Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 11489-11508 of 24502
  • Virtanen, Aino (2013)
    Corporate Social Responsibility (CSR) addresses the responsibility of companies for their impacts on society. The concept of strategic CSR is becoming increasingly mainstreamed in the forest industry, but there is, however, little consensus on the definition and implementation of CSR. The objective of this research was to build knowledge on the characteristics of CSR and to provide insights on the emerging trend to increase the credibility and legitimacy of CSR through standardization. The study explored how the sustainability managers of European and North American forest companies perceive CSR and the recently released international ISO 26000 guidance standard on social responsibility. The conclusions were drawn from an analysis of two data sets; multivariate survey data based on one subset of 30 European and 13 North American responses, and data obtained through in-depth interviewing of 10 sustainability managers that volunteered for a phone interview about social responsibility practices at their company. The analysis concluded that there are no major differences in the characteristics of cross-Atlantic CSR. Regarding the components of CSR, environmental issues and organizational governance were key priorities in both regions, whereas consumer issues, human rights, and financial issues were among the least addressed categories. Regarding ISO 26000 guidance standard, the study revealed that there were varying perceptions, both positive and negative. Moreover, sustainability managers of European and North American forest companies were still uncertain regarding the applicability of the ISO 26000 guidance standard to the forest industry. The findings are in line with the earlier research that suggests that as an extractive industry, the forest-based industry tends to address environmental issues as a priority area of CSR. The results are also consistent with previous research that suggests that CSR is a case- and company-specific concept. This study is among the first to provide a preliminary review of the practical implications of the ISO 26000 standard in the forest sector. The results may be utilized by sustainability managers interested in the best practices on CSR, and also by a variety of forest industrial stakeholders interested in the practical outcomes of the long-lasting CSR debate.
  • Venn, Stephen (Helsingin yliopisto, 2013)
    In this thesis I use carabid beetles (Coleoptera, Carabidae) and vascular plants to investigate the ecological effects of urbanization on forested and dry meadow habitats in the city of Helsinki, Finland. I also investigate factors that affect species diversity and the occurrence of rare and sensitive species in particular, in order to draft recommendations for habitat management for the enhancement of urban biodiversity. Urbanization gradient analyses are conducted using multivariate ordination analyses to elucidate assemblage level responses, ANOVA is applied to determine the assemblage level response of spruce forest carabid assemblages and GLMM is used to model individual species responses. The results suggest that, in contrast to Gray s suggestion, Preston s log-normal does not accurately describe the species distributions of carabid beetles in the studied habitats but rather they follow the predictions of Fisher s log series and Hubbell s unified neutral theory. I conclude that fragmentation, isolation and homogenization are the main problems regarding maintenance of urban biodiversity, and that biodiversity strategies should focus on the conservation of stenotopic species. In particular, habitats and ecologically important microhabitat conditions should be retained in as large and contiguous a form as possible. For instance, spruce forest habitats need to be managed to maintain shady, cool and moist conditions and dry meadows should be mown late in the season and the cut vegetation removed. Additionally, supplementation of habitat networks should be implemented, by habitat restoration and habitat creation, such as the construction of dry meadows on landfills and noise abatement banks.
  • Jokinen, Maiju-Juulia (2014)
    Yksi kansainvälisen välimiesmenettelyn ominaispiirteistä on, että välimiesmenettelyn osapuolilla on laaja sopimisvalta välimiesoikeusprosessin täsmentävistä säännöistä. Osapuolet voivat sopia muun muassa välimiesmenettelyn perustana olevaan sopimukseen sovellettavasta laista. Tämä sopimus määrittelee sen, minkä maan laki tai normilähde soveltuu riita-asian aineelliseen osaan. Mikäli osapuolet ovat sopineet sovellettavasta laista, välimiesten on lähtökohtaisesti toimittava välimiesmenettelyn osapuolten sopimuksen mukaisesti. Mikäli osapuolet puolestaan eivät ole sopineet sovellettavasta laista, välimiesoikeudella on laaja harkintavalta sovellettavan lain määrittelemisessä. Osapuolten sopimusvapautta voidaan rajoittaa, jos osapuolten lainvalinta johtaisi ristiriitaan oikeusjärjestyksen perusperiaatteita suojaavan pakottavan normin kanssa. Niin välimiesmenettelyn osapuolten kuin välimiesoikeudenkin tavoitteena on saada aikaan täytäntöönpanokelpoinen välitystuomio. Välitystuomiota, joka loukkaisi riitaan soveltuvan oikeusjärjestyksen perusperiaatteita, ei kuitenkaan välttämättä voida tunnustaa tai panna täytäntöön. Näin ollen välimiesoikeuden on jossain tilanteissa rajoitettava välimiesmenettelyn osapuolten vapautta valita sovellettava laki ja otettava huomioon joitakin säännöksiä osapuolten lainvalinnan ulkopuolelta. Kaikki pakottavat normit eivät johda välimiesmenettelyn osapuolten lainvalintasopimuksesta poikkeamiseen. Normin on suojattava sellaista perusarvoa tai -periaatetta, joka on otettava huomioon välimiesmenettelyssä osapuolten sopimisvapaudesta huolimatta. Tavallisesti tällaiset pakottavat säännökset liittyvät yleisen edun suojaamiseen ja valtioiden yhteiskunnallisiin tai taloudellisiin tavoitteisiin. Aineellisen oikeuden osalta sopimisvapautta mahdollisesti rajoittavia pakottavia säännöksiä ovat muun muassa korruption ja lahjonnan vastainen lainsäädäntö, kilpailuoikeuslainsäädäntö ja valuuttamääräykset. Pakottavalla sääntelyllä suojatun edun tulee olla riittävän