analysis and the research material was analysed in inductive manner. The investigation s theoretical framework was related to conservation of nature and environment and to definitions threatened species. In this investigation the first research problem collected 309 sentences and approximately one third (31,1%) of them was placed to the first main class: forests. The sentences are divided unevenly between themes, as the difference between the biggest and the smallest main class (3. Drainage system) was 23,3%. The benefit perspective was also emphasized in the discussion related to forests and drainage systems. The threatened species were handled meagerly. There were only two textbooks which included sentences about threatened species. All the mentioned species were either animals or plants and none of these were discussed The threatened species were handled meagerly. There were only two textbooks which included sentences about threatened species. All the mentioned species were either animals or plants and none of these were discussed very thoroughly. All other organisms, like threatened fungi species, were not handled at all .
  • Pellinen, Elisabet (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkielmani aineistona olevien japanilaisen ohjaaja ja käsikirjoittaja Hayao Miyazakin (s. 1941 ) animaatioelokuvien punaisena lankana on ympäristön tuhoutuminen sekä luonnon ja ihmisen välinen suhde. Tutkielmassa yhdistän Miyazakin ekofantasiaa luonnon uudelleen lumoutumisen tematiikkaan. Tutkielman taustalla oleva kiinnostus paikantuu ihmisen luontosuhteeseen ja sen muutokseen, jonka ytimessä luonnon uudelleen lumoutuminen on. Elokuvien on sanottu peilaavan kontekstiaan ja näin ollen tutkielmassani tarkastelen, miten shintolaisen kontekstin luontosuhde ja laajempi ympäristökriisi peilautuu Miyazakin elokuvissa. Tutkielman olen rajannut vastaamaan kysymykseen, minkälainen on Miyazakin elokuvien luonnon lumous. Aineistona on kahdeksan Miyazakin ohjaamaa ja käsikirjoittamaa animaatioelokuvaa, joita olen tutkinut sisällönanalyysin avulla. Analysoin aineistoani elokuvien shintolaisesta kontekstista käsin. Tärkeimpiä teoreettisia työkaluja tutkielmassa ovat rituaalisesti puhdas sydän tai mieli (jap. kokoro), sisä- ja ulkopuolen välinen erottelu (jap. uchi ja soto) sekä Thomas Kasuliksen esittelemä tulkinta shintolaisista kameista ihmetystä herättävänä voimana, jonka kanssa on opittava tuntemaan olo kodikkaaksi. Analyysin tulos on, että Miyazakin elokuvissa luonnon ihmetystä herättävä lumous, jota on sekä sen pelottavuus että kauneus, suojelee elämää. Etenkin luonnon lumouksen pelottava ja uhkaava puoli pitää yllä tärkeää rajaa ihmisen ja luonnon välillä, jotta ihminen pysyisi poissa villistä luonnosta. Luonnon lumous ja sen tehtävä on mahdollista ymmärtää vain puhtaalla kokorolla. Kamien täyttämän maailman lumouksen puhdasta kokemista estää kokoroa likaavat tekijät: ahneus, viha ja välinpitämätön tietämättömyys. Luonto heijastaa ihmisen kokoron puhtaustilaa. Kun ihminen rikkoo luonnon ja ihmisen välistä tasapainoa, muuttuu luonnon käytös. Keskustelu ihmisen uhkaavaksi tai häiritseväksi kokemasta luonnosta ja siitä, miten ihmisen pitäisi siihen suhtautua, saa luonnon lumouksen kautta ihmiskeskeisyyttä kritisoivan näkökulman.
