Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11489-11508 of 28483
  • Halenius, Outi (Helsingin yliopisto, 2012)
    The purpose of this study was to examine the pedagogical use of illustrative material in early childhood education. While pictorial material is widely used in early childhood education, there is little research on the topic. The application of pictorial material in supporting communication and structuring everyday function is gaining recognition in early childhood education. The aim of this study was to investigate the pictorial environment of day care centers and the experience of using pictorial material in interactions with children from the kindergarten teachers perspective. Furthermore, the study examines how kindergarten teachers use pictorial material in early childhood education and how they plan the pictorial environment. The research design was qualitative. The research material was collected by theme interviews and photographic documentation. The data included 15 interviews of kindergarten teachers and 613 photographs of their classes. The research material collected end of 2010 in a city in southern Finland. The method used in analyzing both the interviews and the photograph material was theory-guided content analysis. The pictures displayed in the day care environments particularly emphasized everyday functions such as day or week schedules, dressing, eating and play in day care groups. In addition, children s artwork was on display in every classroom. The study suggests that the kindergarten teachers find the pictorial material essential particularly when teaching children with special needs and children who speak Finnish as a second language. However, the teachers noted that they considered the pictorial material beneficial to all children. Kindergarten teachers used pictorial material in everyday life, principally to structure function, guide children s play and support language development. Especially within integrated special groups the communication and participation through pictorial material was seen essential. Kindergarten teachers highlighted that the pictorial environment planning is based on child oriented, function oriented or aesthetic perspectives. The key emphasis in planning the environment is the needs of a particular child or group of children.
  • Heikkilä, Elina (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
    The study focuses on picture captions: their grammar and interplay with photographs and their position as semi-independent elements of the news stories. The research was conducted in the framework of critical discourse analysis, social semiotic visual theory and fennistic syntactical research. The data consist of 441 press photographs, 1,815 captions and a number of news items from Finnish dailies. The generic structure potential of the caption includes the caption headline, the caption proper, i.e. the verbalization of the picture content, and the frame. In the data, 41 per cent of the captions have a headline, and 44 per cent contain a caption proper. Characteristic of the caption proper is omission of the finite verb and the use of the present tense, both of which have decreased in Finnish papers during the 20th century. The caption proper is typically a main clause, and both subordinate clauses and participal phrases occur mostly in the frame. While comparing caption variants attached to the same pictures, the processes and their participants proved to be identified considerably identically, following the news agency captions. Instead, the reader?s interpretations of a picture could be directed by framing it in different ways. For example, the caption may focus on the only person depicted, deal with a whole group, or give an abstract account of the situation. The caption is a paratext, a typographically marked, semi-independent element of a news story. Between the headline and the caption, four semantic relations have been identified. The caption may be a paraphrase of the headline, or a close-up illustrating an abstract headline with a concrete example. If the name of the person depicted is their only common factor, the relation between the caption and the headline is additive. A specifying caption will give more details than the headline. The caption may complete, repeat, or summarize the body copy. Naturally, most captions completing the story verbalize the content of the picture. As the caption is often based on the story, it may even repeat the body copy verbatim. The summarizing function is probably becoming increasingly important, as most Finnish newspapers have abandoned the use of a separate standfirst.