merkittävä, jotta välimiesmenettelyn osapuolten lainvalintasopimus voidaan ohittaa. Vain aidosti kansainväliset ja yleismaailmallisesti hyväksytyt perusarvot rajoittavat suoraan välimiesmenettelyn osapuolten lainvalintaa. Pakottavat normit, jotka juontuvat kansalliselta tai muutoin rajoitetummalta tasolta, voivat aiheuttaa lainvalintasopimuksen rajoittamisen, mutta nämä tapaukset edellyttävät erityisen tarkkaa tapauskohtaista harkintaa. Välimiesoikeudella on sovellettavan prosessilainsäädännön ja välimiesmenettelyn osapuolten sopimusten rajoissa laaja harkintavalta välimiesoikeusprosessin kulusta. Välimiesoikeuden on kuitenkin kunnioitettava osapuolten sopimuksia ja toteutettava välimiesoikeusprosessi osapuolten sopimusten ja toiveiden mukaan. Koska välimiesoikeudella on kuitenkin myös velvollisuus ja intressi antaa täytäntöönpanokelpoinen välitystuomio, välimiesoikeuden on joissain tapauksissa otettava huomioon ne pakottavat normit, joiden noudattamatta jättäminen saattaisi aiheuttaa välitystuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymisen. Ensimmäisessä vaiheessa on selvitettävä, onko välimiesoikeudella toimivalta soveltaa tapaukseen liittyviä pakottavia säännöksiä. Mikäli tällaista toimivaltaa ei ole, riita-asia ei ole välimiesmenettelykelpoinen. Mikäli taas välimiehillä on toimivalta, on seuraavaksi selvitettävä se, onko välimiesoikeudella velvollisuus ottaa huomioon sellaista pakottavaa sääntelyä, jota kumpikaan osapuoli ei ole tuonut esiin käsittelyssä. Lisäksi tulee selvittää, milloin välimiesoikeudella on velvollisuus soveltaa lainvalintasopimukseen kuulumatonta pakottavaa sääntelyä ex officio. Ennakoitavan ratkaisukäytännön varmistamiseksi pakottavan sääntelyn soveltuvuuden määrittämisessä tarvitaan johdonmukaisia arviointikeinoja. Oikeuskirjallisuudessa on oikeuskäytäntöä tutkimalla pyritty luomaan oppeja ja suuntaviivoja, joita apuna käyttäen välimiesoikeus voi määrittää tietyn pakottavan säännön soveltuvuuden. Keskeistä näissä opeissa on tarkasteltavana olevan säännön läheisyys kulloinkin kyseessä olevaan riita-asiaan, pakottavan säännön sisältö ja soveltamisala sekä välimiesmenettelyn osapuolten oikeutettujen odotusten huomioon ottaminen. Vaikka on selvää, että osapuolten sopimusvapaus ei ole välimiesmenettelyn lähtökohtana rajoittamaton, on osapuolten lainvalintasopimuksen ulkopuolisen pakottavan normin soveltamisen pohjauduttava johdonmukaiseen säännön analysointiin siten, että huomion kohteena ovat ennemminkin kyseessä olevan riita-asian ominaispiirteet kuin välitystuomion täytäntöönpantavuuden kaltainen yleinen tavoite.
  • Segler, Jussi (2013)
    Fotokatalyysi on osoittautunut hyväksi menetelmäksi erilaisten orgaanisten kemikaalien hajottamisessa aina hiilidioksidiksi ja vedeksi asti. Eniten tutkittu fotokatalyytti on TiO2. Sen käytön haasteena on energia-aukon suuruus vaikka se muuten täyttääkin ideaalisen fotokatalyytin tunnusmerkit. Fotokatalyysiä on tutkittu mm. veden ja ilman puhdistamiseksi sekä erilaisten mikro-organismien tuhoamiseksi. Fotokatalyysistä on myös useita eri kaupallisia sovelluksia mm. itsepuhdistuvat pinnat, joilla voidaan parantaa kaupunkien ilman laatua. Ydinvoimateknologiassa fotokatalyysiä käytetään CORD-UV- menetelmässä hajottamaan dekontaminoinnin lopuksi käytetyt kemikaalit hiilidioksidiksi ja vedeksi vetyperoksidin ja UV-valon avulla. Kirjallisuusosassa tarkastellaan kahta eri fotokatalyysin mekanismia sekä titaanidioksidia ja huokoisia mangaanioksideja fotokatalyytteinä. Lisäksi tarkastellaan katalyyttiseen aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä mm. pH:n merkitystä. Myös erilaisia fotokatalyysin sovellusalueita käydään läpi. Ydinvoimaloiden dekontaminointiin liittyen tarkastellaan erilaisia dekontaminointitekniikoita ja tarkemmin kemiallisen dekontaminoinnin menetelmiä. Lisäksi käsitellään erilaisia dekontaminointiliuosten puhdistus ja loppukäsittelymenetelmiä. Kokeellisessa osassa tutkittiin hollandiittirakenteisten mangaanioksidien; OMS-2-20, OMS-2-5 ja CryMO; kykyä hajottaa Co-EDTA-kompleksi ja sitoa tästä irronnut Co-ioni. Tämä oli myös työn päätavoite. Tutkitut mangaanioksidit oli valmistettu DeGuzmanin reseptillä tai sitä muuntelemalla. Myös hajottamis- ja sitomiskykyyn vaikuttavien spesiesten vaikutusta tutkittiin, varioimalla liuoksessa olevan EDTA:n ja natriumnitraatin määrää. Tutkimuksessa käytettiin Photocemical reactors LTD:n fotoreaktoria 6W elohopealampulla. Lisäksi määritettiin tutkituille mangaanioksideille niiden energia-aukon koko (Eg). Energia-aukkojen koko määritettiin käyttämällä Perkin Elmerin UV-VIS-NIR-spektrometriä, jossa oli integroiva pallo, käyttäen Tauc:n kuvaajaa hyödyksi. Eri mangaanioksidien kykyä hajottaa ja sitoa Co- EDTA-kompleksia verrattiin toisiinsa jakautumisvakion (Kd) avulla. Tuloksia verrattiin lisäksi TiO2:iin sekä kerrosrakenteiseen birnessiittiin. Tutkittujen mangaanioksidien energia-aukkojen kooksi saatiin OMS-2-20 Eg=1.627±0,003 eV, OMS-2- 5 Eg=1.724±0,008 eV ja CryMO Eg=1.697±0,008 eV. Tutkimuksissa parhaiten Co-ionia sitovaksi mangaanioksidiksi valikoitui OMS-2-20 pH:ssa 6, sen Kd:n ollessa 130000 ± 10000 ml/g, muiden jäädessä selvästi alhaisemmaksi. Referenssinä käytetyn TiO2:n Kd oli 11600 ± 800 ml/g samoissa olosuhteissa. Tutkimuksissa havaittiin, että kaikki tutkitut mangaanioksidit voidaan virittää näkyvää valoa käyttämällä. Tämä on katalyytille eduksi sen tulevaisuuden käyttöä ajatellen. Hajottamis- ja sorptiokykyä tutkittaessa havaittiin, että EDTA:n ylimäärä häiritsee aineen sorptiokykyä. Sen sijaan nitraatti-ionilla ei näyttänyt olevan vaikutusta aineen kykyyn hajottaa Co-EDTA-kompleksi tai sitoa vapautunut Co-ioni. Sitä miksi OMS-2-20 toimi selvästi muita paremmin ei saatu tutkimuksessa selville. Erityisen suuri oli ero lähes samalla tavalla valmistettuun OMS-2-5:een. Tulevaisuudessa onkin syytä selvittää tapahtuneiden reaktioiden mekanismi (sekä hajoamisreaktion että sorptio-reaktion mekanismi) ja se hajottaako OMS-2- 5 ylipäätään Co-EDTA-kompleksia. Myös muiden huokoisten mangaanioksidien (esim. todorokiitti) kyky toimia kaksoisroolissa on hyvä selvittää. Lisäksi reaktio-olosuhteiden vaikutus on syytä selvittää tarkemmin. Erityisesti näkyvän valon rooli mangaanioksidien virittäjänä on hyvä selvittää.