  • Kämäri, Maria (2014)
    Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida Suomen luonnonmukaisen maatalouden fosforivirtojen volyymeja, lähteitä ja kohteita sekä virtoihin vaikuttavia tekijöitä. Tuloksia peilataan luomumaataloudelle asetettuun 20 % tavoitteeseen Suomen peltopinta-alasta. Tutkielman käytännön tavoitteena on tutkia, onko ravinteiden kierrätys suomalaisessa luomumaataloudessa riittävän kestävällä tasolla sekä löytää tarvittaessa käyttökelpoisia ratkaisuja luonnonmukaisen maatalouden kestävämpään ravinnetalouteen tulevaisuudessa. Tutkielman aineisto on kerätty BERAS -hankkeen puitteissa seitsemältä suomalaiselta ERA –tilalta (ecological recycling agriculture –tuotantotapa, ERA). Haastatteluaineiston, kansallisten tilastojen ja kirjallisuuden avulla havainnoista koottiin luomutiloja edustavat fosforitaseet ja tilojen sijainnin perusteella rajatun alueen luomutuotantoa edustava SFA -malli. Kolmen vaihtoehtoisen skenaarion ja tuloksien avulla muodostettiin arviot suomalaisen luomumaatalouden fosforitaseista ja -virroista vuonna 2020. Eteläsuomalainen luomumaatalous ei vaikuta hyödyntävän peltomaan fosforivarantoja, vaan turvautuu ostolannoitteisiin ja tavanomaiseen maatalouden tuottamiin ravinteisiin kuten lantaan ja teurasjätteistä valmistettuihin liha- ja luujauhoihin. Koska kotieläintiloja ei ole riittävästi suhteessa kasvinviljelytiloihin, luomumaatalouden lannantuotto ei riitä kasvintuotannon tarpeisiin. Fosforitaseeseen ei saada merkittävää parannusta vuoteen 2020 mennessä, ellei luomumaatalous ala hyödyntämään peltomaan fosforivarantoja. Samanaikaisesti tulee tukea muita kierrättäviä fosforivirtoja, joista tällä hetkellä potentiaalisimpia ovat vesistöjen biomassat. Elintarviketeollisuuden, yhdyskuntajätteiden ym. biomassojen suhteen tulee kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja -tapoja, sekä punnita käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä näkökulmia. Jos myös tavanomainen maatalous hyödyntää orgaanisia lannoitteita vuonna 2020, kuten hallituksen tavoitteissa on asetettu, orgaanisista lannoitevalmisteista kuten lannasta tulee entistä kysytympää, mikä voi edelleen heijastua eläintiheyteen, luomukasvien satotasoihin ja tuotannon kannattavuuteen.
  • Hietala, Riikka (Helsingin yliopisto, 2006)
    Mahdollisuudet kokea hiljaisuutta ovat heikentyneet yhteiskunnassamme. Hiljaisuutta voidaan suojella laatimalla kriteerit hiljaiselle alueella ja suojella niitä kaavoituksen ja lainsäädännön avulla. Tällä tutkimuksella pyritään hankkimaan taustatietoa siitä, millaisia melun raja-arvoja voitaisiin soveltaa hiljaisten alueiden määrittelyssä sekä mitkä asiat vaikuttavat luonnonrauhan kokemiseen hiljaisella alueella. Tutkimuksessa selvitetään luonnonrauhan kokemisen suhdetta alueella vallitsevaan äänitasoon. Lisäksi tutkimuksessa pyritään määrittelemään mitä on luonnonrauha ja sen kokeminen, sekä tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat luonnonrauhan kokemiseen. Aineisto kerättiin retkillä, joita järjestettiin kolme pääkaupunkiseudun ja yksi Leppävirran virkistys- ja ulkoilualueilla. Yhteensä retkille osallistui 79 ihmistä. Retken aikana äänitasot mitattiin äänitasomittarilla ja osallistujat täyttivät lomakkeen, jossa kysyttiin arvioita luonnonrauha- ja maisemakokemuksesta. Kunkin retken jälkeen tehtiin ryhmähaastattelu. Aineiston analyysiin käytettiin sekamenetelmää: äänitasojen ja lomakkeen arvioiden suhdetta analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja haastatteluaineiston ja lomakkeen avovastauksien analyysiin käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä. Laadullinen analyysi täydentää ja selittää tilastollista aineistoa sekä etsii luonnonrauhan kokemisen arvioihin vaikuttavia tekijöitä. Tuloksien mukaan luonnonrauhakokemuksen ja äänitasojen välille löytyi riippuvuus: äänitason nousu vähentää luonnonrauhaa. Luonnonrauhakokemus on kokemus riittävästä tilasta ja sitä vahvistaa luonnonhiljainen äänimaisema, jossa voi kuulla luonnon ääniä ja nähdä koskematonta luontoa. Kokemusta häiritsee liikenteen melu ja ihmisjäljet. Odotukset hiljaisuudesta ja rauhasta vaikuttavat voimakkaasti luonnonrauhakokemukseen.