  • Meriluoto-Kovanen, Tuula (1974)
  • Tossavainen, Mari (Suomen Tiedeseura, 2012)
    Sculptor's Work: Emil Wikström and the Infrastructure of Sculpture 1890-1920 This doctoral dissertation examines a sculptor´s work in the context of the formation of art infrastructures, collaborations, and the practice and profession of sculpture. In this study, Emil Wikström (1864-1942) is a major exemplary case through which to understand the practice and profession of sculpture in Finland. Wikström is especially famous for his monuments, and he has had a reputation as a 'dominant master' in the Finnish sculpture at the turn of the 19th and 20th centuries. Earlier, he has mainly been regarded as a favourite artist of the Finnish-minded circles. However, this study shows that, in addition to a national obligation, he also felt a strong professional duty to develop Finnish art life and the professional status of sculptors. This study opens new perspectives on Finnish sculpture by showing, for instance, that Wikström was an early advocate of copyright legislation. Theoretically and methodologically, this study is connected with the current discussion in the field of art history, and it builds principally on an institutional and art sociological approach. The research is based on primary sources, including sculptors' professional correspondence and the documents of statue committees. Wikström entered the difficult and undervalued profession of sculpture in the end of 19th century. The foundations of the Finnish sculpture institution were laid in the years 1890-1920, and sculptors' professional identity and efforts began to emerge in many ways. Their work was being transformed, for instance, by contracts, art education, art foundries, new associations and publicity. This study also underlines the fact that, as stated by Wikström, sculpture is connected with place. Wikström played a decisive part in forming the image of the sculptor's profession and building up the infrastructures of sculpture in Finland. Keywords: Emil Wikström, Finnish sculptors, sculpture, art infrastructures, professional identity, monuments, late 19th century, early 20th century
  • Halmetoja, Minna (Helsingin yliopisto, 2014)
    Objectives: The objective of my research was to describe the experiences and insights of pre-school and primary school teachers concerning visual arts as a content and subject area. The objective was also to describe and understand children's opinions of visual arts' teaching. In addition I observed the differences and similarities of teachers' and children's opinions Methodology: My research was a qualitattive research with characteristics of hermeneutical research tradition. I pursued an understanding research method while observing my research phenomenon, visual arts, in pre-and primary school teaching. Theme interview was the main information gathering method. I experienced the theme interview to enable natural and iconversation-like approach to the reseach topic. The research material was gathered from Kivistö-Aviapolis and Tikkurila areas in the city of Vantaa. I interviewed four pre-school and four primary school teachers, and four pre-school and four primary school aged children. Four municipal daycare centers and two primary schools participated to the study. Findings and Conclusions: The prechool teachers experiences concerning visual arts focused on the playful manner by which to learn and combine visual arts to the other content areas. Primary schoold teachers on the other hand integrated the visual arts to other subject areas such as environmental education. Primary school teachers experienced that time pressure made the teaching of the visual arts difficult. According to my research, there is not enough time to theach visual arts in every day settings. All of teachers who participated to the study experienced creativity and the development of imagination as the main content of the visual arts. Despite of this, visual arts manifested more as producing of visual art than as experience seeking activity in the pre-and primary school teaching. The usage of visual media was scarce in the teaching. According to my results, over half of the teachers do not use visual media in their visual arts teaching and therefore do not help the children to understand and interpret visual language. The opinion that visual arts' position has been diminished was shared by all of the teachers. Hence more time and hour frame was hoped for. Pre-and primary school children experienced the visual arts as a pleasent subject and study area. Children liked to work in a way that enabled them to use their creativity. The reseach results for the children show childrens' holistic way to learn and gain experience in various learning environments.