  • Anttila, Jenni (2013)
    Aivoperäisellä hermokasvutekijällä (BDNF) ja sen vaikutuksia välittävällä hermokasvutekijäreseptori TrkB:llä vaikuttaa olevan rooli mielialahäiriöiden, kuten masennuksen ja manian, synnyssä ja lääkehoidossa. BDNF on neurotrofiinien perheeseen kuuluva proteiini, joka säätelee hermosolujen erilaistumista ja selviytymistä sekä aivojen muovautuvuutta. Litiumia ja valproaattia käytetään yleisesti manian hoitoon, mutta niiden vaikutusmekanismi on vielä osittain epäselvä. Sekä akuutisti että kroonisesti annostellun litiumin on kuitenkin todettu lisäävän TrkB-reseptorin aktivaatiota jyrsijän etuaivokuorella. On myös todettu, että krooninen valproaatti- ja litiumaltistus lisäävät BDNF-proteiinin määrää jyrsijän aivoissa. Tämän pro gradu-tutkielman kokeellisen osuuden tavoitteena oli tutkia litiumin ja valproaatin vaikutusta TrkB-reseptorin aktivaatioon sekä solunsisäiseen BDNF-proteiinin määrään in vitro rotan 18 päivän ikäisten sikiöiden (E18) aivokuoren primaarihermosoluilla. Lisäksi tutkittiin hermosolujen kypsymisen mahdollista vaikutusta lääkeainevasteeseen suorittamalla kokeet sekä seitsemän päivän että 21 päivän ikäisillä hermosoluviljelmillä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kahta eri entsyymivälitteistä immunosorbenttimääritystä (ELISA), fosfo-Trk-ELISA:aa ja BDNF-ELISA:aa, sekä western blotia, jolla varmistettiin ELISA:lla saadut tulokset. Litiumkloridi ja valproaatti estivät terapeuttisella pitoisuudella BDNF:n aikaansaamaa TrkBreseptorin fosforylaatiota seitsemän päivän ikäisissä primaarihermosoluissa. Valproaatin osalta vaikutus tuli ilmi vain ELISA-mittauksessa. Valproaatin havaittiin toisaalta lisäävän TrkB-reseptorin fosforylaatiota terapeuttisella pitoisuudella seitsemän päivän ikäisissä hermosoluviljelmissä tunnin kuluttua annostelusta. 21 päivän ikäisissä primaarihermosoluissa litiumilla ja valproaatilla ei ollut vaikutusta TrkB-reseptorin fosforylaatioon. Litium lisäsi terapeuttisella pitoisuudella BDNF-proteiinin määrää 24 tunnin altistuksen jälkeen vain 21 päivän ikäisissä hermosoluviljelmissä. Valproaatilla taas ei ollut terapeuttisella pitoisuudella vaikutusta BDNF-proteiinin määrään. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hermosolujen kypsyysasteella on merkitystä litiumin ja valproaatin vaikutuksiin TrkB-reseptorin aktivaatiossa sekä BDNF-proteiinin määrän säätelyssä. On mahdollista, että tutkitut lääkeaineet ovat haitallisia kehittyville hermosoluille niiden BDNF:n aikaansaamaa TrkBreseptorin fosforylaatiota estävän vaikutuksen kautta. Litium ei aktivoinut terapeuttisella pitoisuudella TrkB-reseptoria aivokuoren primaarihermosoluissa toisin kuin on havaittu in vivo, mikä saattaa kuvastaa erilaisten kehityksellisten prosessien merkitystä TrkB-reseptorin vasteessa litiumille.