  • Paloniemi, Riikka (Helsingin yliopisto, 2008)
    Nature conservation in everyday life: Private landowners perceptions of and experiences on temporary nature conservation and its renewing process This study explores the legitimacy of official nature conservation of private lands. It describes how temporary nature conservation became a part of Finnish nature conservation policy and how forest owners perceived this tool and its usage. In addition, the study analyses forest owners' attitudes on official nature conservation. The study combines individual and official perspectives, and presents a nature conservation politics of everyday life. The theoretical background of the study is learning processes of environmentally responsible participation, and especially empowerment. Main methods in gathering the material for the study have been interviews and a survey. In the 1990 s, Finnish landowners opposed the implementation of nature conservation, especially conservation of shores and the establishment of the European-wide network of conservation areas (Natura 2000). After negative experiences on these conservation efforts, some private landowners were disempowered and some even rejected conservation completely. The Nature Conservation Act of 1996 launched an option to conserve nature officially for fixed time-periods. Use of such a policy tool did not immediately become a widely-used and appreciated conservation practice. During the following decade, however, it attracted remarkable attention within Finnish nature conservation policy discussions. The perspective of landowners began to be emphasised when local and regional organisations for nature conservation and forestry together defined the ideas of natural values trading. Later, the national governance process of the committee defining the Forest Biodiversity Programme for Southern Finland (METSO) institutionalised these ideas in one of its pilot projects. Landowners participated in the project of natural values trading by offering their forests for conservation, which reflects the increased acceptance and legitimacy of nature conservation on private forests. The central elements producing the legitimacy of natural values trading have been voluntariness, temporariness, and dialogue between nature conservation and forestry. Natural values trading analysed in the study is an example of new environmental policy instruments and its creation process represents governance in the implementation of nature conservation. It has increased the legitimacy of nature conservation policy of private forests in Finland. The results reveal the importance of participation and learning processes in the implementation of nature conservation policy, and the need to also pay attention to these processes in the future.
  • Mustonen, Risto (2008)
    Suomessa teollisen puuntuotannon tarpeet ja kasvavan puuntuotannon tavoite ovat keskeisesti määritelleet metsäpolitiikan sisältöä. Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on noussut viime vuosina osaksi poliittisia metsäohjelmia ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun on sitouduttu myös kansainvälisissä sopimuksissa. Tämä tutkimus selvittää sitä, millaisia tavoitteita suhteessa luontoon asetetaan Kansallisessa metsäohjelma 2010:ssä sekä sen suojelupoliittisessa osassa METSOssa, joka toteutettiin vuosina 2002 - 2007. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisen sisällön käsitteet metsäluonto ja luonnon monimuotoisuus saa modernissa luonnonsuojelupoliiittisessa toimintaohjelmassa, jonka laadintaan osallistuvilla tahoilla on toisistaan voimakkaasti poikkeavat intressit suhteessa metsienkäyttöön. METSO-toimintaohjelma on yksi esitys ympäristöongelman määrittelystä ja sen ratkaisuyrityksestä. Ohjelman laatineessa työryhmässä toimijat ottivat kantaa keinojen tehokkuuteen ja yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Kyse on tällöin päätöksenteon legitimiteetistä ja tutkimusongelmasta: kuinka luontoa ja sen monimuotoisuutta arvotetaan sekä millaisista perusteista ja taustatekijöistä arvottaminen nousee? Tutkimusaineiston muodostivat Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma (METSO) sekä ohjelman laadintaan osallistuneiden toimijoiden ja eturyhmien lehdistötiedotteet ja julkiset lausumat vuosilta 2000 - 2002. Diskurssianalyysillä voidaan etsiä ympäristöpoliittisen kielenkäytön takana vaikuttavia arvojärjestelmiä sekä taustaoletuksia. Konstruktionistiseen teoriakehykseen tukeutuen oletan, että diskurssit voidaan nähdä eri tavoin tavoitteellisina