  • Leino, Päivi Emilia (University of Helsinki, 2015)
    Tutkielmassa tarkastellaan kuvataiteellisen ja kirjallisen mainosilmoituksen tekijänoikeudellista asemaa Suomessa. Tutkimuskohteena on erilaisten kuvataiteellisten ja kirjallisten mainosilmoitusten teoskynnyksen arviointi sekä teossuojan kohde ja laajuus huomioiden lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja oikeuskirjallisuuden lisäksi erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut, pohjoismainen oikeuskäytäntö ja Suomen tekijänoikeusneuvoston lausunnot. Metodologisesti tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tarkastellaan voimassaolevan oikeuden sisältöä. Kuvataiteelliset ja kirjalliset mainosilmoitukset voidaan määritellä painomuodossa tai digitaalisella jalustalla oleviksi kaupallisiksi ilmoituksiksi. Lisäksi mainosilmoitus voi olla luonteeltaan sekä kuvataiteellista että kirjallista ilmaisua yhdistävä ilmoitus. Kuvataiteelliset ja/tai kirjalliset mainosilmoitukset voivat saada teossuojaa, sillä Bernin yleissopimus suojaa myös kaupallisista lähtökohdista syntyneitä omaperäisiä teoksia. Euroopan unionin tuomioistuimen 2000-luvun ratkaisukäytännön perusteella teokselta edellytettävä omaperäisyysvaatimus voidaan katsoa Euroopan unionissa harmonisoiduksi silloin, kun teos kuuluu InfoSoc-direktiivin soveltamisalaan. Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan teoksen tulee olla omaperäinen eli tekijänsä itsenäisen henkisen luomistyön tulos. Teoksessa tulee ilmetä tekijänsä luovat itsenäiset valinnat, jotka eivät saa olla luonteeltaan mekaanisista tai funktionaalisista syistä johtuvia tai täysin ulkoisista olosuhteista riippuvaisia. Käytäntöä tarkastelemalla on mahdollista arvioida mainosilmoitusten kaupallisen tarkoituksen vaikutusta mainosilmoitusten tekijöiden luovien valintojen tekoon. Kuvataiteellisten mainosilmoitusten omaperäisyystulkinnassa huomiota kiinnitetään muun muassa tuotteen väri-, tekniikka- ja sommitteluvalintoihin. Kuvataiteellisten mainosilmoitusten luovien valintojen tulkinnassa itsenäisten luovien valintojen tarkastelu vaiheittaisena luomisprosessina tarjoaa läpinäkyvyyttä teostason tarkasteluun. Kirjallisten mainosilmoitusten itsenäiset luovat valinnat näyttäytyvät usein sanojen valinnassa, järjestämisessä ja yhdistämisessä. Mikäli mainosilmoitus yhdistää sekä kuvataiteellista että kirjallista ilmaisua, saattaa ilmaisumuotojen yhdistäminen jo sinänsä tarjota hyvät edellytykset teoskynnyksen ylittymiseksi. Teostason tulkinta edellyttää kuitenkin aina tapauskohtaista arviointia ja kytkentää todellisuuteen, sillä omaperäisyyden tarkastelussa voi muutoin olla käsitelainopillisten päätelmien riski. Mainosilmoituksen teossuoja kohdistuu ilmoituksen konkreettiseen ilmenemismuotoon. Mikäli mainosilmoitus on matalan teostason teos, voidaan teossuoja arvioida kapea-alaiseksi. Luovuuden tarpeettoman rajoittamisen ehkäisemiseksi ja kommunikaation turvaamiseksi on perusteltua, ettei teossuoja ole teoksen ilmentävää omaperäisyyttä laajempi. Näin ollen on tapauskohtaisesti mahdollista, että mainosilmoituksen teossuoja suojaa vain identtistä kopiointia vastaan. Toisaalta runsaasti tekijänsä luovia valintoja ilmentävän mainosilmoitusteoksen suoja-ala on laajempi, kuitenkaan kohdistumatta teoksessa ilmenevään oivallukseen tai teoksen ideaan.