  • Isohanni, Maria (2005)
    Työn aiheena on kulttuurisponsorointi ja sen mediajulkisuus. Aihetta käsitellään Helsingin juhlaviikkojen ja Nykytaiteen museo Kiasman näkökulmasta. Sponsorointi alkaa jo vakiinnuttaa asemiaan kulttuurin rahoitusmuotona. Julkisuudessa sitä käsitellään kuitenkin ajoittain ristiriitaisin tuntein. Puhujasta ja kontekstista riippuen sponsoroinnilla viitataan joko yhteiskuntavastuuseen, maineenhallintaan ja demokraattisuuteen tai sitten itsesensuuriin ja kulttuurin latistumiseen. Tämän työn tarkoituksena on tuoda uusia näkökulmia vähän tutkittuun aiheeseen. Yleensä sponsorointia tarkastellaan markkinoinnin lähtökohdista, mutta tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita sen sosiaalisen toiminnan luonteesta sekä niistä merkityksenannoista, joita sponsorointiin liitetään mediassa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Pierre Bourdieun teoria, jonka mukaan sosiaalinen maailma rakentuu erilaisista kentistä. Kenttäteorian avulla voi ymmärtää, miten kulttuurisponsoroinnista ja sen eri keinoista on vähitellen ja pitkien symbolisten taistelujen myötä tullut yhä hyväksyttävämpää toimintaa. Teoriaosuudessa aihetta käsitellään lisäksi kulttuurin- ja mediatutkimuksen näkökulmista. Ajatuksena on, että kulttuurisponsoroinnin kehitys on sidoksissa muihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten mediayhteiskunnan syntyyn, median ja kulttuurin kaupallistumiseen ja taiteen popularisointiin. Mediaa tarkastellaan julkisen keskustelun areenana, jossa eri toimijat kamppailevat tilasta ja huomiosta. Esillä olevat ristiriidat ja konfliktit nähdään taisteluna vallasta ja pääomasta. Kiasman ja Juhlaviikkojen mediajulkisuus on tiedotusvälineiden ja niiden harjoittaman journalismin, ja lisäksi lähteinä olevien kulttuurin, talouden ja median kentän toimijoiden ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen kautta määrittyvää. Tutkimuksen aineiston muodostaa 61 mediatekstiä, joita analysoidaan sisällön erittelyn ja teemoittelun avulla. Sisällön erittelyllä haettiin muun muassa käytäntöjä, joita eri tiedotusvälineillä on yritysten toivoman sponsorinäkyvyyden suhteen. Eniten sponsorinäkyvyyttä annettiin paikallis- ja talouslehdissä, vähiten valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Aineistossa sponsorointiin suhtauduttiin yleisimmin positiivisesti tai neutraalisti. Aineistosta nousi esiin kuusi teemaa, joiden puitteissa julkinen keskustelu käydään. Niistä voi vetää johtopäätöksen, että kulttuurisponsoroinnin mediajulkisuus on moninaista ja sen merkitykset tuntuvat olevan jatkuvan muutoksen tilassa. Kulttuurisponsoroinnin kentän toimijat kierrättävät teemoja ja määrittelyitä aina sen mukaan, miten ne ovat parhaiten hyödynnettävissä toimijan omien tarkoitusperien palvelemiseksi. Työn tärkeimmät lähteet ovat Pierre Bourdieun (1985) Sosiologisia kysymyksiä, Markku Wileniuksen (2004) Luovaan talouteen, Merja Hurrin (1992) Kulttuuriosasto ja Pekka Oeschin (2003 ja 2005) tutkimukset.
  • Westerback, Frida (2014)
    Ifrågavarande avhandling berör professionella vuxnas uppfattning om stöd för unga online. Den informations- och kommunikationsteknologiska utvecklingen har breddat arenan där vuxna erbjuder stöd och hjälp för unga, som ett komplement till fysiska stödalternativ inom social- och hälsovården, där kommunikationen sker ansikte-mot-ansikte. Vad detta innebär för praktiken och hur stödsamtal online kan ta sig uttryck ligger i studiens fokus. Forskningsfrågan är tudelad: Hur beskriver vuxna professionella samspelet med och bemötandet av unga online och hur ser de på styrkor och utmaningar i kommunikationen i denna kontext? Avhandlingen har en kvalitativ ansats, som strävar efter en djupare förståelse av temat. Vidare kan avhandlingen karaktäriseras som praktikforskning, då syftet är att genom ett hermeneutiskt synsätt få en förståelse för det praktiska arbetet och att komma fram till utvecklingsförslag och förbättring för fältet där arbetet utförs. Hur kan verksamheten i ljuset av dessa forskningsresultat dels förstärka det nuvarande arbetet som görs, dels fokusera på framtiden och vilka riktningar stödarbetet med unga online behöver eller kan ta. Forskningen tar avstamp i teorier om bemötande, dialogiskt arbete och samspel mellan vuxna och unga. I fokus ligger även socialt stöd i relation till ensamhet. Denna avhandling bygger på det empiriska material som utgörs av intervjuer som förts med de professionella vuxna inom den online-tjänst som står i fokus i studien. Valet att studera en online-tjänst utgår från ett intresse för det arbetet vuxna utför gentemot unga i denna utvidgade sociala omgivning på nätet, att dokumentera de vuxna professionellas syn på det arbetet de realiserar, som syftar till att stöda de unga. Online-tjänstens handledare intervjuades genom datorstödda intervjuer (chattintervjuer) som metod. Valet av metodologi har en koppling till handledarnas arbetskontext, syftet var att närma mig dem genom samma samtalsverktyg, som de bemöter de unga med. Forskningsmaterialet analyserades genom innehållsanalys. I denna studie argumenteras för att genom socialt stöd online främja den psykiska hälsan och minska på känslan av ensamhet bland unga. Viktigt att poängtera är att den form av socialt stöd som en vuxen professionell handledare online kan erbjuda, inte i sig kan radera ensamhet, men stödet kan i stunden minska på upplevelsen av ensamhet och hjälpa de unga att hitta socialt stöd även utanför chattens ramar. Att de unga inom ramen för chatten även kan samtala med andra unga som eventuellt befinner sig i en liknande livssituation, kan ytterligare förstärka känslan av socialt stöd. Professionella vuxnas tillträde i online-miljöer avsedda för unga, kan i ljuset av dessa resultat ses både lättförverkligat och mer invecklat. Tanken om att erbjuda vuxenstöd online är god, samtidigt som förverkligandet i praktiken kan stöta på utmaningar, främst på grund av en heterogen brukargrupp med oförutsägbar problematik. Anonymiteten är en faktor som kan leda till etiska dilemman, i fall där de professionella saknar information om den hjälpbehövande unga. Framtidens utmaningar gällande online-arbete med unga tenderar handla om hur dessa övergångstjänster tydligare kunde komplettera de befintliga fysiska social- och hälsovårdtjänsterna. Då resultaten i denna studie visar att unga anförtror sig till online-tjänsten med komplexa ärenden, är det av yttersta vikt att handledarna är professionella med adekvat utbildning, som tangerar social- och hälsovård. Väsentlig fortsatt forskning gällande föreliggande tema, kunde beröra innefattande av ett brukarperspektiv, problematiken gällande stödtjänsters övergångsfunktion samt hur denna typ av service fungerar som komplement till fysiska tjänster, samtidigt som de olika serviceformerna behöver vara medvetna om varandras existens. Hur införliva en mångprofessionell dimension i arbetet ses ytterligare som en viktig aspekt vad gäller utveckling och vidare forskning.