suhteessa luontoon ja yhteiskuntaan. Tällöin voidaan tarkastella, millaiset seikat nähdään mahdollisina, tarpeellisina tai välttämättömyyksinä tietyssä diskurssissa. Diskurssin voi nähdä toimivan ideologisesti silloin, kun luonteeltaan yksityiset intressit tai edut esitetään yhteisesti jaettuina ja haluttuina Lähden tutkimuksessani siitä, että luonnonsuojelumenetelmistä päättäminen on valintaprosessi, jossa muotoillaan sääntelytapoja ja toimintamalleja yhteiskunnan ja luonnon väliselle suhteelle. Olen rajannut kulttuurisen luontokuvan ja luontosuhteen kannalta sellaisia diskursseja, joissa luonto ja monimuotoisuus asemoidaan ja luokitellaan eri tavoin. Aineston tulkinnan perusteella näyttää siltä, että METSO-ohjelman sisältö määrittyi vahvasti metsätalouden ja teollisuuden intresseistä käsin. Kansallisessa metsäohjelmassa määritellyt hakkuutavoitteet asettivat myös rajoja ohjelman luonnonsuojelullisille tavoitteille. METSO-toimintaohjelmasta on hahmotettavissa uudenlainen metsä- ja luonnonsuojelupoliittinen suhtautumistapa luontoon. Tavoitetasolla sitä määrittävät muun muassa pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen monimuotoisuuden tuottamiseen sekä suojelukeinoille asetettu kustannustehokkuuden vaatimus. Näyttää siltä, että METSOn myötä perinteisestä luonnonalueiden rauhoittamisesta on siirrytty kohti markkinalähtöistä, maanomistajan täydelliseen vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja kustannustehokkuudella arvotettua monimuotoisuuden tuotantoa. Metsäluonnosta ja biodiversiteetistä on samalla tulossa yhä laajemmin markkinahyödyke, jota voidaan ostaa, myydä ja vuokrata.
  • Hongisto, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    The premise of this doctoral dissertation is practical. It aims to develop the teaching of the history of science. There is, on the whole, plenty of research literature and teaching material pertaining to the history of science available for the upper secondary school level. This material has not, however, been made with the needs of the teaching of history in mind; instead it is geared towards the teaching of science. Research within the framework of the teaching of the history of science has been conducted primarily by researchers interested in the teaching of science, not history. These people claim that ever more knowledge about the general nature of science is needed in modern education. The English term for the general nature of science is the Nature of Science (NOS). This concept is closely linked to projects aiming to reform the teaching of science that by introducing the philosophy of science, the history of science and the sociology of science in to the teaching of science. Pedagogical experiments conducted within the framework of the teaching of the history of science represent two different branches of pedagogical research: Science, Technology and Society (STS) and the History and Philosophy of Science (HPS). These branches examine the history of science from slightly different viewpoints: HPS emphasises the bond between the history of science and research into changes in scientifical theories, and it is closely linked to the philosophy of science. STS, on the other hand, stresses the societal nature of science and is linked to the sociology of science. One aim of this doctoral dissertation is to examine how well the pedagogical experiments conducted within these two branches of research are transferable to the teaching of history. The history of science has been employed in pedagogical experiments within the HPS and STS traditions. A third teaching method frequently used is narratives about the history of science. However, how can we avoid mythical interpretations of the history of science and opt for pedagogically acceptable themes and narratives? This requires that those devising pedagogical experiments or writing teaching materials for the teaching of science more carefully examined the big picture of nature. As a model of our research we use Design Based Research. In this type of research, the problems posed by the study of teaching are approached from a pragmatic standpoint, in an effort to come up with concrete answers applicable to teaching. One such research problem is the theme of this doctoral dissertation: the opportunities for the teaching of the history of science at Finnish upper secondary school. The teaching of the history of science is a pedagogically important topic, and it is included in syllabuses and course books. Consequently, its practical applications are worth studying.