  • Wainikka, Olli (Helsingfors universitet, 2012)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan kieltä tekstissä, jossa kuvaillaan kuvaa. Keskeinen tutkimuskysymys on, miten ja miltä osin kuva kielennetään tällaisessa tekstissä eli miten kuvan rakenteita siirretään kielellisen esityksen ilmauksiksi. Tutkimusaineisto muodostuu kuvista ja niitä esittelevistä teksteistä. Kuvia on seitsemän ja ne ovat kanonisoituja kotimaisia taidemaalauksia. Tekstiaineisto on valikoitu kirjoista, jotka on julkaistu mm. taidenäyttelyn yhteydessä. Analyysissa tutkitaan, millaisia kuvaustekstit ovat ja mitä niistä voidaan yhdessä kuvan analyysin, kuvan teorian ja kieliopin kuvauksen kanssa sanoa. Tutkielmassa esitellään ajatuksia kuvan ja kielen suhteesta (esimerkiksi Barthes 1977, Jakobson 1987, Mikkonen 2005, Kress ja van Leeuwen 1996). Kuvan analyysi perustuu Kressin ja van Leeuwenin sosiosemioottisen teorian mukaiseen kuvan rakenteen kolmijakoiseen luokitteluun representaatio, osallistujat ja kompositio. Tämä teoria on laadittu kielentutkijan näkökulmasta (sen alkuperä on systeemis-funktionaalisessa teoriassa), joten sen käsitteiden vertaaminen takaisin päin kielen ilmaisuun on perusteltua. Tutkielman analyysi etenee siten, että ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan kuvaa ja siitä kirjoitettua tekstiä rinnakkain, jotta niistä olisi muodostettavissa kokonaisvaltainen käsitys. Kuva ja kieli muodostavat yhdessä esiintyessään multisemioottisen tekstin. Tässä tutkielmassa kuitenkin kuvaa analysoidaan lyhyesti ja kuvaustekstiä tarkemmin suhteessa kuvaan. Toisessa vaiheessa tarkastellaan lähemmin joitakin esiin nousevia aineiston teksteille tyypillisiksi tai muuten kiinnostaviksi osoittautuvia kielellisiä valintoja. Adjektiivit ovat keskeistä sanastoa kuvan kielentämisessä, kun nimetystä kuvan osallistujasta esitetään täsmentäviä luonnehdintoja, jotka ohjaavat kuvan elementin tulkintaa kokonaisuuden osana. Tekstien tempuksista selvästi yleisin on preesens. Preesensissä referoidaan kuvan sisältöä, jolloin kuvaus näyttäytyy modaalisesti melko tunnusmerkittömänä. Kuvausteksteissä finiittiverbittömät rakenteet eivät ole samalla tavalla yleisiä kuin median kuvaselosteissa. Menneen ajan tempuksilla kuvaustekstissä ilmaistaan ensisijaisesti muita kuin ajallisia suhteita: modaalisuutta tai preesensissä ilmaistusta poikkeavia viittaussuhteita. Kuvan eri tasoilla tapahtuviksi ymmärrettäviä prosesseja ilmaistaan liikkeenä kuvan staattiseen faktiseen todellisuuteen nähden, mitä päädytään kutsumaan kognitiivisen kielentutkimuksen mukaisesti fiktiiviseksi liikkeeksi.
  • Siekkinen, Anne-Mari (Helsingin yliopisto, 2007)
    The aim of the thesis was to compare the correspondence of the outcome a computer assisted program appearance compared to the original image. The aspect of the study was directed to embroidery with household machines. The study was made from the usability point of view with Brother's PE-design 6.0 embroidery design programs two automatic techniques; multicoloured fragment design and multicoloured stitch surface design. The study's subject is very current because of the fast development of machine embroidery. The theory is based on history of household sewing machines, embroidery sewing machines, stitch types in household sewing machines, embroidery design programs as well as PE-design 6.0 embroidery design program's six automatic techniques. Additionally designing of embroidery designs were included: original image, digitizing, punching, applicable sewing threads as well as the connection between embroidery designs and materials used on embroidery. Correspondences of sewn appearances were examined with sewing experimental methods. 18 research samples of five original image were sewn with both techniques. Experiments were divided into four testing stages in design program. Every testing stage was followed by experimental sewing with Brother Super Galaxie 3100D embroidery machine. Experiments were reported into process files and forms made for the techniques. Research samples were analysed on images syntactic bases with sensory perception assessment. Original images and correspondence of the embroidery appearances were analysed with a form made of it. The form was divided into colour and shape assessment in five stage-similarity-scale. Based on this correspondence analysis it can be said that with both automatic techniques the best correspondence of colour and shape was achieved by changing the standard settings and using the makers own thread chart and edited original image. According to the testing made it is impossible to inform where the image editing possibilities of the images are sufficient or does the optimum correspondence need a separate program. When aiming at correspondence between appearances of two images the computer is unable to trace by itself the appearance of the original image. Processing a computer program assisted embroidery image human perception and personal decision making are unavoidable.