  • Öhrman, Jenny (2010)
    Syftet med denna pro gradu- avhandling var att beskriva hur unga man upplever det att vara man i dagens Uamhalle. Materialet samlades in genom intervjuer med sex man i aldern 22-28, med intresse for antingen traning, Iklader eller utseende. De intervjuade var alia urbana man med svenska som modersmal. Den teoretiska referensramen for arbetet var social konstruktionism, sociala representationer, mansforskning och Ikroppssociologi. Som forskningsmetod anvandes grundad teori. Social konstruktionismen anvandes som jutgangspunkt for att studera hur de unga mannen i sitt tal skapar manlighet eller nagon annan identitet i form av sociala representationer. Genom att tillampa grundad teori kunde centrala teman rekonstrueras i intervjuerna. De teman som steg fram ur de intervjuades tal var manlighetens kollektiva dimensioner, som kom till uttryck i homosocialitet och faderns betydelse for manligheten. Kroppen uppfattades dels som "mystisk", svar att ha insyn i, och dels som nagot som jmarkerade tillhorighet eller avvikelse. Ocksa kroppen som projekt togs upp. Det sista temat var talet om den nya jmannen. Mannens tal genomsyrades av en motsattning gallande att det idag fanns nya manligheter som skiljer sig fran en traditionell manlighet, som praglas av emotionell slutenhet och trangsynthet. Resultaten visade att de unga mannen upplevde sin manliga identitet pa varierande satt. For vissa var den en iviktig del av deras identitet, andra ville daremot heist inte bli definierade som man och for vissa betydde I manlighet i sig inte sa mycket. Gemensamt for alia man var att de funderade mycket pa hur det var att leva som jman i dag. De definierade sin manlighet genom att ta avstand fran en traditionell manlighet, men hade svart att i lord uttrycka vad de nya manligheterna var. Nagra upplevde ocksa det kravande att vara man, nar man i jamstalldhetens namn forvantas kunna gora allt och vara allt. De unga mannen ansag det vara legitimt att anvanda skonhetsprodukter och satsa pa sina klader, fastan detta traditionellt setts som nagot kvinnligt. Central litteratur var: Johansson (2000), Mansforskning - ett reflexivt projekt. Moscovici (2000), Social Representations: Explorations in Social Psychology. Strauss & Corbin (1998), Basics of Qualitative Research -Techniques and Procedures for Developing Grounded Theory. Bern (1993), Lenses of Gender. Transforming the Debate on Sexual Inequality. Connell (2005), Masculinities. | Avainsanat-Nyckelord-Key words I social konstruktionism, mansforskning, sociala representationer, manlighet, homosocialitet
  • Mikkonen, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2009)
    Mannans are abundant plant polysaccharides found in the endosperm of certain leguminous seeds (guar gum galactomannan, GG; locust bean gum galactomannan, LBG), in the tuber of the konjac plant (konjac glucomannan, KGM), and in softwoods (galactoglucomannan, GGM). This study focused on the effects of the chemical structure of mannans on their film-forming and emulsion-stabilizing properties. Special focus was on spruce GGM, which is an interesting new product from forest biorefineries. A plasticizer was needed for the formation of films from mannans other than KGM and the optimal proportion was 40% (w/w of polymers) glycerol or sorbitol. Galactomannans with lower galactose content (LBG, modified GG) produced films with higher elongation at break and tensile strength. The mechanical properties of GG-based films were improved by decreasing the degree of polymerization of the polysaccharide with moderate mannanase treatments. The improvement of mechanical properties of GGM-based films was sought by blending GGM with each of poly(vinyl alcohol) (PVOH), corn arabinoxylan (cAX), and KGM. Adding other polymers increased the elongation at break of GGM blend films. The tensile strength of films increased with increasing amounts of PVOH and KGM, but the effect of cAX was the opposite. Dynamic mechanical analysis showed two separate loss modulus peaks for blends of GGM and PVOH, but a single peak for all other films. Optical and scanning electron microscopy confirmed good miscibility of GGM with cAX and KGM. In contrast, films blended from GGM and PVOH showed phase separation. GGM and KGM were mixed with cellulose nanowhiskers (CNW) to form composite films. Addition of CNW to KGM-based films induced the formation of fiberlike structures with lengths of several millimeters. In GGM-based films, rodlike structures with lengths of tens of micrometers were formed. Interestingly, the notable differences in the film structure did not appear to be related to the mechanical and thermal properties of the films. Permeability properties of GGM-based films were compared to those of films from commercial mannans KGM, GG, and LBG. GGM-based films had the lowest water vapor permeability when compared to films from other mannans. The oxygen permeability of GGM films was of the same magnitude as that of commercial polyethylene / ethylene vinyl alcohol / polyethylene laminate film. The aroma permeability of GGM films was low. All films were transparent in the visible region, but GGM films blocked the light transmission in the ultraviolet region of the spectra. The stabilizing effect of GGM on a model beverage emulsion system was studied and compared to that of GG, LBG, KGM, and cAX. In addition, GG was enzymatically modified in order to examine the effect of the degree of polymerization and the degree of substitution of galactomannans on emulsion stability. Use of GGM increased the turbidity of emulsions both immediately after preparation and after storage of up to 14 days at room temperature. GGM emulsions had higher turbidity than the emulsions containing other mannans. Increasing the storage temperature to +45 ºC led to rapid emulsion breakdown, but a decrease in storage temperature increased emulsion stability after 14 days. A low degree of polymerization and a high degree of substitution of the modified galactomannans were associated with a decrease in emulsion turbidity.