  • Björkskog, Jenni; Väänänen, Liina (2006)
    Tämä opas on tehty Yliopistollisen eläinsairaalan eläinlääkäreiden tarpeisiin, sillä he hoitavat päivittäin Eläinsairaalaan hoitoon tuotuja luonnonvaraisia eläimiä. Myös muualla toimivat eläinlääkärit voivat soveltaa oppaan ohjeita henkilökohtaisen mielenkiinnon ja olemassa olevien resurssien mukaan. Luonnonvaraisten eläinten hoito voi toisinaan luoda eläinlääkäreille yllättäviä tilanteita. Tietoa eläimistä ja niiden sairauksista ja lääkityksistä ei ole helposti saatavilla. Tässä oppaassa käsitellään Suomen luonnosta löytyvien yleisimpien nisäkkäiden ja lintujen hoitoa. Tavallisimmat sairaudet ja niiden hoito käydään läpi. Lisäksi oppaassa on ohjeita eläinten ruokinnasta ja pitovaatimuksista hoidon aikana sekä yhteystietoja jatkohoitoa varten. ELK Jenni Björkskogin kirjoittamassa osuudessa käsiteltävät nisäkkäät ovat siili (Erinaceus europaeus), jänis (Lepus timidus), rusakko (Lepus europaeus), orava (Sciurus vulgaris), liito-orava (Pteromys volans), kettu (Vulpes vulpes), majava (Castor fiber, Castor canadensis), saukko (Lutra lutra), mäyrä (Meles meles), minkki (Mustela vision), lumikko (Mustela nivalis nivalis), näätä (Martes martes), hilleri (Mustela putorius), kärppä (Mustela erminea), ahma (Gulo gulo), ilves (Lynx lynx), norppa (Phoca hispida) ja harmaahylje (Halichoerus grypus). ELK Liina Väänäsen tekemässä osiossa käsitellään kauriin-, peuran- ja hirvenvasat, lepakot sekä linnut. Lintuosiossa on on luvut Yleistä linnuista, Pikkulinnut, Varislinnut, Vesilinnut ja Petolinnut.
  • Finni, Marko (1995)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää luonnonvaraisten kanalintujen kuolinsyitä w.1983-1993. Vastaava tutkimus tarhattujen kanalintujen osalta on tehty vuosilta 1980-1989 ( Hielm ja Nyberg 1991 ). Aineisto kerättiin Helsingin EELA:n arkistoista. Aluelaboratorioiden ( Kuopio, Seinäjoki ja Oulu ) aineisto kerättiin vuodesta 1986 alkaen. Työn kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan eri kuolinsyiden aiheuttajia ja niiden ominaisuuksia. Erityisesti käsitellään miten kyseiset tekijät osallistuvat kanalintujen menehtymiseen ja mekanismeja, joilla kuolema aiheutuu. Lisäksi pohditaan kanalintujen kuolevuutta vuodenaikoihin nähden. Tutkielmaosassa pyrittiin selvittämään kanalintujen kuolemaan johtanut pääasiallinen syy. Osassa tapauksista kuolinsyy joko ei selvinnyt tutkimuksissa tai sitä ei voitu selvittää näytteen pilaantumisen vuoksi. Kanalintujen kuolinsyyt jaettiin neljään pää kategoriaan:Traumat, Loissairaudet, Infektiotaudit ja ryhmään Muut kuolinsyyt. Lisäksi kuolinsyyt jaoteltiin ryhmän sisällä vielä tarkempiin osiin. Aineistossa vertailtiin myös eri lajien ja sukupuolten välisiä osuuksia tilastoissa. Tilastoista analysoitiin lisäksi vuodenaikaisvaihtelujen vaikutus näytemääriin. Aineistosta saatiin analysoitaessa tulos, jonka mukaan yli puolet kanalinnuista ovat kuolleet trauman aikaansaamiin vammoihin. Infektiotaudit ja muut kuolinsyyt ovat kuolinsyytilastossa harvinaisempia. Pienin osuus on loistaudeilla. Tutkimuksen tuloksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä kuolinsyiden osuuksista luonnossa; tulos on vain suuntaa antava.