  • Kontio, Eija (2005)
    Tutkielmassa tarkastellaan digitaalista uutiskuvatuotantoa tuotannon taka-alueelta käsin, kuvatoimisto Lehtikuvan kuvatoimittajan näkökulmasta. Tutkielmaa varten on teemahaastateltu Lehtikuvan neljää työntekijää: kolmea kuvatoimittajaa ja yhtä uutispäällikköä. Haastatteluissa on kysytty heidän mielipidettään uutiskuvatuotannosta nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä. Kuvatoimistot ovat osa tiedonvälitystä. Kansainväliset uutistoimistot alkoivat perustaa kuvatoimistoja 1930-luvulla. Vuonna 1951 perustettiin kuvatoimisto Lehtikuva. Nykyisin Lehtikuva on osa SanomaWSOY-konsernia. Lehtikuvassa työskentelee kuutisenkymmentä kuva-alan ammattilaista: kuvatoimittajia, valokuvaajia, kuvamyyjiä ja arkistohenkilökuntaa. Lehtikuvan kuvatoimitus kokoaa päivittäin uutiskuvapaketin liki viidellekymmenelle suomalaiselle sanomalehdelle. Lehtikuva on koko toimintansa ajan tehnyt yhteistyötä kansainvälisten uutiskuvatoimistojen kanssa. Lehtikuvassa analogisesta uutiskuvatuotannosta on siirrytty vaiheittain kokonaan nykyiseen digitaaliseen tuotantoon. Digitaalisen kuvatuotannon ensiaskelia alettiin Lehtikuvassa ottaa jo 1980-luvulla. Ensin digitalisoitiin uutiskuvatuotannon työprosessit, ja vasta tämän jälkeen aloitettiin kuvalähetysten digitalisointi. Tutkielmassa kuvaillaan myös kuvatoimittajan työprosessia nykyisessä toimintaympäristössä. Tutkielman päälähde on John B.Thompsonin teos The Media and Modernity - A Social theory of the Media. Teoksessa Thompson viittaa sosiaalipsykologi Erving Goffmaniin, joka jakaa sosiaalisen toiminnan kolmeen alueeseen: tuotannon taka-alueeseen, julkiseen alueeseen ja vastaanoton tausta-alueeseen. Taka-alueella tuotetaan journalistisia tuotteita, kuten uutiskuvia. Tuotteet esitellään julkisella alueella: sanomalehdissä, televisiossa ja Internetissä. Tausta-alueella yleisö tekee omia tulkintojaan esityksistä. Jokainen osa-alue tuo toimintaan mukanaan oman sosiaalisen ja historiallisen taustansa. Kuvatoimitus toimii tuotannon taka-alueella, jossa määritellään toiminnan konventiot, säännöt ja rajat. Muutos yhdellä osa-alueella vaikuttaa muidenkin alueiden toimintaan. Suuri muutos kuvatuotannossa on ollut digitaaliseen kuvateknologian vaiheittainen haltuunotto. Digitaalinen teknologia ja tuotantoprosessien automatisointi ei ole aivan kokonaan lunastanut lupaustaan toimituksellisten rutiinitehtävien vähenemisestä ja työn joustavuuden lisääntymisestä. Kuvavälityksen nopeuden vaatimus on myös kasvanut, ja uutiskuvia tuotetaan ja välitetään asiakkaille yhä enemmän. Kuvatuotanto on myös samankaltaistunut. Pysäyttävien uutiskuvien löytäminen kuvavirrasta on käynyt kuvatoimittajallekin entistä työläämmäksi. Kaikki muutokset kuvatoimitustyössä eivät tietenkään johdu ainoastaan digitaalisesta teknologiasta, vaan työhön on vaikuttanut myös muu yhteiskunnassa tapahtunut kehitys. Kuvatuotanto analogisena aikana edellytti kuvatoimittajalta pääasiassa journalistista osaamista. Digitaalisen teknologian myötä työ on muuttunut enemmän uutiskuvatuotantoprosessin kokonaisuuden seuraamiseksi. Kuvatoimittajan työ kuvatoimistossa onkin muuttunut kuvatoimittajasta kuvan toimittajaksi. Tästä huolimatta kuvatoimittajat eivät kaipaa analogiseen teknologiaan perustuvaa kuvatuotantoa. Vaikka alan arvellaan vieläkin teknistyvän, usko journalismin ensisijaisuuteen on kuvatoimittajilla edelleenkin vahva.