  • Oinonen, Siiri (Helsingin yliopisto, 2014)
    Den här pro gradu-avhandlingen handlar om psykiatriska chockbehandlingar i Finland mellan åren 1936 och 1964 då insulin-, cardiazol- och elchockbehandlingarna hörde till de finska mentalsjukhusens vardag. Forskningsfrågorna handlar om behandlingarnas utveckling och verkningar i Finland ur vårdpersonalens synvinkel: hur uppfattade personalen chockbehandlingarna och deras verkningar? Därtill behandlas frågor om varför chockbehandlingarna togs i bruk samt ifall behandlingarna var en sådan mirakelkur som de presenterades som. I viss mån jämförs de finska förhållandena med utlandet. Forskningsmaterialet består av åtta muntliga källor: sju personintervjuer och en guidad rundtur i Törnävä sjukhusmuseum. De intervjuade personerna har arbetat som läkare eller skötare och bevittnat och/eller utfört insulin- och/eller elchockbehandling på 1950- 60-talen. Förutom intervjuer består materialet av tio medicinska artiklar som publicerats i Duodecim, Suomen Lääkärilehti och The Lancet under den granskade tiden, samt verksamhetsberättelserna för Nickby och Törnävä sjukhus under åren 1931-72 respektive 1937-1962. Som forskningsmetod kan nämnas kvalitativ forskningsintervju, minnesforskning och källkritisk metod och den teoretiska ramen består av Ekenstams, Elias, Foucaults och Braslows teorier om kroppsdisciplin samt kontrollens och övervakningens betydelse i samhället och den psykiatriska vården. Psykiatrins och de psykiatriska vårdmetodernas historia i Finland är ett rätt outforskat område, men under de senaste åren har det utkommit ett antal pro gradu- och doktorsavhandlingar om ämnet och år 2013 utkom översiktsverket Hulluuden historia av Pietikäinen. Mycket av bakgrundslitteraturen består av anglosaxisk litteratur och finska mentalsjukhus historiker. Före de egentliga analyskapitlen ger arbetet en inblick i fem psykiatriska vårdmetoder som användes i början av 1900-talet före chockbehandlingarna togs i bruk och som kan ses som ett preludium till chockbehandlingseran. Dessa behandlingsmetoder är vattenterapi, sömnterapi, arbetsterapi, psykoanalys och malariaterapi. Det första analyskapitlet går under namnet Insulinchocker helande koma . Kapitlet behandlar insulinchockbehandlingens gång, praxis i Finland samt vårdpersonalens syn och patienternas reaktioner på behandlingen. Det andra analyskapitlet handlar om cardiazolbehandlingen och inleds med en beskrivning av behandlingen följd av en jämförelse av behandlingspraxis i Finland, Danmark och Storbritannien varefter följer en beskrivning av behandlingens verkningar på patienterna. Eftersom ingen av de intervjuade hade bevittnat eller utfört cardiazolbehandlingar tas personalens syn upp via de medicinska artiklarna och litteraturen. Det tredje analyskapitlet handlar om elchockerna och börjar i stil med de två föregående kapitlen med en beskrivning av behandlingens gång, varefter följer praxis i Finland, personalens och patienternas tankar om behandlingen samt elchockbehandlingens förekomst och verkningar i Finland. Utgående från uppgifterna i Nickby och Törnävä sjukhus verksamhetsberättelser har jag sammanställt tre tabeller över hur många patienter behandlades med chockbehandlingar samt hur dessa inverkade på patienterna. Det fjärde analyskapitlet heter Hårda tider, hårda metoder? och handlar om tidsandans och samhällsatmosfärens inverkan på den psykiatriska vården, militärpsykiatrin i Finland under andra världskriget och krigets inverkningar på mentalsjukhusens verksamhet. Efter sammanfattningen och käll- och litteraturförteckningen finns en bilaga med de frågor som använts som intervjustomme.
  • Ignatius, Katri (2004)
    Hyvä elämä on kysymys, joka suomalaisessakin yhteiskunnallisessa keskustelussa nousi puheen aiheeksi vuosituhannen vaihteessa. Millaista on yksilön hyvä elämä ja kuka sen määrittelee? Tässä työssä ajatuksiaan hyvästä elämästä nyt ja tulevaisuudessa kertovat keravalaiset nuoret. Aineistona tutkielmassa on käytetty talvella 2002 lukion toista luokkaa käyviltä keravalaisnuorilta kerättyjä ainekirjoituksia aiheesta ”Pohdi mitä hyvä elämä sinulle merkitsee. Millaista hyvää elämää tavoittelet?” Aineisto koostuu 44 ainekirjoituksesta. Aineiston analysoinnissa on käytetty menetelmänä pääasiallisesti tyypittelyä. Teoreettisesti kysymystä hyvästä elämästä lähestytään aristoteelisten ajatusten kautta keskittyen uusaristoteelikkojen Martha Nussbaumin ja Juha Sihvolan ajatuksiin. Yhteiskuntatieteelliseltä kannalta kysymystä hyvästä elämästä tarkastellaan elämänpolitiikan ja elämäntavan käsitteiden kautta. Elämäntavan käsitettä työssä käytetään J.P Roosin määritelmän mukaan : ”Elämäntapa on yksilön tai perheen elämänvaiheiden, elinolosuhteiden, elämäntoiminnan, arkielämän ja interaktion kokonaisuus, joka muodostuu – järjestyy – hänen subjektiviteettinsa kautta. Subjektiviteetilla tarkoitetaan ihmisen arvomaailmaa, arviota omasta elämästä, hänen tärkeiksi kokemiaan elämänalueita jne.”(Roos 1987, 45). Elämäntavan ulottuvuuksia tarkastellaan käyttäen apuna suomalaista arvotutkimusta. Aineiston nuorten ajatukset hyvästä elämästä olivat varsin perinteisiä. Hyvään elämään tarvittiin läheisiä ihmissuhteita, riittävä toimeentulo ja mielekästä tekemistä. Keskeistä nuorille olivat yksilöllisyys ja vapaus valita oma tapansa elää. Suhtautuminen tulevaisuuteen oli valtaosalla nuorista myönteistä ja hyvän elämän odotettiin aikuistumisen myötä yhä paranevan. Elämäntapoja tarkasteltaessa nuoret jakaantuivat viiteen tyyppiin. Nuorista 36% kuului säilyttäjien ja 32% hedonistien luokkaan. Säilyttäjät toivoivat tavallista elämää, johon kuuluu mielekäs työ ja perhe. Hedonisteille erityisen tärkeää ovat ihmissuhteet ja kokemuksellisuus. Itsenäiset, joita aineistosta oli 11%, erosivat säilyttäjistä kunnianhimonsa suhteen. Heille kaikista tärkeintä elämässä on menestyä. Sekä säilyttäjien että itsenäisten suhtautuminen elämään oli realistinen ja tavoitteet sen mukaisia. Hedonisteilla asenne elämään oli romanttinen, he pitivät ihmissuhteita ja henkisiä asioita menestystä tärkeämpänä. Heillä ei ollut yhtä paljon konkreettisia tavoitteita tulevaisuuden suhteen kuin säilyttäjillä tai itsenäisillä. Selvimmin muista erottuva ryhmä olivat eriytymättömät, joita aineiston nuorista oli 16%. Näiden nuorten asennoituminen elämään oli välinpitämätöntä tai kyynistä. He myös kirjoittivat muita nuoria vähemmän elämäntoiminnoistaan nyt ja tulevaisuudessa tai ihmissuhteistaan. Loput 5% aineiston nuorista kuului altruistien luokkaan, jonka merkitys aineiston kokoon nähden on vähäinen. Valtaosa nuorista piti nykyistä elämäänsä hyvänä ja suhtautui tulevaisuuteen toiveikkaasti. Tulevaisuuden odotukset olivat perinteisiä ja realistisia. Valtaosa nuorista uskoi hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.