  • Haapiainen, Jarkko (2008)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää syitä siihen, miksi luonnonvaroiltaan rikkaat valtiot ovat perinteisesti kärsineet vaatimattomasta talouskasvusta. Tutkimuksen pääpaino on systemaattisen edun tavoittelun vaikutuksissa talouskasvuun, sekä instituutioiden laadun merkityksessä. Tutkimukseen sisältyy sekä teoreettinen osio että empiiristä tilastotietoa. Tutkielman teoreettisessa osassa esitellään kaksi alan keskeistä tutkimusta. Ensimmäinen malli käsittelee luonnonvaroihin liittyvän systemaattisen edun tavoittelun vaikutusta valtion talouskasvuun ja hyvinvointiin. Mallin on esitellyt Ragnar Torvik (2002). Mallin mukaan yhteiskunnassa toimii ryhmittymiä, jotka tavoittelevat etua mittavista luonnonvaroista juuri systemaattista etua tavoittelemalla. He eivät osallistu pitkäkestoiseen tuotantoon. Malli osoittaa, että luonnonvarojen lisääntyessä osa modernin tuotantotekniikan yrittäjistä siirtyy systemaattisen edun tavoitteluun. Tämä laskee kokonaistuloa ja hyvinvointia. Mallin laajennuksissa käsitellään asia myös avoimen talouden kannalta, sekä endogeenisen veroasteen kannalta. Tutkielman toinen päämalli käsittelee instituutioiden laadun vaikutusta luonnonvaroista saatavien tulojen jakautumiseen. Mallin ovat laatineet Mehlum, Moene ja Torvik (2006). Keskeisenä ajatuksena on, että instituutiot voivat olla joko yritystoimintaa tukevia, tai tukea systemaattisen edun tavoittelua. Ensimmäisessä tapauksessa valtion saa maksimaalisen hyödyn luonnonvaroistaan, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa valtion talouskasvu on hidasta ja luonnonvarojen kirous pääsee vallalle. Mehlumin ym. (2006) tutkimuksessa asiaa tutkittiin myös empiirisesti. Tutkimus osoitti, että resurssien kirousta esiintyy vähemmän valtioissa, joiden instituutiot ovat tasoltaan laadukkaita. Tutkielmassa käsitellään myös muita alan tutkimuksia, kuten Ola Olssonin tutkimusta luonnonvarojen aiheuttamista sosiaalisista jännitteistä (2007). Pääpaino on kuitenkin yllä mainituissa tutkimuksissa. Käytännön esimerkkeinä tutkielmassa esitellään Nigerian ja Persianlahden yhteistyöalueen (GCC) maiden talouskasvua viime vuosina. Ym. teorioita pyritään näin soveltamaan käytännössä. Luonnonvarojen kiroukseen on olemassa useita syitä. Tutkielman lopputulos on, että systemaattisen edun tavoittelu ja instituutioiden laatu on yksi erittäin keskeinen tekijä. Tälle argumentille löytyy tukea myös empiirisestä tutkimuksesta. Tärkeimmät lähteet: Torvik, R., (2002): Natural Resources, Rent Seeking and Welfare. Journal of Development Economics vol. 67, 455–470. Mehlum, H., Moene, K., Torvik, R. (2006: Institutions and the Resource Curse. The Economic Journal 116, 1–20.