  • Orpana, Terttu (1988)
  • Lindqvist, Sini-Inkeri (1999)
    Hämeen läänin kuvernöörinä toimi vuosina 1888-95 eversti Torsten Costiander. Hän noudatti fennomaaneja suosivaa politiikkaa ja päätti suomen kielen ottamisesta läänin virkakieleksi. Itse hän puhui ruotsia äidinkielenään. Kielikysymyksen ohella Suomen poliittista elämää leimasi 1880-luvulla Venäjän kysymys; nämä kaksi ongelmaa liittyivät yhteen. Kenraalikuvernööri F. L. Heiden oli fennomaaneille myötämielinen poliittisista syistä: tarkoituksena oli lähentää Suomea Venäjään etäännyttämällä se Ruotsista. Siksi myös Costianderin fennomaanisympatiat ovat tulkittavissa sympatiaksi Venäjää kohtaan, ns. yleisvaltakunnallisuudeksi. Ajatus saa tukea siitä, että hän oli entinen Haminan kadetti, jolla oli takanaan sotilasvirkaura tsaarin armeijassa, mm. kahden kenraalikuvernöörin adjutanttina. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Costianderin kielipoliittinen ajattelu heijastui hänen kuvernöörikauteensa, sekä tarkastella niin Venäjän kysymystä kuin kielikysymystäkin hänen henkilönsä kautta. Tavoitteena on jäljittää yleisvaltakunnalliseen, ts. Venäjän edut huomioivaan ajattelutapaan viittaavia piirteitä valitsemalla aikaan liittyviä teemoja. Tuloksena voi todeta, että hypoteesi po. asenteiden vaikutuksesta Torsten Costianderin ajatteluun osui harhaan. Merkkejä hänen yleisvaltakunnallisesta suhtautumisestaan löytyy varhaisemmilta vuosilta, mutta ne menettävät merkityksensä havaittaessa ilmiön muuttuneen ajan myötä. 1880- ja 1890- luvuilla sana oli saanut jo vahvasti poliittisen sisällön, ja siitä Costiander sanoutui jyrkästi irti. Sen sijaan hänen ajattelunsa oli kiinteästi sidoksissa liberalismiin, mikä selittää toimimisen kansan kielen puolestapuhujana. Lähdemateriaali kattaa aiheen luonteen vuoksi osittain kuvernöörikautta pidemmän ajanjakson. Huomautus koskee etenkin Costianderin kirjeitä veljelleen Leo Mechelinille. Muina lähteinä aikakautta käsittelevän kirjallisuuden lisäksi on käytetty Hämeen lääninhallituksen arkistoa sekä Nuutajärven kartanon arkistoa.