  • Poutanen, Jari (2014)
    Harmaahome (Botrytis cinerea) on merkittävä mansikan marjoja pilaava kasvitauti. Taudinaiheuttaja leviää itiöinä mansikan kukkiin, joista tauti leviää kehittyviin marjoihin. Tauti etenee erityisesti korkeassa ilmankosteudessa nopeasti, ja torjumatta se tuhoaa jopa puolet sadosta. Tavanomaisessa tuotannossa mansikkakasvusto ruiskutetaan fungisideillä useita kertoja alkukesän aikana. Ainoat sallitut biologiset torjunta-aineet Prestop- ja Prestop mix (Verdera Oy) levitetään mansikalle tarhamehiläisten avulla (Apis mellifera), jotka vierailevat mansikan kukissa. Tätä varten mehiläispesään asennetaan erityinen lisälaite. Biologista torjuntamenetelmää käyttäville mansikan viljelijöille tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin muun muassa menetelmän käytön aloittamiseen liittyviä ongelmia, menetelmän työläyttä ja kannattavuutta, mehiläisiin liittyviä ongelmia sekä kehittämistarpeita. Tutkimuksessa selvisi, että torjuntamenetelmää käyttäneet viljelijät olivat melko sitoutuneita siihen, vaikka menetelmä oli monien mielestä työläs, eikä sen tehoa pystytty selvästi havaitsemaan. Pääsyyt torjuntamenetelmän käytölle olivat harmaahomeen torjunta, kemiallisen torjunnan vähentäminen sekä turvallisuus käyttäjälle ja ympäristölle. Lisäksi menetelmä antoi viljelijälle imagohyötyä ja paransi samalla mansikan pölytystä. Torjuntamenetelmän käyttöönotto ja käyttö on useimmiten ongelmatonta. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat kasvinsuojeluaineen lisäysvälin pidentäminen ja torjuntamenetelmän kehittäminen kaupallisille kimalaispesille (Bombus terrestris) yhteensopivaksi.
  • Richterich, Daniel (2014)
    The strawberry is the most widely cultivated berry in Finland. Producers in Finland grow short-day varieties of strawberry with the mid-season variety Polka being the most popular. Very little breeding is done in Finland and the characteristics of foreign varieties are not tailored to the local growing con-ditions here. Given these circumstances, it is a challenge to choose varieties for production that will flourish in Finland. The calculated and polyvalent use of different strawberry varieties could prolong the growing season and help stimulate productivity and growth in this area of horticulture. The aim of this research is to develop a rapid test for identifying strawberry varieties whose flowering phenology will suit production in Finland. In this research we aimed to develop a test based on short-day treatment to compare the earliness of different varieties. The influence of short-day treatment on flowering and growth was studied in seven short-day strawberry varieties in a greenhouse experiment. Beside the influence of the treatment on the timing of flowering we tested the relationship between earliness and changes in the vegetative growth of our varieties. The experimental conditions comprised two day-length treatments and one control. The first short-day-treatment lasted six weeks with a photoperiod of 12 h. The second short-day treatment, a so called “step” treatment, lasted nine weeks. The day-length in the step treatment was shortened every three weeks, starting at 16 h, and then dropping to 14 h and 12 h. In the long-day control the day-length was 18 h. The greenhouse temperature was a constant 18 ºC in all treatments. We tested early varieties Honeoye, Elianny, Flair and Wendy, the mid-season variety Polka and late varieties Bounty and Florence. The plants in our experiment didn’t develop as we expected. The early variety Wendy was amongst the first to flower, and the late variety Florence amongst the last in both treatments. The earliness of the other varieties we tested was not consistent with how these varieties flower in the open field. Furthermore, the relative vegetative growth couldn’t be associated with the flowering time. In both short-day treatments the growth of the runners stopped first in the early varieties Wendy, Honeoye and Flair. In the remaining varieties, the growth of the runners was unrelated to the expected earliness of the flowering. The length of the petiole was responsive to the first short-day treatment, but growth of the runners and the petioles did not correlate with early flowering. However slow growth of the late variety, Florence, suggests that the growth rate may be connected with the flower phenology in the variety. Finally, Polka was the variety to exhibit most crown branching in this experiment. According to the results of this experiment the earliness of short-day strawberry varieties cannot be determined with just an experimental short-day treatment. The other growing conditions in the green-house are also likely to affect the response of the tested varieties, potentially masking or interacting with the day-length effect. In addition to day-length, the response of the varieties to the temperature, and to the combined effect of day-length and temperature, should be taken into account. A suitable greenhouse test could comprise day-length and temperature treatments or the combination of both of them. Alternatively flower induction could be performed in the field and subsequently plants could be forced in the greenhouse.
  • Valjakka, Minna (2011)
    The main aim of this work was to explore the use of Mao Zedong s (毛泽东, 1893—1976) visual image in contemporary Chinese art during the years 1976—2006. Chairman Mao is the most visually reproduced person in the People's Republic of China (PRC), and the presence of his image is still unquestionable at many levels. Although several scholars have provided insightful observations on this topic, research focusing on Mao's visual image has been neglected. Employing the interdisciplinary approach of visual studies and using image as the main concept, this research combines different theoretical frameworks, deriving from art history, image studies and social sciences, for each chapter in order to explain the origins, intentions and major strategies of the contemporary Chinese artists. The focus of this research was to elucidate how Mao's visual image, deriving from the Maoist era, is re-created and negotiated in contemporary Chinese art works. The material reproductions - the visual images in contemporary art - are created to be juxtaposed with the immaterial mental images of Mao that were created during the Maoist era through the original visual images of Mao. This complex interaction between visual and mental images is further exemplified by art works that do not include Mao's visual image, but still imply his mental image. The methods used derive from both sinology and art history. The research is based on extensive fieldwork in China, which was crucial for gathering new information and materials from this vigorous art scene. The topic is approached through a Chinese cultural, political and historical perspective that is necessary for a further understanding of how the original visual images of Mao obtained their omnipotent status and what kind of iconography was created. Close structural analysis, taking into account the format, style, techniques, composition, colors, materials and space used in the art works, is employed to demonstrate the great variety of visual images created. The analysis is further placed in a continuous dialogue both with the contemporary art works of Mao and with the original visual images of Mao from the past. In this study it is shown that contemporary Chinese art relating to Chairman Mao is a more versatile and multilayered phenomenon than is generally assumed. Although some of the art works seem to fit into the definition of superficial art, the study demonstrates that this reading of the art works is not adequate. The author argues that employing Mao's visual images in contemporary Chinese art is based on three main strategies used by artists: to create a visual dialogue with a traumatizing past, to employ transcontextual parody, and to explore the importance of Tian'anmen through site-dependent art. These strategies are not exclusionary, but instead interdependent and many art works employ more than one of them. In addition, these three main strategies include versatile methods used by artists that make the use of Mao's visual images even more multifaceted.