  • Haapiainen, Tero Johannes (2008)
    Luonnonvaroista saatavat tulot kasvattavat monien valtioiden varallisuutta huomattavan paljon. Vaikka useat tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään luonnonvaroista saatavien tulojen ja taloudellisen kasvun välistä yhteyttä, luonnonvaroista saatavien tulojen ja demokraattisuuden välinen yhteys on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Luonnonvaroilla vaikuttaa kuitenkin olevan varsin ongelmallinen vaikutus demokraattisuuteen. Esim. useissa Lähi-idän maissa joissa öljyvarat muodostavat suuren osan valtion varallisuudesta, demokraattisuus on varsin heikolla tasolla. Tutkielmassa tutkitaan syitä, joiden kautta luonnonvaroista saatavat tulot voivat heikentää yhteiskunnan demokraattisuutta. Tutkimuksista ensimmäisenä otetaan tarkasteluun Paul Collierin ja Anke Hoefflerin malli ”Democracy and Resource Rents” (2005). Kyseisessä mallissa luonnonvaroista saatavat tulot pienentävät yhteiskunnan verotusta ja siten julkiseen valtaan kohdistuvaa valvontaa ja tarkkailua ja mahdollistavat näin varallisuuden käytön vilpilliseen toimintaan ja kavalluksiin. Omar Al-Ubaydlin mallissa ”Diamond´s Are a Dictator´s Best Friend: Natural Resources and the Tradeoff Between Development and Authoritarianism” (2006) luonnonvaroista saatavien tulojen kasvaessa vallassa oleva diktaattori maksimoi omaa hyötyään harjoittamalla kansalaisiin kohdistuvaa sortoa. Sorto pienentää sekä demokraattisuutta että taloudellista aktiivisuutta. Taloudellisen aktiivisuuden pieneneminen vähentää diktaattorin saamia verotuloja, mutta on silti kannattavaa koska demokraattisuuden pieneneminen kasvattaa diktaattorin todennäköisyyttä säilyttää valta-asemansa. Tutkielman jälkimmäisessä osassa tarkastellaan Ricky Lamin ja Leonard Wantchekonin mallia ”Political Dutch Disease” ( 2002). Kyseisessä mallissa vallassa oleva poliittinen eliitti siirtää tietyn osan varallisuudestaan seuraavalle sukupolvelle. Tämä mahdollistaa vallan ja varallisuuden siirtymisen sukupolvelta toiselle. Näin luonnonvaroista saatavien tulojen lisääntyessä demokraattisuuden mahdollisuus myös pitkällä aikavälillä heikkenee. Tutkielman perusteella päätellään, että luonnonvaroista saatavat tulot lisäävät demokraattisuuden kannalta haitallisia ilmiöitä kuten lahjontaa, kavalluksia ja kansalaisiin kohdistuvaa sortoa. Varallisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle mainitun kaltaiset ilmiöt toistuvat usealla periodilla ja heikentävät demokraattisuutta myös pitkällä aikavälillä. Luonnonvaroista saatavien tulojen vaikutus yhteiskunnan demokraattisuuteen ei vaikuta olevan aina automaattisesti negatiivinen, mutta tietyissä olosuhteissa ne voivat aiheuttaa edellä mainitun kaltaisia ilmiöitä, jotka vähentävät demokraattisuuden mahdollisuutta. Tärkeimmät lähteet: Collier, Paul ja Hoeffler, Anke: ”Democracy and Resource Rents” (2005) Working Paper, University of Oxford, Department of Economics, april 2005 Al-Ubaydli, Omar: ”Diamond´s Are a Dictator´s Best Friend: Natural Resources and the Tradeoff Between Development and Authoritarianism” (2006) Working Paper, University of Chicago, October 2006 Lam, Ricky ja Wantchekon, Leonard: ”Political Dutch Disease” (2002) Manuscript, Department of Politics, New York University, November 2002