  • Taipale, Pekka (2008)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani pula-ajan ja nykypäivän köyhyyttä miesten kokemana. Tutkimuskysymyksen! ovat: Miten miehet kertovat arjen köyhyydestä? Miten ja miksi miesten kertomukset köyhyydestä eroavat pula-aikana ja nykyaikana? Aineistona käytän vuonna 2006 järjestetyn Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun miesten kirjoittamia tekstejä. Käyttämäni aineisto koostuu 30 eripituisesta kertomuksesta. Analysoin aineiston sisällönanalyyttisesti. Havainnollistan keskeisiä tuloksia myös kahden tyyppitarinan avulla. Käytän analyysiä jäsentävinä käsitteinä työtä, selviytymistä ja sukupuolta. Kaikissa aineiston tarinoissa muodostuu suhde työhön, mieheksi kasvamiseen, miehenä olemiseen, pärjäämiseen ja selviytymiskeinoihin. Käsitteet valitsin aineistolähtöisesti ja ennakkoajatusteni perusteella. Keskeisimpänä tuloksena on, että mielipiteet yhteiskunnan tuesta köyhyydessä selviytymiseen ovat molempien aikakausien tarinoissa kielteisiä. Absoluuttista köyhyyttä kuvaavissa pula-ajan lapsuustarinoissa kansanhuollon tarjoama tuki on selviytymiskeinona marginaalisessa asemassa verrattuna työhön ja lähimmäisapuun. Kokemukset huutolaisuudesta, oloista poikakodissa ja asioinnista kansanhuollossa sisältävät kuvausta kovasta kontrollista ja niukasta tuesta. Nykyajan suhteellista köyhyyttä käsittelevissä tarinoissa kielteiset kokemukset liittyvät taloudellisen tuen matalaan tasoon ja nöyryyttäviin kokemuksiin sen hakemisessa. Työ ei edusta nykyajan tarinoissa sisäistä varmuutta ja miehisen itsetunnon lähdettä, kuten pula-ajan tarinoissa, vaan muistuttaa omasta pärjäämättömyydestä ja epäonnistumisesta. Taustoitan tutkimuksessani lyhyesti köyhyyden ja sosiaaliturvan historiaa Suomessa. Tarkastelen myös työn käsitteen ja työelämän muuttumista pääasiassa Juha Siltalan tutkimusten pohjalta. Omat tulokseni miesten työlle antamien merkitysten muuttumisesta ovat samansuuntaisia Siltalan tulosten kanssa. Vertaan nykypäivän köyhyydestä kertovien mielipiteitä sosiaaliturvan tasosta ja nöyryyttävyydestä Pasi Moision tutkimuksiin suomalaisesta hyvinvoinnista ja Kirsi Juhilan tutkimuksiin aikuissosiaalityöstä. Myös aikuisten parissa sosiaalityötä tekevät kokevat Juhilan mukaan ristiriitaa suhteessa työlle asetettuihin vaatimuksiin aktivoinnista ja ammattieettisiin lähtökohtiin heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta. Päädyn pohtimaan työn ja työelämän muuttumista ja otan kantaa Juhilan tavoin, että eriarvoistumista korostavaa puhetapaa tulee tuoda yksilön vastuuta korostavan vallitsevan puhetavan rinnalle aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä.