  • Kannisto, Heli (2014)
    MAOL-taulukot -kirja on ollut lukiolaisten tukena opinnoissa jo vuodesta 1978 lähtien. Tämän jälkeen kirjaa on uudistettu kolmesti vuosina 1991, 1999 ja 2005. MAOL-taulukot -kirjaa saa käyttää ylioppilastutkintolautakunnan päätöksellä kemian, matematiikan, fysiikan ja maantiedon ylioppilastutkinnossa. MAOL-taulukot -kirja koostuu kolmesta osiosta, jotka ovat matematiikka, fysiikka ja kemia. Tutkimus tarkastelee MAOL-taulukot -kirjan käytettävyyttä ja opetusta lukion kemian opetuksessa. Aineistona on ollut sekä MAOL-taulukot -kirja että opettajilta lomakekyselyllä hankittu aineisto. MAOL-taulukot -kirjan aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissa selvitettiin MAOL-taulukot -kirjan kemian osuuden taulukoiden suhdetta lukion kemian opetussuunnitelman keskeisiin sisältöihin. Sisällönanalyysiä hyödynnettiin myös lomakeaineiston avointen kysymysten luokittelussa ja analysoinnissa. Lomaketutkimus tehtiin verkkokyselynä ja siihen vastasi 107 opettajaa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että MAOL-taulukot -kirjan kemian osuuden taulukot tukevat kattavasti lukion kemian opetussuunnitelmassa määriteltyjä keskeisiä sisältöjä. Opettajat näkevät taulukkokirjan monipuolisena materiaalina. Toisaalta sitä pidetään lähdemateriaalina, toisaalta oppikirjana. Tämä jako on merkityksellinen pohdittaessa taulukkokirjan kehittämistä tulevaisuudessa. Opettajien käsitykset taulukkokirjan hyvistä puolista ja kehittämiskohteista olivat ristiriitaisia. Kirjan käytön opetus ei tämän tutkimuksen pohjalta näytä olevan yhtenevää ja monipuolista. Opettajat eivät sanoita omaa hiljaista tietoaan taulukkokirjan käytössä, vaan olettavat oppilailla olevan samat tiedot. Opettajien tausta ei kuitenkaan vaikuta tapaan, jolla he suhtautuvat taulukkokirjaan opetusmateriaalina. MAOL-taulukot -kirjan käyttöä opetuksessa tulisi tutkia lisää sekä opettajien että oppilaiden näkökulmasta. Huolestuttavana tuloksena voidaan pitää, että taulukkokirjan käytön opettaminen ei vaikuta olevan yhtenevää ja monipuolista, koska taulukkokirjaa saa käyttää ylioppilastutkinnossa ja ylioppilastutkinnon merkitystä jatko-opiskelupaikkoja haettaessa pyritään kasvattamaan. Tämä vaarantaa opiskelijoiden tasavertaiset mahdollisuudet.
  • Suhonen, Riikka (Helsingin yliopisto, 2009)
    This Master's thesis examines two opposite nationalistic discourses on the revolution of Zanzibar. Chama cha Mapinduzi (CCM), the party in power since the 1964 revolution defends its revolutionary and "African" heritage in the current multi-party system. New nationalists, including among others the main opposition party Civic United Front (CUF), question both the 1964 revolution and the post-revolution period and blame CCM for empty promises, corruption and ethnic discrimination. This study analyzes the role of a significant historical event in the creation of nationalistic ideology and national identity. The 1964 revolution forms the nucleus of various debates related to the history of Zanzibar: slavery, colonialism, racial discrimination and political violence. Representations of these Social constructivist principles form the basis of this study, and central concepts in the theoretical framework are nationalism, national identity, ethnicity and race. I use critical discourse analysis as my research method, lean on the work by Teun A. van Dijk and Norman Fairclough as the most significant researchers in this field. I examine particularly the ways in which linguistic methods, such as stereotypes and metaphors are used to form in- and out-groups ("us" vs. "others"). My material, both in Swahili and English, was collected mainly in Tanzania in the fall of 2007 and from online sources in the spring of 2009. It includes publications by the Zanzibari government between the years of 1964-2000 (12), official speeches for the Revolution Day or the Union Day (12), articles from Tanzanian newspapers from the 1990s until the year of 2009 (15), memoirs and political pamphlets (10), blog posts and opinion pieces from four different websites (8), and interviews or personal communication in Zanzibar, Dar es Salaam and Uppsala (8). Nationalistic rhetoric often creates enemy images by using binary good-bad oppositions. Both discourses in this study build identities on the basis of "otherness" and exclusion, with the intent of emphasizing the particularity of the own group and excluding "evilness" outside the own reference group. These opposite views on the 1964 revolution as the main axis of the history of Zanzibar build different portraits of the nation and Zanzibari-ness (Uzanzibari). CCM still relies on the pre-revolutionary enemy images of Arabs as selfish rulers and cruel slave traders. For CCM, Zanzibar is primarily an "African" nation and a part of Tanzania which is threatened by "Arabs", the outsiders. In contrast, the new nationalists stress the long history of Zanzibar as multi-racial, cosmopolitan and formerly independent country which has its own, separate culture and identity from mainland Tanzanians. Heshima, honour/respect, one of the basic values of Swahili culture, occupies a central role in both discourses: the main party emphasizes that the revolution returned "heshima" to the Zanzibari Africans after centuries of humiliation, whereas the new nationalists claim that ever since the revolution all "non-Africans" have been humiliated and lost their "heshima". According to the new nationalists, true Zanzibari values which include tolerance and harmony between different "races" were lost when the "foreign" revolutionaries arrived from the mainland. Consequently, they see the 1964 revolution as Tanganyikan colonialism which began with the help of Western countries, and maintain that this "colonialism" still continues in the violent multi-party elections.