  • Alho, Tomio (2009)
    Kuvionuotit on musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalon kehittämä, erityisesti kehitysvammaisten musiikinopetukseen soveltuva soitonopetusmenetelmä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin minkälainen on kuvionuottiasiantuntijoiden ja kuvionuottitoimintaa lähellä olevien tahojen käsitys kuvionuottitoiminnan kehityksestä ja minkälaiset vaikutukset tällä toiminnalla on heidän mielestään yksilöihin yksilö- ja yhteisötasolla. Tutkin myös millä tavalla kuvionuottitoiminta mahdollistaa kehitysvammaisten yhteisöön osallistumista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Lisäksi tarkastelen, minkälainen on kuvionuottien kansainvälinen tila ja mitkä ovat kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet ja haasteet. Tutkielmani teoreettiset käsitteet ovat vammaisuus sosiaalisena konstruktiona, integraatio ja yhteisöllisyys sekä sosiokulttuurinen innostaminen ja valtaistaminen. Tutkimus oli muodoltaan tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin yhden sosiaalisen innovaation, kuvionuottitoiminnan, kautta tapahtuvaa sosiokulttuurista innostamista, yhteisöllisyyden muodostumista ja erityisesti kehitysvammaisten sosiaalista integraatiota yhteiskuntaan. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja muutoksia kuvionuottitoiminta saa kollektiivisesti aikaan yhteisössä. Tutkimusaineistona on kuusi teemahaastattelua. Haastateltavina tutkimuksessa on kuvionuottitoiminnan asiantuntijoita (3), rahoittajatahojen edustajia (2) sekä kehitysvammaisia kuvionuottien käyttäjiä (1). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuvionuottitoiminnan avulla on saatu aikaan huomattavaa positiivista kehitystä toiminnassa mukanaolevien kehitysvammaisten elämässä. Kuvionuottitoiminta luo käyttäjille sekä iloa että yhteisöllisyyden tunnetta, mikä edistää sosiaalista integraatiota. Kuvionuottitoiminnan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään musiikinsoittoon, vaan pitkällä tähtäimellä se edesauttaa myös kehitysvammaisten valtaistumisen prosessia. Tämä johtaa siihen, että kuvionuottisoittajia ei enää nähdä ensisijaisesti kehitysvammaisina vaan yhteiskuntaan osallistuvina aktiivisina toimijoina. Kuvionuottitoiminnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että se pääsee jatkuvan rahoituksen piiriin. Tätä vaikeuttaa se, että kuvionuottitoiminnan moniulotteisuuden takia sitä on vaikea määritellä yksiselitteisesti sosiaali-, opetus- tai kulttuuritoimintaan kuuluvaksi. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia toiminnan rahoituksen löytämisessä. Tästä huolimatta tutkimukseni osoittaa, että kuvionuottitoiminta laajenee ja kuvionuottitoimijaverkosto vahvistuu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kuvionuottitoiminnalla on potentiaalia saada aikaan sosiokulttuurista innostamista myös tulevaisuudessa.
  • Vuorinen, Marja (SKS, 2011)
    An imagined nobleman Nobility as an enemy image and in-group identity in nineteenth-century Finland The focal point of this study is the difficult relationship between two seemingly very different 19th-century elite groups, the upwardly mobile bourgeois intelligentsia and the slowly declining traditional nobility. In the thinking of the bourgeois contender the two emerged as exact opposites, styled as conflicting ideal types: an outdated, exclusive, degenerate hereditary aristocracy versus a dynamic and progressive new force in society, recruited solely on the basis of personal merit, originating from the common people and representing the nation. The appearance of an important 19th-century novelty, print publicity, coincided with the emergence of the bourgeois intelligentsia. The institutions of the developing publishing industry were manned by the aspiring new group. The strengthening flow of progressive, democratic, nationalist ideas distributed via the printing presses carried an undercurrent of self-promotion. It transmitted to the developing readership the self-image of the new cultural bourgeoisie as the defender and benevolent educator of the nation. Having won the contest over the media, the intelligentsia was free to present its predecessor and rival as an enemy of the people. In its politics the nobility emerged as an ideal scapegoat, represented as the source for existing social evils, all if which would promptly go away after its disappearance. It also served as a black backcloth, against which the democratic, national, progressive bourgeois intelligentsia would shine more brightly. In order to shed light on the 19th-century process of (re)modelling the image of nobility as a public enemy I have used four different types of source materials. These include three genres of print publicity, ranging from popular historical and contemporary fiction to nonfictional presentations of national history and the news and political commentaries of the daily papers, complemented by another, originally oral type of publicity, the discussion protocols of the Finnish four-estate parliament. To counterpoint these I also analysed the public self-image of the nobility, particularly vis-à-vis the nationalist and democratic ethos of the modernising politics.
  • Nurmela, Eila (2003)